Sorsaveden saaristo

Koodi

FI0600030

Kunta

Leppävirta, Pieksämäki

Pinta-ala (ha)

5179 (Pohjois-Savossa 3773 ha)

Aluetyyppi

SCI ja SPA

Alueen kuvaus

Rantojensuojeluohjelmaan kuuluva Sorsaveden saaristo sijoittuu liuskevyöhykkeelle ja kallioperän vallitsevia kivilajeja ovat migmatiittigneissi, graniitti, granodioriitti ja kiilleliuskeinen gneissi. Liuskeisuus, voimakkaat murroslinjat ja jääkautinen kulutus ovat muokanneet erittäin runsassaarisen maiseman luoteesta kaakkoon. Sorsaveden rannat ovat kallioisia ja louhikkoisia sekä epätasaisen moreenipeitteen peittämillä osilla kivikkoisia. Kasvistollisesti edustavin kivikko on Herralanlahden pohjassa, missä kasvavat mm. hajuheinä, haisukurjenpolvi ja lehtopalsami. Suhteelliset korkeuserot ovat varsinkin länsiosissa huomattavia ja alueella on lukuisia merkittäviä jyrkänteitä ja kalliopaljastumia. Kirkasvetisten Sorsaveden vedenlaatu on erittäin hyvä.

Alueen metsät ovat kasvillisuudeltaan pääosin kanervan ja puolukan luonnehtimia kuivia ja kuivahkoja kankaita. Varsin yleisiä ovat myös kalliomänniköt. Saaristossa on useita pienialiaisa lehmusmetsiköitä. Vaikka metsäkuvaa leimaavatkin nuoret kasvatusmetsät ja taimikot, on alueella myös merkittävä määrä vanhaa metsää, jonka säilymisen jo tehdyt suojeluratkaisut turvaavat.

Maastonmuotojen takia alueelle ei ole kehittynyt laajoja soita. Sorsaveden tyypillisimmät suot ovat pieniä ja kapeita suojaisiin lahtiin kehittyneitä saravaltaisia ja pensaikkoisia luhtia. Merkittävin suokokonaisuus on Musta-Syrjän suo. Lajistoltaan monipuoliset suotyypit vaihtelevat lettorämeistä ja -korvista karumpiin tyyppeihin, mm. isovarpu- ja tupasvillarämeisiin.

Karun Sorsaveden veden laatu on lähes luonnontilainen. Vesi on kirkasta, humuspitoisuus on pientä ja hajakuormitus vähäistä. Pintaveden laatu sijoittuu käyttökelpoisuusluokkaan eriomainen. Järven pintaa on kuitenkin pitkää lievästi säännöstelty. Sorsavesi kuuluu ruokojärvityyppiin. Rantojen louhikkoisuuden ja kallioisuuden sekä jyrkkyyden vuoksi rannat ovat valtaosaltaan niukkakasvustoisia. Kasvisto on ruokojärville tyypillistä.

Alueen pesimälinnustoon kuuluvat mm. kuikka, kurki ja selkälokki.

Luonnontilainen latvajärvi, jolla on huomattavaa merkitystä linnuston, boreaalisten luonnonmetsien ja kallioluonnon suojelun kannalta.

Suojelutilanteen tarkennus ja toteutuskeinot

Alue kuuluu valtaosin rantojensuojeluohjelmaan. Pohjois-Savon puoleiselle suojeluohjelmaan kuuluvalle alueelle on vahvistettu yleiskaava. Herralahden pohjassa on uutta kaavaan sisältymätöntä suojelualuevarausta. Maa-alueilla toteutuskeinona on luonnonsuojelulaki ja vesialueilla vesilaki.

Luontodirektiivin luontotyypit

Vaihettumissuot ja rantasuot

0%

Letot

0%

Kasvipeitteiset silikaattikalliot

1%

Kallioiden pioneerikasvillisuus
(Sedo-Scleranthion tai Sedo albi-
 Veronicion dillenii
)

1%

Boreaalliset luonnonmetsät

4%

Boreaaliset lehdot

0%

Puustoiset suot

1%

Luontodirektiivin liitteen II lajit

Lutra lutra

saukko

Julkaistu 20.6.2013 klo 12.19, päivitetty 20.6.2013 klo 12.19