Raahen saaristo

Natura 2000 -kohteiden tietoja päivitetään

Natura 2000 -kohteiden tiedot ovat osin muuttuneet. Kaikkien kohteiden tietoja ei ole vielä päivitetty tähän verkkopalveluun. Ajantasaiset tiedot ovat karttapalvelussa:

Koodi FI1104600
Kunta Raahe
Pinta-ala (ha)     2 240
Aluetyyppi SAC/SPA
Alue kartalla Suomen ympäristökeskuksen karttapalvelu

Alueen kuvaus

Raahen saaristo on Pohjanlahdella ainoa huomattava saaristo Rahjan ja Oulunsalon välisellä alueella. Alueelle on tyypillistä voimakas maankohoaminen, joka muuttaa jatkuvasti maaston muotoja. Raahen saaristossa korkeuserot vaihtelevat yhdestä seitsemään metriin. Saarten korkeimmilla kohdilla on nähtävissä aikoinaan merestä nousseita louhikoita. Saarten rannat ovat pääosin kivikkoisia ja louhikkoisia, joitain hiekka- ja niittyrantoja esiintyy myös. Raahen saariston uloimmilla ja pienimmillä luodoilla karikot ovat vallitsevia. Saariston sisäosan suuremmista saarista löytyy primäärisukkessiometsää ja lehtoja. Iso Kraaselissa on myös havumetsää. Parhaimmat ja edustavimmat lehtometsät ovat Äijä-Ämmässä. Osaasaarista laidunnetaan lampailla.

Saarilla esiintyy myös alueellisesti ja valtakunnallisesti uhanalaisia kasvilajeja, joista merkittävin on ruijanesikko. Kedoilla esiintyy useita noidanlukkolajeja. Perämeren endeemeista lajeista pohjanlahdenlauha ja perämerensilmäruoho ovat tavallisia. Ruijanesikko-ryhmään luettuja lajeja esiintyy nimilajin lisäksi 11 lajia.

Raahen saariston linnustollisesti arvokkaimpia alueita ovat vähäkasvuiset ja puuttomat riutat, joista
arvokkaimpia ovat Isokivi, Kusiini, Ämmä-Äijä, Roskakari, Selkämatala, Kalla ja Kallanriutta sekä Rääpäkkä
ja Rääpäkänriutat. Muidenkin saarten niitty- ja kivikkorannoilla pesii monipuolinen linnusto. Saaristoon
kerääntyy syysaikaan satoja vesilintuja.

Raahen pohjoinen saaristo on maisemallisesti arvokas kokonaisuus. Saariston maisemaa ovat muovanneet mm. laidunnus ja merenkulku. Iso Kraaselin kedot edustavat laidunnuksen muovaamia perinnebiotooppeja. Saaristossa on laguuninomaisia lahtia, joista erikoisin ja vasta äskettäin merestä noussut sijaitsee Kallassa.

Raahen saaristossa ei ole pysyvää asutusta. Saaristossa on loma-asutusta; 1950-luvun alussa rakennettiin mm. Smitinriuttaan huviloita sekä kalamajoja Kallaan ja Taskunlukkoon. Iso Kraaselissa on vanha pooki ja luotsitupa, jotka ovat kulttuurihistoriallisesti arvokkaita.

Raahen saaristo on Perämeren vähäsaaristoisella alueella tärkeä saaristoluonnon sekä maankohoamisrannikon luontotyyppien ja lajien suojelukohde.

Alueella on arvokas, monilajinen ja runsaslukuinen pesimälinnusto. Isokivi, Kusiini, Ämmä-Äijä, Roskakari, Selkämatala, Kalla ja Kallanriutta sekä Rääpäkkä ja Rääpäkänriutat ovat saariston tärkeimpiä lintujen pesimäsaaria, joilla ovat alueen suurimmat lokki- ja tiirayhdyskunnat. Iso Kraaseli, Maapauha, Ulkopauha ja Ämmä-Äijä on metsäisistä saarista lajistollisesti arvokkaimpia. Suojelun kannalta merkittävimpiä lajeja ovat alueella runsaana esiintyvät lapintiira, kalatiira, tukkasotka, naurulokki, punajalkaviklo, karikukko ja pilkkasiipi sekä harvinaisemmista lajeista ristisorsa, riskilä, pikkutiira ja selkälokki. Suojainen saaristo on lintujen levähdysalueena merkittävä. Syysaikaan alueella levähtää muun muassa satoja tukkasotkia, telkkiä, haapanoita ja taveja. Alueella pesivässä ja muutolla levähtävässä lajistossa esiintyy useita valtakunnallisesti uhanalaisia lajeja.

Kasvilajistollisesti alue on merkittävä: tyypillisen merenrantalajiston lisäksi alueella esiintyy useita ruijanesikkoryhmään luettavia lajeja, Suomen vastuulajeja sekä alueellisesti ja valtakunnallisesti uhanalaisia lajeja. Alueen ruijanesikkoesiintymät ovat merkittäviä. Peruste D kohdan 3.3 lajeille: mäkikaura on alueellisesti uhanalainen, edustava perinnebiotooppilaji, vilukko on merenrantaniittyjen huomionarvoinen laji, meripeltovalvatti on ruijanesikon ohella ruijanesikkoryhmään kuuluva laji. Alueen perinnebiotooppeja hoidetaan laiduntamalla.

Raahen saaristossa on joissakin saarissa loma-asuntoja. Monet saarista ovat perinteisessä raahelaisten retkeily- ja virkistyskäytössä. Kallan-Taskun-Rääpäkän tienoon saaret ovat tärkeimpiä retkeily- ja
virkistysalueita.

Suojelutavoite

Kaikki tietolomakkeen taulukoissa 3.1 ja 3.2 mainitut luontotyypit ja lajit (lukuun ottamatta edustavuudeltaan luokkaan D luokiteltuja luontotyyppejä ja populaation merkittävyyden osalta luokkaan D luokiteltuja lajeja) kuuluvat alueen suojeluperusteisiin ja kaikkien niiden suojelutavoitteena on vähintäänkin alueen merkityksen säilyttäminen osana verkostoa.

Lisäksi alueen suojelussa ja hoidossa painotetaan seuraavia tavoitteita:
- Alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien tila säilytetään alueen käyttöä ohjaamalla, turvaamalla osalla saarista luonnon prosessien mukainen kehitys ja osalla saarista hoitamalla luontotyyppien ja lajien elinympäristöjä.
- Osin luontotyyppien ja lajien määrää lisätään ja laatua ja lajien populaatioiden elinvoimaisuutta parannetaan hoitotoimin. Lisäksi luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään ohjaamalla alueen käyttöä.

Raahen saaristo sisältyy valtakunnalliseen rantojensuojeluohjelmaan. Pohjois-Pohjanmaan maakuntavaltuuston hyväksymässä maakuntakaavassa Raahen saaristo on merkitty luonnonsuojelualueeksi.

Saaristossa kaksi yksityismaiden luonnonsuojelualuetta, Rääpäkkä (1.7 hehtaaria) ja Raahen saariston suojelualue, 1796 hehtaaria, joka kattaa valtaosan koko alueesta. Lisäksi on pieni Jyryn saari on valtionmaan luonnonsuojelualue, Jyry ( 0.5 hehtaaria).

Raahen saariston suojelu toteutetaan luonnonsuojelulain ja vesilain nojalla sekä rakennuslain nojalla.

Alueen tietolomake

Luontodirektiivin luontotyypit (ha)

Koodi    Nimi Pinta-ala, ha
1150 Fladat, kluuvijärvet ja laguuninomaiset lahdet 4,3
1170 Karit ja kalliorantojen levävyöhykkeelliset vedenalaiset osat 100
1220 Kivikkoisten rantojen monivuotinen kasvillisuus 23
1620 Itämeren ulkosaariston ja merivyöhykkeen saarien ja luotojen ryhmät 3
1630 Itämeren boreaaliset rantaniityt 23
1640 Itämeren boreaaliset hiekkarannat, joilla on monivuotista ruohovartista kasvillisuutta       0,1
2110 Liikkuvat alkiovaiheen dyynit 0,87
2120 Rannikon liikkuvat Ammophila arenaria -rantakauradyynit (valkoiset dyynit) 0,7
4030 Eurooppalaiset kuivat nummet 2,5
6270 Fennoskandian runsaslajiset kuivat ja tuoreet niityt 10,2
7140 Vaihettumissuot ja rantasuot 1,4
7160 Fennoskandian lähteet ja lähdesuot 0,01
9030 Maankohoamisrannikon primäärisukkessiovaiheiden luonnontilaise tmetsät 81
9050 Boreaaliset lehdot 75
9070 Fennoskandian hakamaat ja kaskilaitumet 5

Lajit

Helmilpöllö                     Aegolius funereus
Ruokki Alca torda
Jouhisorsa Anas acuta
lapasorsa Anas clypeata
Harmaasorsa Anas strepera
Metsähanhi Anser fabalis
Karikukko Arenaria interpres
Suopöllö Asio flammeus
Tukkasotka Aythya fuligula
Lapasotka Aythya marila
Pyy Bonasa bonasia
Valkoposkihanhi Branta leucopsis
Huuhkaja bubo bubo
Etelänsuosirri Calidris alpina schinzii
Merisirri Calidris maritima
Lapinsirri Calidris temminckii
Riskilä Capphus grylle
Koskikara Cinclus cinclus
Ruskosuohaukka Circus aeruginosus
Sinisuohaukka Circu cyaneus
Laulujoutsen Cygnus cygnus
Palokärki Dryocopus martius
Peltosirkku Emberiza hortulana
Ampuhaukka Falco columbarius
Muuttohaukka Falco peregrinus
Tuulihaukka Falco tinnunculus
Pikkusieppo Ficedula parva
kuikka Gavia arctica
kaakkuri Gavia stellata
Varpuspöllö Glaucidium passeriunum
Kurki Grus grus
Merikotka Haliaeetus albicilla
Pikkulepinkäinen Lanius collurio
Selkälokki Larus fuscus fuscus
Pikkulokki Larus minutus
Naurulokki Larus ridibundus
Jänkäsirriäinen Limicola flacinellus
Punakuiri Limosa lapponica
Mustapyrstökuiri Limosa limosa
Sinirinta Luscinia svecica
Jänkäkurppa Lymnocryptes minimus
Pilkkasiipi Melanitta fusca
Mustalintu Melanitta nigra
Uivelo Mergus albellus
Keltavästäräkki Motacilla flava
Kivitasku Oenanthe oenanthe
Sääksi Pandion haliaetus
Vesipääsky Phalaropus lobatus
Suokukko Philomachus pugnax
Pohjantikka Picoides tridactylus
Kapustarinta Pluvialis apricaria
Tundrakurmitsa Pluvialis squatarola
Mustakurkku-uikku Podiceps auritus
Härkälintu Podiceps grisegena
Pikkutiira Sterna albifrons
Räyskä Sterna albifrons
Kalatiira Sterna hirundo
Lapintiira Sterna paradisaea
Hiiripöllö Surnia ulula
Ristosorsa Tadoran tadorna
Mustaviklo Tringa erythropus
Liro Tringa glareola
Punajalkaviklo Tringa totanus
Sepelrastas Turdus torquatus
Ruijanesikko Primula nutans

 

Julkaistu 11.9.2013 klo 14.48, päivitetty 22.7.2020 klo 10.03