Pyhä-Häkin alue

Natura 2000 -kohteiden tietoja päivitetään

Natura 2000 -kohteiden tiedot ovat osin muuttuneet. Kaikkien kohteiden tietoja ei ole vielä päivitetty tähän verkkopalveluun. Ajantasaiset tiedot ovat karttapalvelussa:

Alueen koodi: FI0900069
Pinta-ala: 2125 ha
Kunta: Saarijärvi, Kannonkoski
Aluetyyppi: SAC/SPA
Alue kartalla:  Suomen ympäristökeskuksen karttapalvelu

Alueen kuvaus

Pyhä-Häkin alue sijaitsee Saarijärven ja Kannonkosken rajalla. Sen ydinalueena on Pyhä-Häkin kansallispuisto, jolle ovat tyypillisiä karun Suomenselän vedenjakajamaat. Puiston alueella vuorottelevat kangasmetsät, avosuot, tiheät korvet ja mäntyä kasvavat rämeet. Pyhä-Häkin kansallispuiston metsät ovat Etelä-Suomen edustavimpia vanhoja metsiä.

Pyhä-Häkin kansallispuiston eteläpuolella harjualue, jonka pohjoisosa on kansallispuiston sisällä. Eteläpuolinen puiston ulkopuolinen alue on enimmäkseen puustoltaan komeaa männikköä. Harjualueeseen kuuluu useita rinnakkaisia, paikoin toisissaan kiinni olevia harjuselänteitä sekä näiden välisiä harjukuoppia ja pitkiä harjuhautoja. Syvimmät supat ovat noin 10-15 m korkeita. Alueen eteläosassa on pitkä dyynimuodostuma.

 

 

Kansallispuiston länsipuolella sijaitseva harjujakso jatkuu puiston luoteispuolella. Alue on osa Pyhä-Häkinkin lävistävää luode-kaakkosuuntaista harjujaksoa, josta Natura-rajaukseen kuuluu ainoastaan Saarijärven kaupungin puoleinen Metsähallitukselle kuuluva alue. Seutu on asumatonta, mutta metsätaloudellisessa käytössä olevaa aluetta, jonka luonnonsuojelullinen arvo perustuu pienten järvien kirjavoimaan harjuluontoon.

Pyhä-Häkin kansallispuiston lounaispuolella sijaitsee erillinen Kylmämäen vanhojen metsien kohde. Alueella kasvaa pääosin mäntyvaltaisia kuivahkoja, kuivia ja osin tuoreitakin kangasmetsiä, jotka ovat iältään varttuneita ja ikääntyviä. Kuolleita pystypuita, keloja ja havupuiden maapuita on paikallisesti runsaasti. Vanhojen metsien piirteistä huomionarvoisia ovat etenkin aiemman puusukupolven mäntymaapuut, joiden kääpälajisto on arvokas. Maasto on paikoin hyvinkin lohkareista. Alueeseen sisältyy pieniä metsälampia ja niitä reunustavia soita. Saarijärven puolella soiden luonnontilaisuus on kärsinyt metsäojituksista, mutta suot on ennallistettu vuonna 2004.

Alueen ojitetut suot on ennallistettu vuosina 1994-2012. Metsiä on ennallistettu polttamalla vuonna 2010.

Alue on edustavuudeltaan ja osittain luonnontilaisuudeltaan hyvä kokonaisuus. Kansallispuiston soiden ja metsien täydennykseksi mukana on harjuluontoa, pienvesikohteita ja vanhoja metsiä. Aluekokonaisuuden lajistollinen arvo on huomattava (direktiivien lajit ja tietolomakkeen kohdassa 3.3, muut tärkeät lajit, mainitut uhanalaiset, harvinaiset ja huomionarvoiset lajit, ks. karttapalvelu) Pyhä-Häkin kansallispuiston luoteispuolisen harjumetsäalueen käsittely tulee jatkossa tehdä tarkan suunnitelman pohjalta.

Suojelutavoite

Kaikki tietolomakkeen (ks. karttapalvelu) taulukoissa 3.1 ja 3.2 mainitut luontotyypit ja lajit kuuluvat alueen suojeluperusteisiin ja kaikkien niiden suojelutavoitteena on vähintäänkin alueen merkityksen säilyttäminen osana verkostoa. Lisäksi alueen suojelussa ja hoidossa painotetaan seuraavia tavoitteita:

  • alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään turvaamalla luonnon omien prosessien mukainen kehitys
  • alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetän alueen käyttöä ohjaamalla
  • luontotyypin tai lajin elinympäristön laatua tai lajin populaation elinvoimaisuutta parannetaan ennallistamis- ja hoitotoimenpitein 

Suojelutilanteen tarkennus ja toteutuskeinot

Suojeluohjelmat ja -selvitykset:

  • Pyhä-Häkin kansallispuisto
  • Seutukaavan harjujensuojeluvaraus laajennuksineen Pyhä-Häkin eteläpuolisella harjualueella (3. vk S1, 5. vk S/ha 661)
  • Kansallispuiston luoteispuolinen, Metsähallituksen metsätalouskäytössä oleva harjualue (josta 20 ha seutukaavan harjualuevarauksessa 3. vk S1, 5. vk S/ha 660)
  • Kylmämäen vanhojen metsien suojeluohjelma-alue

Suojelun toteutuskeinot:

  • Luonnonsuojelulaki: Pyhähäkin kansallispuisto (toteutunut), Kylmämäen metsät, osa kansallispuiston luoteispuolisesta harjualueesta
  • Maa-aineslaki, metsälaki, rakennuslaki, vesilaki: Kansallispuiston eteläpuolinen harjualue, valtaosa kansallispuiston luoteispuolisesta harjualueesta

Luontodirektiivin luontotyypit

Koodi Nimi Pinta-ala, ha
3160 Humuspitoiset järvet ja lammet 98,1
3260 Vuorten alapuoliset tasankojoet, joissa on Ranunculion fluitantis ja Callitricho-Batrachium -kasvillisuutta 2
7110 Keidassuot 145
7140 Vaihettumissuot ja rantasuot 6,8
7160 Fennoskandian lähteet ja lähdesuot 0,02
7230 Letot 0,3
7310 Aapasuot 184
9010 Boreaaliset luonnonmetsät 557
9060 Harjumuodostumien metsäiset luontotyypit 90
91D0 Puustoiset suot 460

 

Lajit

Koodi Laji Tieteellinen nimi
A223 helmipöllö Aegolius funereus
A222 suopöllö Asio flammeus
A087 hiirihaukka Buteo buteo
A224 kehrääjä Caprimulgus europaeus
A038 laulujoutsen Cygnus cygnus
A236 palokärki Dryocopus martius
A098 ampuhaukka Falco columbarius
A099 nuolihaukka Falco subbuteo
A320 pikkusieppo Ficedula parva
A002 kuikka Gavia arctica
A001 kaakkuri Gavia stellata
A217 varpuspöllö Glaucidium passerinum
A127 kurki Grus grus
A338 pikkulepinkäinen Lanius collurio
A107 teeri Lyrurus tetrix
A260 keltavästäräkki Motacilla flava
A277 kivitasku Oenanthe oenanthe
A072 mehiläishaukka Pernis apivorus
A312 idänuunilintu Phylloscopus trochiloides
A241 pohjantikka Picoides tridactylus
A140 kapustarinta Pluvialis apricaria
A542 pohjansirkku Schoeniclus rusticus
A193 kalatiira Sterna hirundo
A220 viirupöllö Strix uralensis
A534 sinipyrstö Tarsiger cyanurus
A108 metso Tetrao urogallus
A104 pyy Tetrastes bonasia
A166 liro Tringa glareola
1920 lahokapo Boros schneideri
1925 korpikolva Pytho kolwensis
1928 haavansahajumi Xyletinus tremulicola
1910 liito-orava Pteromys volans
1980 hitupihtisammal Cephalozia macounii 

Alueella on lisäksi kaksi uhanalaista lajia.

 

Julkaistu 3.7.2013 klo 14.51, päivitetty 9.7.2019 klo 15.29