Ruissalon lehdot

Koodi
Kunta
Pinta-ala
Aluetyyppi

FI0200057
Turku
852 ha
SCI ja SPA

Alueen kuvaus

Ruissalon rehevällä, amfiboliittiperäisellä ja ilmastollisesti edullisella saarella sijaitsevat maamme laajimmat ja arvokkaimmat tammimetsiköt. Ne muodostavat maassamme ainutlaatuisen kokonaisuuden, vaikka niitä on asutuksen, viljelmien ja muun maankäytön vuoksi pirstottu.

Alueella tavataan erityyppisiä lehtoja kosteista saniaisvaltaisista ja lähteikköisistä painanteista tuoreisiin, reheviin tammi-lehmus tai tammi-pähkinämetsiin ja kuiviin, aluskasvillisuudeltaan vaatimattomiin tammea kasvaviin rinnelehtoihin.

Ruissalon itäosa on kauttaaltaan rehevämpää ja tammi muodostaa yhtenäisiä metsiköitä. Länsiosassa maaperä on karumpaa ja tammi kasvaa etupäässä sekapuuna havupuiden joukossa. Kasvillisuudeltaan rehevän tammi-pähkinämetsikkötyypin erikoispiirre on puuvartisten lajien runsaus. Näillä alueilla esiintyvät tammen ja pähkinän lisäksi lehmus, vaahtera, lehtokuusama, koiranheisi, kalliotuhkapensas, taikinanmarja ja iharuusu. Osassa metsiköitä on tapahtunut kuusettumista ja kenttäkerroksessa ovat lisääntyneet mm. käenkaali, kielo ja metsätähti. Erillinen laajahko kuusi-tammi-vaahtera-sekametsä on Krottilan- ja Härkälänlahden välisellä niemellä.

Pääosa Ruissalon nykyisten luonnonsuojelualueiden tammikoista on tammi-lehmusmetsiköitä. Tätä tyyppiä esiintyy myös kasvitieteellisen puutarhan pohjoispuolisten mäkien rinteillä. Näiltä alueilta löytyvät Ruissalon komeimmat tammet. Kasvupaikkavaatimustensa suhteen sopeutuvana lajina tammi muodostaa sekapuuna ja aluspuuna myös mänty-tammikangasmetsiä, jotka ovat lähinnä mustikkatyypin kangasmetsiä.

Saaren länsiosassa on lisäksi melko laajoja puolukkatyypin ja pienempialaisia kanervatyypin kasvillisuuskuvioita. Mänty-tammikankaiden sekapuuna tavataan yleisesti koivua ja haapaa. Mänty-tammikankaita on laajalti kasvitieteellisen puutarhan itäpuolisen alueen rinnemailla. Ruissalon kallionalusmetsiköissä tavataan niissä tyypillisesti esiintyvän lehmuksen ohella myös tammea ja vaahteraa. Reheviä kallionalustammikoita esiintyy puutarhan ja Hiiriluodon välisellä rinnealueella, Kansanpuistossa sekä Ruissalon kartanon tienhaaran tuntumassa amfiboliitti- ja graniittialueiden kontaktivyöhykkeessä. Karut kallionalustammikot sijaitsevat graniittialueilla Marjaniemessä sekä Krottilan ja Tammimäen alueilla.

Lehtojen kasvillisuus on monipuolinen. Vaateliasta lajistoa edustavat mm. imikkä, tesmayrtti, hammasjuuri, kotkansiipi ja pystykiurunkannus sekä uhanalainen kynäjalava, isotakiainen ja tähkämaitikka. Sammallajistoon kuuluu mm. katkokynsisammal ja jäkälälajistoon harmaaneulajäkälä, härmähuhmarjäkälä ja sirorustojäkälä. Ruissalossa tavataan useita sienilajeja, joita ei muualla tavata tai ne ovat hyvin harvinaisia. Lajistoon kuuluvat mm. lutikkarousku, heloseitikki, kuusenneulasmaljakas, lohkonahakka, isorusokas, tammenkääpä, koppelokääpä, isokarvakääpä ja häränkieli.

Alueelta on tavattu lukuisa joukko uhanalaisia ja harvinaisia selkärangattomia eläimiä, joista monet ovat tammeen tai muihin jalopuihin sitoutuneita. Alueen kotilolajistoon kuuluvat mm. piikkikotilo ja leveäkierrekiiltokotilo. Monimuotoiseen uhanalaiseen lajistoon kuuluvat myös jättirapuhämähäkki, isojuoksujalkainen ja hyönteisistä mm. pitkäsiipikirvalude, kirjopiilolude, tammikukkajäärä, erakkokuoriainen, täplähaiskiainen, kuusitäpläjäärä, leppäjäärä, idänräätäli, vennajäärä, sysipirkko, tuomikukko, tammilaahusyökkönen, kaarnakääpiökoi ja tammenmiinaajakoi. Rantatien varrella oleva niitty on ainoa hyvin säilynyt sisäsaariston merenrantaniitty Turussa. Sillä esiintyvät mm. uhanalaiset lounaanvarpuhämähäkki ja kosteikkovarpuhämähäkki.

Ruissalon lounainen sijainti ja sen metsien rehevyys luovat edellytykset monipuoliselle linnustolle. Linnuston tiheys on erittäin korkea ja suuressa osassa saaren itäosaa metsien lintutiheys on tasaisesti yli 1000 paria neliökilometrillä. Ilmeisesti missään muualla Suomessa tämä raja ei ylity yhtä laajalla alueella.

Saaren linnustossa on useiden lajien kohdalla havaittavissa kahtia jakaantuminen. Itäpään rehevien lehtomaisten metsien tyyppilajeja, joita länsiosassa ei juurikaan tavata ovat kolopesijät kuten sinitiainen, uuttukyyhky, naakka, harmaapäätikka ja pikkutikka sekä lehtoja suosivia lajeja kuten satakieli ja kultarinta.

Itäpäästä puuttuvia länsiosan lajeja ovat mm. teeri, sepelkyyhky, rautiainen ja hippiäinen. Vesilintujen merkittävimmät pesimäalueet ovat Ruissalon ruovikkoiset lahdet, joissa pesivät kannat ovat edelleen kohtalaisen hyvät ruoppauksista ja rakentamisesta huolimatta. Lajistoon kuuluvat mm. silkkiuikku, nokikana, haapana, tavi, tukka- ja punasotka.

Ruissalossa on aikanaan tehtyjen istutusten seurauksena kohtalainen kanadanhanhikanta. Ruissalon kärjen edustan kareilla pesii valkoposkihanhi.

Suojelutilanne

Alueen suojelu on toteutettu, sillä saarelle perustettiin 300 ha yksityismaiden suojelualueita vuonna 2006.

Suojelutilanteen tarkennus ja toteutuskeinot

Pääosa alueesta kuuluu lehtojensuojeluohjelmaan tai osayleiskaavan luonnonsuojelualueisiin (SL).
Lehtojen suojeluohjelman alueet ja Ruissalon osayleiskaavan luonnonsuojelualueet toteutetaan luonnonsuojelulailla ja muut alueet kaavalla/rakennuslailla.
Alueen suojelu ei rajoita puolustusvoimien toimintaa ja sen kehittämistä.

Luontodirektiivin luontotyypit

Laajat matalat lahdet (1160)

2%

Kivikkorannat (1220)

<1%

Kasvipeitteiset merenrantakalliot (1230)

<1%

Merenrantaniityt* (1630)

1%

Runsaslajiset kuivat ja tuoreet niityt* (6270)

1%

Kosteat suurruohoniityt (6430)

1%

Silikaattikalliot (8220)

5%

Luonnonmetsät* (9010)

5%

Jalopuumetsät* (9020)

15%

Maankohoamisrannikon primäärisukkessiovaiheiden
luonnontilaiset metsät*(9030)

3%

Lehdot (9050)

5%

Vanhat tammimetsät (9190)

5%

*priorisoitu luontotyyppi

Luontodirektiivin liitteen ll lajit

Mesosa myops

vennajäärä

Osmoderma eremita

erakkokuoriainen

Dicranum viride

katkokynsisammal

Herzogiella turfacea

korpihohtosammal

Lintudirektiivin liitteen l linnut

Picus canus
Sterna hirundo
Sterna paradisaea
Dryocopus martius
Emberiza
hortulana
Lanius collurio
Branta leucopsis
Glaucidium passerinum

harmaapäätikka
kalatiira
lapintiira
palokärki
peltosirkku
pikkulepinkäinen
valkoposkihanhi
varpuspöllö

Säännöllisesti esiintyvät muuttolinnut 

Anas clypeata

lapasorsa

Tringa totanus

punajalkaviklo

Muuta lajistoa

Hirundo rustica

haarapääsky

Muscicapa striata

harmaasieppo

Carduelis cannabina

hemppo

Phylloscopus trochiloides

idänuunilintu

Loxia pytyopsittacus

isokäpylintu

Mergus merganser

isokoskelo

Numenius arquata

isokuovi

Jynx torquilla

käenpiika

Branta canadensis

kanadanhanhi

Oenanthe oenanthe

kivitasku

Oriolus oriolus

kuhankeittäjä

Hippolais icterina

kultarinta

Anoplodera sexguttata

kuusitäpläjäärä

Scolopax rusticola

lehtokurppa

Strix aluco

lehtopöllö

Phoenicurus phoenicurus

leppälintu

Acrocephalus palustris

luhtakerttunen

Sylvia atricapilla

mustapääkerttu

Fulica atra

nokikana

Coccothraustes coccothraustes

nokkavarpunen

Locustella naevia

pensassirkkalintu

Saxicola rubetra

pensastasku

Dendrocopos minor

pikkutikka

Aythya ferina

punasotka

Carpodacus erythrinus

punavarpunen

Certhia familiaris

puukiipijä

Acrocephalus scirpaeus

rytikerttunen

Laurus fuscus

selkälokki

Phylloscopus sibilatrix

sirittäjä

Eupithecia dononeata

tammipikkumittari

Carduelis carduelis

tikli

Parus cristatus

töyhtötiainen

Aythya fuligula

tukkasotka

Columba oenas

uuttukyyhky

Athous mutilatus

aarniseppä

Mycetochara humeralis

hartosienipimikkä

Ampedus praeustus

hehkuseppä

Geophilus electricus

isojuoksujalkainen

Xysticus cambridgei

jättirapuhämähäkki

Cryptarcha strigata

juomumäihiäinen

Ectodemia atrifrontella

kaarnakääpiökoi

Hypnogyra glabra

kaljurankokartukas

Plectophleous nitidus

kiiltovalekas

Epuraea guttata

kirjokonnakas

Tritomegas bicolor

kirjopiilolude

Emblyna brevidens

kosteikkovarpuhämähäkki

Scraptia fuscula

kytysukkulainen

Pentaphyllus testaceus

lahopimikkä

Prionychus ater

lännenvaajapimikkä

Phytomatodes testaceus

lautajäärä

Paromalus flavicornis

lehtisoukkotylppö

Aegopinella nitidula

leveäkierrekiiltokotilo

Cicurina cicur

lounaanvarpuhämähäkki

Liocola marmorata

marmorikuoriainen

Selatosomus nigricornis

mustasarviseppä

Ceutorhynchus pallidactylus

nystykärsäkäs

Ampedus nigroflavus

oranssiseppä

Donacia marginata

palleruokokuoriainen

Oplosia fennica

pärnäjäärä

Acanthinula aculeata

piikkikotilo

Triplax rufipes

pulskahelysieniäinen

Hyperaspis inexpectata

sysipirkko

Acrocerpos bronginardellus

tammenmiinaajakoi

Plegaderus caesus

tammiarpitylppö

Nycteola revayana

tammilaahusyökkönen

Dendroxena quadrimaculata

täplähaiskiainen

Orsodacne cerasi

tuomikukko

Aegopinella pura

viherkiiltokotilo

Fistulina hepatica

häränkieli

Chaenotheca cinerea

harmaaneulajäkälä

Sclerophora coniophaea

härmähuhmarjäkälä

Cortinarius cinnabarinus

heloseitikki

Inocutis dryophila

isokarvakääpä

Desmazierella piceicola

kuusenneulasmaljakas

Ulmus laevis

kynäjalava

Xylobolus frustulatus

lohkonahakka

Lactarius serifluus

lutikkarousku

Ramalina elegans

sirorustojäkälä

Melampyrum cristatum

tähkämaitikka

Phellinus robustus

tammenkääpä

Perenniporia medulla-panis

tammenkerroskääpä

Arctium lappa

isotakiainen

Entoloma eulividium

isorusokas

Inocybe petiginosa

kääpiörisakas

Grifola frondosa

koppelokääpä

Julkaistu 12.8.2013 klo 10.37, päivitetty 12.8.2013 klo 10.37

Aihealue: