Rummelön-Harrbådan

Koodi FI1000003
Kunta Kokkola
Pinta-ala 236 ha
Aluetyyppi SAC/SPA
Alue kartalla Suomen ympäristökeskuksen karttapalvelu

Alueen kuvaus

Alue kuuluu valtakunnalliseen lintuvesiensuojeluohjelmaan ja sen linnusto on arvokas, mutta alue on myös kasvillisuutensa puolesta arvokas. Maankohoamisen vuoksi matalille rannoille on muodostunut leveä rantaniitty ja rannan kasvillisuus on selvästi vyöhykkeistä. Alueella voidaan nähdä kasvillisuuden muuttumista eri rantaniittyvyöhykkeiden kautta pajukoksi ja edelleen lehtomaiseksi rantametsäksi ja lopuksi karuksi männiköksi. Alue on edustava esimerkki kasvillisuuden sukkessiosta. Rantanittyjen leveys on suurimmillaan lähes 400 m. Rummelön muita kasvillisuustyyppejä ovat hiekka- somerikkorannat, rantapensaikot ja metsät, glo-lammet sekä dyynikasvillisuus.

Vesirantoja luonnehtii suojaisilla rannoilla 200-400 metriä leveä matalan veden alue. Näillä alueilla on hiekkapohjat. Hopeakivenlahdessa sekä Harrinniemen ja Rummelörenin välillä on vedenalaisia hiekkasärkiä. Elban edustalla on laaja matala lahti.

Merkittävintä kasvilajistoa ovat endeemiset ja Primula sibirica ryhmän lajit sekä humala. Erikoista kasvillisuutta edustavat myös suolamaalaikkujen pikkusuolamaltsakasvustot. Lähes kaikki vesikasvilajit ovat uposlehtisiä, tyypillisiä ovat näkinpartaislevät ja syvemmillä vesialueilla tavallisia ovat vitalajit. Rummelön-Harrbådan on luokiteltu valtakunnallisesti arvokkaaksi lintuvedeksi.

Alueella pesii runsas lintulajisto. Alueella on tavattu 241 lajia, joista 86 pesii säännöllisesti ja 14 epäsännöllisesti. Alue on myös merkittävä sulkasato- ja muutonaikainen levähdyspaikka, myös suurharvinaisuuksia on tavattu.

Rummelön on lisäksi maamme merkittävimpiä alueita joutsenten kevät- ja syysmuuttopaikkana. Harrbådan mökkien pihapiirit ja majakan ympäristö ovat vähälajista ja myös kulutukselle alttiita.

Merkittävä vesilintujen ja kahlaajien pesimäalue. Lisäksi suuri merkitys levähdys-ja sulkimisalueena. Yksi maamme merkittävimmistä joutsenten kevät- ja syysmuutto- alueista. Alue on lisäksi kasvillisuustyypeiltään ja kasvilajistoltaan rikas.

3.3. Muut tärkeät lajit: Merisara, vihnesara, merihanhikki, sekä suomenhierakka kuuluvat Primula sibiricaryhmään. Tolypella nidifica, Nitella flexilis ja Ranunculus sceleratus ovat Keski-Pohjanmaalla harvinaisia, muuta ne eivät esiinny uhanalaisten eläinten ja kasvien suojelutoimikunnan miteinnön lajilistassa. Muita harvinaisia lajeja ovat rantanätkelmä, mutayrtti, käärmeenkieli, tuppivita, tummarusokki, vihnesara ja merisara.

Alueen välittömässä läheisyydessä sijaitsee useita kuormituslähteitä; vedenpuhdistamo, Outokummun ja Kemiran tehtaat sekä Sunti ja Perhonjoki, jotka laskevat mereen. Alueella on havaittavissa selvää ruovikoitumsta. Rihmamaisten viherlevien massaesiintyminen on seurausta ravinnekuormituksen aiheuttamasta rehevöitymisestä. Lisäksi alue on ahkerassa virkistyskäytössä. Rantadyynit ovat kulutusherkkiä, kuten myös merenrantaniityt. Kahlaaja-linnustossa on tapahtunut muutoksia kun pesimispaikkoja on jäänyt niittyjen ja pensaikkojen alle.

Suojelutavoite

Kaikki tietolomakkeen taulukoissa 3.1 ja 3.2 mainitut luontotyypit ja lajit (lukuun ottamatta edustavuudeltaan luokkaan D luokiteltuja luontotyyppejä ja populaation merkittävyydeltä luokkaan D luokiteltuja lajeja) kuuluvat alueen suojeluperusteisiin ja kaikkien niiden suojelutavoitteena on vähintäänkin alueen merkityksen säilyttäminen osana verkostoa. Lisäksi alueen suojelussa ja hoidossa painotetaan seuraavia tavoitteita:

  • alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään turvaamalla luonnon omien prosessien mukainen kehitys,
  • alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään alueen käyttöä ohjaamalla,
  • alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään hoitotoimenpiteillä,
  • luontotyypin, lajin elinympäristön tai populaation määrää lisätään ennallistamis- ja hoitotoimenpitein,
  • luontotyypin tai lajin elinympäristön laatua tai lajin populaation elinvoimaisuutta parannetaan ennallistamis- ja hoitotoimenpitein.

Suojelutilanteen tarkennus ja toteutuskeinot

Alue kuuluu valtakunnalliseen lintuvesiensuojeluohjelmaan. Pääosa alueesta on rauhoitettu yksityismaan (Kokkolan kaupunki) luonnonsuojelualueena. Alueella on vahvistettu asema-kaava, johon on merkitty SLmerkinnällä luonnonsuojelulain nojalla suojeltava osa. Lintuvesiensuojeluohjelma-alueen länsipuolella on lisätty matala lahti, jonka rannoilla kasvaa tiheä ruovikko. Kohteen maa-alueiden suojelu toteutetaan luonnonsuojelulain nojalla ja vesialueen vesilain nojalla.

Suojelun perusteina olevat luontotyypit

Namn

Pinta-ala, ha

Vedenalaiset hiekkasärkät 25
Fladat, kluuvijärvet ja laguuninomaiset lahdet 0,33
Laajat matalat lahdet 47
Itämeren boreaaliset rantaniityt 29,5
Rannikon liikkuvat Ammophila arenaria -rantakauradyynit (valkoiset dyynit) 2,2
Atlanttisen, kontinentaalisen ja boreaalisen alueen metsäiset dyynit 1,48
Maankohoamisrannikon primäärisukkessiovaiheiden luonnontilaiset metsät 12
Boreaaliset lehdot 13,4

Suojelun perusteina olevat lajit

Laji

Tieteellinen nimi

jouhisorsa Anas acuta
lapasorsa Anas clypeata
heinätavi Anas querquedula
harmaasorsa Anas strepera
lapinkirvinen Anthus cervinus
maakotka Aquila chrysaetos
harmaahaikara Ardea cinerea
karikukko Arenaria interpres
tukkasotka Aythya fuligula
lapasotka Aythya marila
pyy Bonasa bonasia
valkoposkihanhi Branta leucopsis
pulmussirri Calidris alba
etelänsuosirri Calidris alpina schinzii
isosirri Calidris canutus
kuovisirri Calidris ferruginea
merisirri Calidris maritima
pikkusirri Calidris minuta
lapinsirri Calidris temminckii
vuorihemppo Carduelis flavirostris
ruskosuohaukka Circus aeruginosus
laulujoutsen Cygnus cygnus
valkoselkätikka Dendrocopos leucotos
palokärki Dryocopus martius
tunturikiuru Eremophila alpestris
ampuhaukka Falco columbarius
muuttohaukka Falco peregrinus
nuolihaukka Falco subbuteo
heinäkurppa Gallinago media
kuikka Gavia arctica
kurki Grus grus
merikotka Haliaeetus albicilla
pikkulepinkäinen Lanius collurio
selkälokki Larus fuscus fuscus
pikkulokki Larus minutus
naurulokki Larus ridibundus
jänkäsirriäinen Limicola falcinellus
punakuiri Limosa lapponica
mustapyrstökuiri Limosa limosa
sinirinta Luscinia svecica
jänkäkurppa Lymnocryptes minimus
pilkkasiipi Melanitta fusca
mustalintu Melanitta nigra
uivelo Mergus albellus
keltavästäräkki Motacilla flava
kivitasku Oenanthe oenanthe
sääksi Pandion haliaetus
vesipääsky Phalaropus lobatus
suokukko Philomachus pugnax
kapustarinta Pluvialis apricaria
tundrakurmitsa Pluvialis squatarola
mustakurkku-uikku Podiceps auritus
härkälintu Podiceps grisegena
pikkutiira Sterna albifrons
räyskä Sterna caspia
kalatiira Sterna hirundo
lapintiira Sterna paradisaea
ristisorsa Tadorna tadorna
mustaviklo Tringa erythropus
liro Tringa glareola
punajalkaviklo Tringa totanus
sepelrastas Turdus torquatus
liito-orava Pteromys volans
Julkaistu 1.10.2019 klo 13.09, päivitetty 1.10.2019 klo 13.09

Aihealue: