Pyhäjärvi

Koodi
Kunta
Pinta-ala
Aluetyyppi

FI0200161
Eura, Säkylä, Yläne
15297 ha
SCI ja SPA

Alueen kuvaus

Pyhäjärvi on kirkasvetinen, matala ja aava järvi. Sen pinta-alasta yli 60% on 4-7 metrin syvyistä. Erityisesti järven itäranta on karikkoinen ja siellä sijaitsee suuri osa saarista ja luodoista. Pyhäjärven saarettoman ulapan pituus on yli 25 kilometriä ja ulappaa pidetään maamme toiseksi suurimpana järvenselkänä. Pyhäjärven alueen kivilajit ovat hiekkakivi, diapaasi, rapakivi, gneissit ja vanhat syväkivet. Pyhäjärvellä on sen pinta-alaan nähden suhteellisen pieni valuma-alue ja tärkeimmät järveen laskevat joet ovat Pyhäjoki ja Yläneenjoki. Vedet purkautuvat pohjoispäässä Eurajokeen. Pyhäjärvi on poikkeuksellisen tuottava kalavesi.

Kasvillisuudeltaan rehevimmät alueet sijaitsevat Pyhäjoen suun ja Vähäkylänlahden välisellä saarten suojaamalla alueella sekä Länsirannan Mannilanlahdella. Laaja ja avoin järvenselkä ja suurelta osalta yhtenäinen rantaviiva rajoittavat vesikasvien esiintymistä.

Honkalan urheilukentän edustalla järviruoko on lähes hävinnyt ja alueella kasvaa nuottaruohoa kapeahkona rannan suuntaisena vyöhykkeenä. Täällä tavataan myös tummalahnaruohoa, äimäruohoa, katkeravesirikkoa ja ruskoärviää. Myös Vähänkylänlahdella järviruoko on lähes hävinnyt, mutta ulpukka esiintyy runsaana ja muodostaa sekakasvustoja nuottaruohon kanssa. Uposlehtikasvillisuus on runsasta ja varsinkin vesirutto on hyvin yleinen. Isosaareen johtavan pengertien, Isosaaren, Alhassaaren sekä Tammuun rajaama Hevonniitunojan suun suojaisa matalan veden alue on Pyhäjärven rehevin osa.

Alueen ilmaversoisista järviruoko on taantunut, mutta järvikorte, leveäosmankäämi ja sarat ovat edelleen tavallisia. Myös palpakot ja pystykeiholehti ovat yleisiä. Kelluslehtisten kasvien osuus on alueella huomattava ja lajistoon kuuluvat mm. pikkulimaska, kilpukka, pohjanlumme. Lisäksi alueella tavataan uistinvita, isovesiherne ja vesirutto sekä runsasravinteisuutta ilmentävät leveäosmankäämi, sarjarimpi, pystykeiholehti ja isohierakka. Hevonniitunojan suun molemmin puolin on edelleen tiheät ja korkeat järviruokokasvustot. Rantaluhdilla ja suistoalueella esiintyy runsaasti isohierakkaa sekä kurjenmiekka, viiltosara ja konnanleinikki. Lahden ulko-osissa tavataan sarjarimpeä uposmuotona ja vallitsevana uposlehtisenä tylppälehtivita.

Pyhäjoen suun alueella Tammuun eteläpuolella on kohtalaisen laaja järviruokokasvusto ja paikoin järvikorte muodostaa näkyviä kasvustoja. Osmankäämiä tavataan rannalla ja ratamosarpiota sekä palpakoita matalassa rantavedessä. Alueen saarten ympärillä on järviruokokasvustoja.

Mannisenlahden suun pohjoisrannalla on laajahko järviruokokasvusto ja lahden perukassa Luhtaojan suun molemmin puolin leveäosmankäämi- ja sarakasvustoja. Isohierakkaa esiintyy hajallaan santaluhdalla. Kelluslehtiset muodostavat lahdelle laajan kasvuston, jonka lajisto käsittää lähes yksinomaan ulpukkaa. Muualla järven rantojen kasvillisuus on hyvin vähäistä käsittäen etupäässä pieniä järviruokokasvustoja tasaisesti pitkin rantoja.

Pyhäjärven itärannan tuntumassa on kaksi kaunista kalliosaarta, joissa on nähtävissä jääkauden silottama kalliopinta. Saarissa tavataan runsas pesimälinnusto, joka koostuu mm. punasotkasta, tukkasotkasta, isokoskelosta ja tukkakoskelosta sekä telkästä. Iissalo ja Emäkari ovat lehtoisia saaria keskellä Pyhäjärven selkää. Ne ovat tärkeä linnuston pesimäalue ja ympäröivä vesialue on merkittävä muutonaikainen levähdyspaikka. Emäkareilla pesii noin 1000 naurulokkiparia ja lisäksi yli 200 vesilintuparia, jotka edustavat tusinaa eri lajia. Valtaosa on silkkiuikkuja ja tukkasotkia. Pyhäjärven telkkäkanta on erittäin suuri ja lajistoon kuuluu myös kuikka.

Vähänkylänlahti on myös merkittävä linnuston pesimäalue ja varsinkin keväällä muuttolintujen levähdysalue. Alueella pesii mm. silkkiuikku, härkälintu, sinisorsa, tavi, haapana, tukkasotka, punasotka, telkkä, isokoskelo, tukkakoskelo ja nokikana. Rannan kosteikkojen lajeja ovat luhtahuitti, luhtakana, liro, ruskosuohaukka, rytikerttunen, ruokokerttunen, satakieli ja pensassirkkalintu.

Pyhäjärvi on tärkeä pesinnänaikainen ruokailualue monille järven lähiympäristössä pesiville lajeille.

Suojelutilanne

Länsi-Suomen vesioikeus on vahvistanut Pyhäjärven valuma-alueelle vesilain normaalia ankarammat suojelumääräykset. Alueella on muutama yksityinen luonnonsuojelualue.

Suojelutilanteen tarkennus ja toteutuskeinot

Pyhäjärvi on seutukaavan arvokas vesi- tai vesistöalue.

Laankallio, Iissalo-Emäkari ja Mustanmetsänkari ovat yksityisiä suojelualueita.

Laankallio, Papinsaari, Iissalo, Emäkari, Mustanmetsänkari ja Vähänkylänlahti ovat seutukaavan suojelualuetta.

Luontodirektiivin luontotyypit

Karut kirkasvetiset järvet (3110)

100%

Lehdot (9050)

<1%

Luontodirektiivin liitteen II lajit

Alueelta ei ole tiedossa luontodirektiivin liitteen II lajeja.

Lintudirektiivin liitteen I linnut

Sterna hirundo

kalatiira

Gavia arctica

kuikka

Cygnus cygnus

laulujoutsen

Tringa glareola

liro

Porzana porzana

luhtahuitti

Podiceps auritus

mustakurkku-uikku

Circus aeruginosus

ruskosuohaukka

Circus cyaneus

sinisuohaukka

Philomachus pugnax

suokukko

Mergus albellus

uivelo

Alueella esiintyy lisäksi kaksi uhanalaista lajia, joiden tarkemmat tiedot ovat vain maanomistajien ja muiden asianosaisten saatavissa.

Säännöllisesti esiintyvät muuttolinnut 

Larus minutus

pikkulokki

Anser fabalis

metsähanhi

Podiceps grisegena

härkälintu

Melanitta nigra

mustalintu

Falco subbuteo

nuolihaukka

Tringa totanus

punajalkaviklo

Anas querquedula

heinätavi

Anas acuta

jouhisorsa

Aythya marila

lapasotka

Melanitta fusca

pilkkasiipi

Ardea cinerea

harmaahaikara

Muuta lajistoa

Anas penelope
Mergus merganser
Cygnus olor
Anas clypeata
Acrocephalus palustris
Fulica atra
Emberiza schoeniclus
Aythya ferina
Actitis hypoleucos
Acrocephalus schoenobaenus

Acrocephalus scirpaceus
Larus fuscus
Podiceps cristatus
Anas platyrhynchos
Calidris alpina
Gallinago gallinago
Bucephala clangula
Mergus serrator
Aythya fuligula
Motacilla alba

haapana
isokoskelo
kyhmyjoutsen
lapasorsa
luhtakerttunen
nokikana
pajusirkku
punasotka
rantasipi
ruokokerttunen

rytikerttunen
selkälokki
silkkiuikku
sinisorsa
suosirri
taivaanvuohi
telkkä
tukkakoskelo
tukkasotka
västäräkki

Julkaistu 15.8.2013 klo 15.02, päivitetty 15.8.2013 klo 15.02

Aihealue: