Sjölax

Koodi
Kunta
Pinta-ala
Aluetyyppi

FI0200043
Kemiö
134 ha
SPA

Alueen kuvaus

Sjölax on merenlahti, jota reunustavat rantaniityt ja hakamaa. Alue on ennen kaikkea linnustollisesti merkittävä, mutta myös monipuolinen ja kaunis perinnemaisema.

Sjölaxvikenin hienoihin rantaniittyihin liittyy pohjoisosassa oleva Björnholmenin matalakasvuinen rantaniitty ja kaakkoiskulman koivua ja tervaleppää harvakseltaan kasvava hakamaa. Rantalaitumen kasvillisuus on laidunnuksen muovaamaa matalaa vihvilä- ja saravaltaista rantaniittyä. Etelämpänä on ruovikon ja avoimen niityn muodostamaa mosaiikkia, josta löytyy pesäpaikkoja ranta- ja vesilinnuille. Koko alue on etenkin syksyllä erittäin tärkeä vesi- ja rantalinnuston muutonaikainen ruokailu- ja levähdysalue, mutta nykyään enenevässä määrin myös keväisin.

Linnustollisesti matalahkon ja jonkin verran ruovikoituneen Sjölaxin merkittävin tekijä on se, että alue lienee Suomen tärkein syksyinen merihanhien kerääntymisalue. Samanaikaisesti alueella voi olla jopa 5000 merihanhea. Aluetta käyttävät vähäisessä määrin myös metsähanhet, valkoposkihanhet, kanadanhanhet ja pienessä määrin myös tundrahanhet levähdysalueenaan.

Muuttoaikoina lahdella tavataan runsaasti vesilintuja mm. uivelo, silkkiuikku, laulujoutsen, lapasotka ja tukkakoskelo ja lukuisa joukko kahlaajia kuten kapustarinta, suokukko, punakuiri, liro ja tylli. Pesivään vesilinnustoon kuuluvat mm. isokoskelo, telkkä, tukkasotka, punasotka, merihanhi ja lapasorsa ja rantalinnuista luhtakana ja punajalkaviklo. Räyskä käyttää aluetta saalistukseen.

Suojelutilanne

Aluetta ei ole suojeltu.

Suojelutilanteen tarkennus ja toteutuskeinot

Alueen suojelu toteutetaan luonnonsuojelulailla.

Luontodirektiivin luontotyypit

Alue on suojeltu vain lintudirektiivin perusteella ja siten alueella esiintyvät luontodirektiivin liitteen I luontotyypit eivät ole alueen suojeluperuste.

Luontodirektiivin liitteen II lajit

Alue on suojeltu vain lintudirektiivin perusteella ja siten alueella esiintyvät luontodirektiivin liitteen II lajit eivät ole alueen suojeluperuste.

Pteromys volans

liito-orava

Lintudirektiivin liitteen I linnut

Picus canus

harmaapäätikka

Sterna hirundo

kalatiira

Pluvialis apricaria

kapustarinta

Grus grus

kurki

Sterna paradisaea

lapintiira

Cygnus cygnus

laulujoutsen

Porzana porzana

liro

Emberiza hortulana

peltosirkku

Lanius collurio

pikkulepinkäinen

Sterna  caspia

räyskä

Crex crex

ruisrääkkä

Circus cyaneus

sinisuohaukka

Philomachus pugnax

suokukko

Mergus albellus

uivelo

Branta leucopsis

valkoposkihanhi

Säännöllisesti esiintyvät muuttolinnut 

Anser fabalis

metsähanhi

Anas acuta

jouhisorsa

Aythya marila

lapasotka

Tringa totanus

punajalkaviklo

Muuta lajistoa

Anas penelope
Regulus regulus
Mergus merganser
Branta canadensis
Emberiza citrinella
Motacilla flava
Cygnus olor
Anas clypeata
Anser anser
Emberiza schoeniclus

Charadrius dubius
Aythya ferina
Carpodacus erythrinus
Actitis hypoleucos
Acrocephalus arundinaceus
Acrocephalus schoenobaenus
Acrocephalus scirpaceus
Larus fuscus
Podiceps cristatus
Anas platyrhynchos

Anas crecca
Bucephala clangula
Vanellus vanellus
Aythya fuligula
Anser albifrons
Charadrius hiaticula
Motacilla alba

haapana
hippiäinen
isokoskelo
kanadanhanhi
keltasirkku
keltavästäräkki
kyhmyjoutsen
lapasorsa
merihanhi
pajusirkku

pikkutylli
punasotka
punavarpunen
rantasipi
rastaskerttunen
ruokokerttunen
rytikerttunen
selkälokki
silkkiuikku
sinisorsa

tavi
telkkä
töyhtöhyyppä
tukkasotka
tundrahanhi
tylli
västäräkki

Julkaistu 7.8.2013 klo 16.53, päivitetty 9.8.2013 klo 13.24

Aihealue: