Pyhäjärven luontokokonaisuus ja Pyhäjärven tikkametsät -Natura-alueiden hoito- ja käyttösuunnitelma

Alla olevasta linkistä löytyy maaliskuussa 2019 avattu Pyhäjärven karttakysely, johon kuka tahansa voi osallistua. Karttasovelluksen tarkoituksena on kartoittaa Pyhäjärven vesi- tai valuma-alueelta löytyviä mahdollisia ongelmakohtia, puutteita tai tarpeita esimerkiksi veden laatuun, maankäyttöön, palvelurakenteeseen tai ympäristönsuojeluun liittyen. Palaute voi liittyä esimerkiksi yksittäiseen vedenlaatuongelmaan tai puutteelliseen virkistyspalvelurakenteeseen.

Palautelomakkeella voi myös ehdottaa uusia palvelurakenteita, huomauttaa vesiensuojelutoimenpiteiden tai muun suojelun tarpeesta, tai jopa ilmoittaa lajihavainnosta Pyhäjärven alueella. Toki myös positiivista palautetta voi antaa! Palautekysely on avoin kaikille, sana on vapaa, ja kaikki palaute on tärkeää.
Karttakysely pidetään avoinna heinäkuun 2019 loppuun saakka.
 

Pyhäjärven Natura 2000-alueen hoito- ja käyttösuunnitelman sekä vesiensuojelusuunnitelman päivittäminen on käynnistetty Pohjois-Karjalan ELY-keskuksessa elokuussa 2018. Edellinen vesiensuojelusuunnitelma on vuodelta 2003, ja hoito- ja käyttösuunnitelman laatiminen on arvioitu kiireelliseksi. Suunnitelmaa tehdään yhteistyössä Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen kanssa. Työhön on nimetty Pyhäjärven vesistön käytön ja hoidon suunnittelutyöryhmä, jossa ovat edustettuina kahden ELY-keskuksen lisäksi Luonnonvarakeskus, Suomen Metsäkeskus, Metsähallitus, Keski-Karjalan luonto ry, Karjalan Pyhäjärvi ry, Pohjois-Karjalan kalatalouskeskus, Vasukkaat ry, MTK, Kiteen kaupunki sekä Imatran seudun ympäristötoimi Parikkalan kunnan edustajana.

Vuoksen vesistöalueeseen kuuluva Karjalan Pyhäjärvi on kahden valtakunnan alueella sijaitseva rajavesistö ja samalla Suomen suurin rajajärvi. Tutkimustietoa alueelta on kertynyt paljon, ja mm. veden laadun seuranta alkoi Syrjäsalmen havaintoasemalla jo 1960-luvulla osana valtakunnallista vesi- ja ympäristöhallinnon seurantaohjelmaa. Myös valtion rajat ylittävää tutkimusyhteistyötä järvellä on tehty. Vesiensuojelun parissa aktiivisesti toimiva Karjalan Pyhäjärvi ry on tehnyt näkösyvyysmittauksia Karjalan Pyhäjärvellä ja Ätäsköllä vapaaehtoisvoimin vuodesta 1997 lähtien.

Pyhäjärvi on kirkasvetinen, karu ja vedenlaadultaan erinomainen. Aiemmin pistekuormitusta on aiheutunut valuma-alueen taajamista, kaatopaikoilta ja 1980-luvulla myös kalankasvatuksesta. Järven tilan heikentyminen on noussut asukkaiden huomion kohteeksi vähitellen viimeisten vuosikymmenten aikana. Pyhäjärven asukkaat ovat tuoneet ilmi havaintojaan mm. humuksen ja sameuden lisääntymisestä, vesikasvillisuuden leviämisestä sekä leväkukinnoista. Peltojen määrä järven valuma-alueella on vähentynyt, metsähakkuut sen sijaan lisääntyneet. Lisäksi turvemaiden ojitukset ovat lisänneet kiintoaine- ja humuskuormitusta laskuojien kautta vesistöön.

Nyt valmisteltavassa hoito- ja käyttösuunnitelmassa on tarkoitus koota yhteen tietoa mm. Karjalan Pyhäjärven vesistöstä ja sen valuma-alueesta, Natura-alueen suojeluarvoista, vesistön tilaan vaikuttavista tekijöistä sekä vedenlaatuseurannoista ja kuormituksesta. Lisäksi suunnitelmassa esitetään vesiensuojelun tavoitteet, nykytilannearvio sekä toimenpide-ehdotuksia, ja siinä huomioidaan myös virkistyskäytön ja muut vesien- ja maankäytön tarpeet. Pyhäjärven alueella on viime vuosikymmenien aikana toteutettu runsaasti erilaisia vesiensuojelutoimia, kuten valuma-aluekunnostuksia, suojavyöhykekokeiluja, kosteikkohankkeita sekä hoitokalastusta, joiden tulokset ovat paikoin nähtävissä Pyhäjärven tilan vähittäisenä kohentumisena. Hoito- ja käyttösuunnitelman valmistelun kautta tätä kehityssuuntaa halutaan vahvistaa, ja samalla turvata Pyhäjärven Natura-alueen luontotyypit, eliölajisto sekä järven erinomainen ekologinen tila. Työn on arvioitu valmistuvan vuoden 2019 aikana.

Karjalan Pyhäjärven Natura-alue hks
Karjalan Pyhäjärven Natura-alue

Lisätietoja
Luonnonsuojeluasiantuntija Mika Pirinen, puh 0295 026 214, mika.pirinen(at)ely-keskus.fi
Suunnittelija Kaisa Figueiredo, puh. 0295 026 101, kaisa.figueiredo(at)ely-keskus.fi

 

Julkaistu 22.1.2019 klo 13.47, päivitetty 13.3.2019 klo 12.40