Saariaapa - Hattuselkä

Koodi

FI 130 1612

Kunta

Simo

Pinta-ala

2 503 ha

Aluetyyppi

SCI

Alueen kuvaus:

Saariaapa on varsin tyypillinen aapasuomuodostuma. Aapa-alueen ympärillä on rämemäntyä kasvava rämevyöhyke. Jännemuodostus on selväpiirteinen. Suon keskustassa rämeet ovat vetisiä ja yleensä suurialaisia.

Hattuselän metsät ovat noin 150-vuotiaita, reheviä mäntyvaltaisia sekametsiä. Tyypillisiä ovat erittäin järeät vanhat haapametsiköt, joista on löydetty useita uhanalaisia kovakuoriaislajeja. Metsät ovat luonnontilaisia ja niissä on runsaasti lahopuita.

Saariaapa kuuluu Pohjois-Pohjanmaan aapasoihin. Alue on hyvä lintusuo. Hattuselän alueella esiintyy useita uhanalaisia lajeja.

Suojelutilanteen tarkennus ja toteutuskeinot:

Natura-alueeseen kuuluu Saariaavan alue, joka on soidensuojeluohjelmassa, sekä vanhojen metsien suojeluohjelmaan kuuluva Hattuselän alue.

Saariaavan alue on toteutettu valtion maiden osalta muodostamalla siitä luonnonsuojelulain nojalla soidensuojelualue. Myös Hattuselän alue tullaan toteuttamaan luonnonsuojelulain nojalla.

Luontodirektiivin luontotyypit:

Humuspitoiset lammet ja järvet

1 %

Vuorten alapuoliset tasankojoet, joissa on Ranunculion fluitantis ja Callitricho-Batrachium-kasvillisuutta

<1 %

Letot 2 %

*Aapasuot

60 %

*Boreaaliset luonnonmetsät

20 %

*Puustoiset suot 16 %

* priorisoitu luontotyyppi

Luontodirektiivin liitteen II lajit:

saukko

haavansahajumi

alueella 2 uhanalaista lajia

Lintudirektiivin liitteen I linnut:

helmipöllö

pyy

kalatiira

palokärki

kurki

sinisuohaukka

laulujoutsen

suokukko

liro

uivelo

metso

vesipääsky

Lintudirektiivin liitteessä I mainitsemattomat säännöllisesti   esiintyvät muuttolinnut:

metsähanhi

jänkäkurppa

isokuovi

sinisorsa

jouhisorsa

taivaanvuohi

mustaviklo

tavi

valkoviklo

pikkukuovi

tukkasotka

Muuta lajistoa:

jänkäsirriäinen

orpohaaskavaajakas

kuukkeli

ilves

isomustakeiju

karhu

monipistehaapsanen

haavanpökkelökääpä

Edellä esitetyt tiedot perustuvat Natura-tietolomakkeen tiivistelmään. Natura-arvioinneissa tulee käyttää varsinaisia Natura-tietolomakkeen (Natura Data Form) tietoja, jotka sisältävät laji- ja luontotyyppikohtaisia arviointitietoja. Natura-tietolomakkeita voi tilata Suomen ympäristö-keskuksesta ja Lapin ympäristökeskuksesta.

Lisää luontotietoa (aluekohtaista ja yleistä):

Aapala, Kaisu & Lappalainen, Iiris 1999: Suotyyppien mosaiikkia. Teoksessa: Lappalainen, Iiris (toim.) Suomen luonnon monimuotoisuus. Suomen ympäristökeskus, 47-53. Helsinki.

Airaksinen, O. & Karttunen, K. 2001: Natura 2000 -luontotyyppiopas. Ympäristöopas 46, 2. korj. painos, Suomen ympäristökeskus, Helsinki. 194 s.

Eurola S. & Kaakinen, E.1978: Suotyyppiopas. Porvoo, WSOY. 87 s.

Eurola, S., Huttunen , A. & Kukko-oja, K. 1995: Suokasvillisuusopas. 2 korj. painos. Oulanka Reports 14. 85 s.

Kuuluvainen, Timo 2004 (toim.). Metsän kätköissä: Suomen metsäluonnon monimuotoisuus. Helsinki, Edita 381 s. 

Kuusipalo, Jussi 1996: Suomen metsätyypit, Helsinki] : Kirjayhtymä. 144 s.

Lappalainen, Iiris 1999: Taigametsiä. Teoksessa: Lappalainen, Iiris (toim.) Suomen luonnon monimuotoisuus.Suomen ympäristökeskus, 36-46. Helsinki.

Niemelä, Tuomo 2005. Käävät, puiden sienet. Helsinki, Helsinki University Press, 319 s.

Sarin, Osmo & Kumpulainen, Kimmo 1998. Vanhaa metsää etsimässä, Metsähallitus, luonnonsuojelu, Edita, Helsinki. 96 s.

Vanhojen metsien suojelutyöryhmän osamietintö III 1996. Vanhojen metsien suojelu Pohjois-Suomessa, Ympäristöministeriö, Helsinki, Edita, 108 s.

Maa- ja metsätalousministeriön valtakunnallinen soiden suojelun perusohjelma 1981. Helsinki.164 s.

Ruuhijärvi, Rauno & Häyrinen Urpo 1980: Suomen luonto 3: Suot. Helsinki, Kirjayhtymä 347 s.

Julkaistu 11.11.2003 klo 14.33, päivitetty 19.8.2013 klo 11.19

Julkaisija: