Stormossenin aarnialue

Koodi

FI0100093

Kunta

Hanko

Pinta-ala

93 ha

Aluetyyppi

SCI

Lataa tiivistelmä virallisen Natura-tietolomakkeen tiedoista (8.5.2002)

FI0100093.pdf

Alueen kuvaus

Hankoniemellä puolustusvoimien Syndalenin harjoitusalueella sijaitseva laaja Stormossen on ohutturpeinen minerotrofinen suo, joka muodostuu monen eri suotyypin yhdistelmästä. Suon kasvillisuus on mosaiikkimaista, puuttomat ja puustoiset alat vuorottelevat. Lettomainen kasvillisuus on monin paikoin vallitseva. Osa suosta on rimpistä mesoeutrofista nevaa.

Keskeiset osat suosta ovat säilyneet melko hyvin. Stormossenin kaakkoispuolella sijaitseva alue on melko luonnontilaista, varttunutta kuusivaltaista oravanmarja-mustikkatyypin metsää. Stormossenin luoteispuolella olevalla alueella on luonnontilaista korpimaista sekametsää ja tervaleppäkorpea.

Stormossenin aarnialue on poikkeuksellisen arvokas kokonaisuus uhanalaisine ja harvinaisine luontotyyppeineen ja lajeineen. Etelä-Suomessa luonnontilaisia puustoisia soita ja lettoja on enää hyvin vähän jäljellä. Kaikki lettotyypit ovat Suomessa uhanalaisia.

Kasvillisuus ja eläimistö

Alueella esiintyy harvinaista ja uhanalaista lintu-, perhos-, putkilokasvi- ja sammallajistoa. 

Suon kasvistoon kuuluu monia tiukasti kasvupaikkasidonnaisia lajeja. Lettojuoteissa kasvavat Uudellamaalla erittäin uhanalainen punakämmekkä (Dactylorhiza incarnata ssp. incarnata) ja koko maassa uhanalainen nummirahkasammal (Sphagnum molle) sekä Uudellamaalla uhanalainen vaaleasara (Carex livida), lettovilla (Eriophorum latifolium), hoikkavilla (E. gracile) ja rimpivihvilä (Juncus stygius). Alueella esiintyy myös Uudellamaalla taantuneet röyhysara (C. appropinquata) ja ruskopiirtoheinä (Rhynchospora fusca). Muita tyypillisiä lajeja ovat mm. suomyrtti (Myrica gale), villapääluikka (Trichoporum alpinum), äimäsara (C. dioica), keltasara (C. flava) ja hirssisara (C. panicea). Stormossenin luoteispuoleisilla puustoisilla soilla kasvaa mm. saarni (Fraxinus excelsior), pitkäpääsara (C. elongata) ja varstasara (C. pseudocyperus).

Suon perhosfauna on rikas ja monipuolinen. Silmälläpidettäviä harvinaisia perhoslajeja alueella esiintyy ainakin viherämittari (Thalera fimbrialis), rämelehtimittari (Scopula virgulata), rämekulmumittari (Idaea muricata) ja ruso-olkiyökkönen (Mythimna pudorina).

Suojelun toteutuskeinot

Natura-alueen toteutuskeinona on luonnonsuojelulaki. Puolustusministeriö perustanut alueesta aarnialueen. Alue on tarkoitettu Helsingin yliopiston erityiseksi tutkimus- ja opetuskohteeksi sekä puolustusvoimien harjoituskäyttöön.

Julkaistu 31.7.2013 klo 13.38, päivitetty 31.7.2013 klo 13.37

Julkaisija: