Suuripään alue

Koodi

FI 130 1811

Kunta

Tervola, Keminmaa

Pinta-ala

4 278 ha

Aluetyyppi

SCI ja SPA

Alueen kuvaus:

Suuripään suoalue on tyypiltään enimmäkseen rimpinevaa ja lyhytkortista nevaa. Myös suursaranevaa esiintyy. Rimmet ovat suon keskustassa ruoppa- ja sararimpiä. Suon itäpuolella rimmet ovat melko ravinteisia. Yleisiä lajeja itäosan rimmillä ovat mm. järviruoko ja suoputki. Jänteet ovat matalia.

Saaranjoen varsilla sijaitseva lehtoalue on kapea, mutta edustava ja erämainen. joessa on paljon lamparemaisia suvantoja, välissä pieniä koskia ja niiden alla niittyjä. Kasvillisuus on pääosaksi rehevää tulvalehtoa, lisänä GOFiT- (metsäkurjenpolvi-käenkaali-mesiangervotyyppi) ja GOMaT-lehtoja (kurjenpolvi-käenkaali-oravanmarjatyyppi) sekä reheviä korpia. Jokivarren puusto on lehtipuuvaltaista: harmaaleppä, koivu, haapa, pihlaja, raita ja halava; joukossa myös kuusta.

Tärkeä Lapin kolmion suo- ja lehtokohde.

Kohdassa " Muuta lajistoa " mainittu kurjenmiekka on alueellisesti uhanalainen laji.

Kohdassa " Muuta lajistoa " mainittu soikkokaksikko on alueellisesti uhanalainen laji.

Suojelutilanteen tarkennus ja toteutuskeinot:

Suuripään alue käsittää:
- soidensuojelun perusohjelmaan kuuluvan Suuripään alueen,
- lehtojensuojeluohjelmaan kuuluvan Saaranjoen lehtoalueen,
- lintuvesiensuojeluohjelmaan kuuluvan Joutsijärven sekä
- ohjelmiin kuulumattomia alueita Suuripään soidensuojeluohjelmaan kuuluvan alueen keskellä n. 950 ha

Alueen suojelu tullaan toteuttamaan luonnonsuojelulain ja maankäyttö- ja rakennuslain nojalla.

Luontodirektiivin luontotyypit:

Humuspitoiset lammet ja järvet

2 %

Fennoskandian luonnontilaiset jokireitit

<1 %

Letot

<1 %

*Aapasuot

30 %

Boreaaliset lehdot

1 %

*Puustoiset suot

50 %

* priorisoitu luontotyyppi

Luontodirektiivin liitteen II lajit:

kiiltosirppisammal

isonuijasammal

alueella 1 uhanalainen laji

Lintudirektiivin liitteen I linnut:

hiiripöllö

palokärki

kalatiira

pikkulokki

kapustarinta

sinisuohaukka

kuikka

suokukko

kurki

suopöllö

laulujoutsen

uivelo

liro

vesipääsky

metso

alueella 2 uhanalaista lajia

mustakurkku-uikku

Muuttolinnut:

harmaalokki

pajusirkku

harmaasieppo

pensastasku

isokuovi

peukaloinen

jouhisorsa

pikkukuovi

jänkäkurppa

punajalkaviklo

järripeippo

punavarpunen

keltavästäräkki

riekko

kulorastas

sinisorsa

käenpiika

sirittäjä

leppälintu

taivaanvuohi

metsähanhi

tavi

mustaviklo

tukkasotka

naurulokki

tuulihaukka

niittykirvinen

valkoviklo

nuolihaukka

Muuta lajistoa:

pohjansirkku

pikkunokkasara

ilves

punakämmekkä

karhu

silmuhiirensammal

kurjenmiekka

soikkokaksikko

lettohernesara

Edellä esitetyt tiedot perustuvat Natura-tietolomakkeen tiivistelmään. Natura-arvioinneissa tulee käyttää varsinaisia Natura-tietolomakkeen (Natura Data Form) tietoja, jotka sisältävät laji- ja luontotyyppikohtaisia arviointitietoja. Natura-tietolomakkeita voi tilata Suomen ympäristö- keskuksesta ja Lapin ympäristökeskuksesta.

Lisää luontotietoa (aluekohtaista ja yleistä):

Aapasuot, Kasvit 2001 (Aapasoiden suojelu Lapin kolmion alueella ja Pohjois-Pohjanmaalla, Life-hanke)

Aapala, Kaisu & Lappalainen, Iiris 1999: Suotyyppien mosaiikkia. Teoksessa: Lappalainen, Iiris (toim.) Suomen luonnon monimuotoisuus, Suomen ympäristökeskus, 47-53. Helsinki.

Airaksinen, O. & Karttunen, K. 2001: Natura 2000 -luontotyyppiopas. Ympäristöopas 46, 2. korj. painos, Suomen ympäristökeskus, Helsinki. 194 s.

Alanen, Aulikki 1999: Mikä tekee lehdoista erityisiä?  Teoksessa Lappalainen, Iiris (toim.) Suomen luonnon monimuotoisuus. Suomen ympäristökeskus, s. 40. Helsinki.

Eurola S. & Kaakinen, E.1978: Suotyyppiopas. Porvoo, WSOY. 87 s.

Eurola, S., Huttunen , A. & Kukko-oja, K. 1995: Suokasvillisuusopas. 2 korj. painos. Oulanka Reports 14. 85 s.

Heikkilä, R. 1997: Uhanalaiset suotyypit. Teoksessa Korhonen, K-M. ja Savonmäki, S. 1997: Metsätalouden ympäristöopas, Metsähallitus, 130 s.

Ilmonen, J., Ryttäri, T. ja Alanen A. 2001: Luontodirektiivin kasvit ja selkärangattomat eläimet. Suomen Natura 2000 -ehdotuksen luonnontieteellinen arviointi. Suomen ympäristö 510. Suomen ympäristökeskus. 177 s.

Lapin ympäristökeskus 2002: Suuripää, esite (Aapasoiden suojelu Lapin kolmion alueella ja Pohjois-Pohjanmaalla, Life-hanke)

Lehtojensuojelutyöryhmän mietintö 1988: Komiteanmietintö 1988:16. 279 s.

Leivo, Mauri et.al. 2002: Suomen tärkeät lintualueet FINIBA. Bird Life Suomen julkaisuja no 4. Kuopio. Suomen graafiset palvelut. 142 s.

Lundvall. P. Tynys, S. ja Posio, P. 2004: Aapasoiden suojelu Lapin kolmion alueella ja Pohjois-Pohjanmaalla. Life-hanke. Suomen ympäristö 705, Luonto ja luonnonvarat, 58 s. 

Jauhiainen, Hannu 1990: Metsiemme uhanalaiset, Kustannusosakeyhtiö Metsälehti 1990. 116 s.

Maa- ja metsätalousministeriön valtakunnallinen soiden suojelun perusohjelma. Helsinki 1981.164 s.

Ruuhijärvi, Rauno & Häyrinen Urpo 1980: Suomen luonto 3: Suot. Helsinki, Kirjayhtymä 347 s.

Räinä, P., Jokimäki, J. ja Kaisanlahti-Jokimäki, M.-L. 2000: Lapin lintuvedet - linnusto, tila ja suojelu. Alueelliset ympäristöjulkaisut 94. Lapin ympäristökeskus. Rovaniemi. 92 s.

Julkaistu 17.11.2003 klo 13.17, päivitetty 15.8.2013 klo 12.53

Julkaisija: