Puljun erämaa

Koodi

FI1300601

Kunta

Kittilä, Enontekiö

Pinta-ala

56351 ha

Aluetyyppi

SAC/SPA

Alue kartalla: Suomen ympäristökeskuksen karttapalvelu

Alueen kuvaus

Puljun erämaa on vaihettumisvyöhykettä Kittilän pohjoisten metsäkairojen ja Enontekiön harvojen metsänrajametsien välissä. Erämaan eteläosaa luonnehtivat suuret suot ja kuusivaltaiset matalat vaarat. Pohjoisempana kuusi väistyy nopeasti ja mänty valtaa tunturikoivun ohella vaarojen ja tuntureiden rinteet. Alavimmilla mailla pensaikkoiset jängät saartavat järviä. Alueen eteläosassa sijaitseva Puljutunturi nousee 471 metriin. Pohjoisreunalla on laakea Avisuora- ja Peltotuntureiden ylänkö.

Naali esiintyy vain alueen alpiinisella osalla.

Erämaa-alueen perustamisen tarkoituksena on alueen erämaaluonteen säilyttäminen, sekä saamelaiskulttuurin ja luontaiselinkeinojen turvaaminen.

Puljun erämaa-alueella pesii useita uhanalaisia ja harvinaisia lintulajeja.

Aluetta käytetään puolustusvoimien harjoitus- ja ampumatoimintaan sekä sotilaalliseen rakentamiseen. Alueella on puolustusvoimien toimintaan liittyviä rakenteita ja laitteita.

  • alueen halki kulkee maantie
  • poronhoitoaluetta
  • maasto on herkkää kulutukselle

Alueelle ennen suojelupäätöstä myönnetyt valtausoikeudet jäävät sellaisenaan voimaan myös Natura 2000- verkoston alueella. ( Luotsokuru 1 ja 2, Ruutanansaajo, Made 7 ja 32 ).

Suojelutavoite

Kaikki tietolomakkeen (ks. karttapalvelu) taulukoissa 3.1 ja 3.2 mainitut luontotyypit ja lajit (lukuun ottamatta edustavuudeltaan luokkaan D luokiteltuja luontotyyppejä ja populaation merkittävyyden osalta luokkaan D luokiteltuja lajeja) kuuluvat alueen suojeluperusteisiin ja kaikkien niiden suojelutavoitteena on vähintäänkin alueen merkityksen säilyttäminen osana verkostoa. Lisäksi alueen suojelussa ja hoidossa painotetaan seuraavia tavoitteita:

  • alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään turvaamalla luonnon omien prosessien mukainen kehitys.

Suojelutilanteen tarkennus ja toteutuskeinot

Natura-alue muodostuu Puljun erämaasta (EMA), lukuun ottamatta luonnonmukaisesti hoidettavia metsiä sekä Raakevuoman- Vuossijängän alueesta, joka kuuluu soidensuojeluohjelmaan (SSO).

Puljun erämaa-alue on toteutettu perustamalla siitä erämaalain mukainen alue. Lisäksi Raakevuoman -Vuossijängän alueesta suuri osa on toteutettu muodostamalla siitä luonnonsuojelulain mukainen suojelualue. Muun alueen suojelu tullaan toteuttamaan myös luonnonsuojelulain nojalla.

Alueen suojelu ei rajoita puolustusvoimien toimintaa ja sen kehittämistä.

Suojelun perusteina olevat luontotyypit (ha)

Tietolomakkeen taulukko 3.1

  • Humuspitoiset järvet ja lammet (450)
  • Fennoskandian luonnontilaiset jokireitit (644)
  • Alpiiniset joet ja niiden penkereiden ruohokasvillisuus (16)
  • Vuorten alapuoliset tasankojoet, joissa on Ranunculion fluitantis ja Callitricho-Batrachium -kasvillisuutta (73)
  • Alpiiniset ja boreaaliset tunturikankaat (8500)
  • Subarktiset Salix-pensaikot (30)
  • Alpiiniset ja boreaaliset silikaattialustan niityt (10)
  • Vaihettumissuot ja rantasuot (1600)
  • Fennoskandian lähteet ja lähdesuot (0,1)
  • Letot (570)
  • Aapasuot (14500)
  • Kasvipeitteiset silikaattikalliot (1700)
  • Boreaaliset luonnonmetsät (24000)
  • Tunturikoivikot (5200)
  • Boreaaliset lehdot (18,1)
  • Fennoskandian metsäluhdat (10)
  • Alnus glutinosa ja Fraxinus excelsior -tulvametsät (25)
  • Puustoiset suot (3400)

Suojelun perusteina olevat lajit

Tietolomakkeen taulukko 3.2

  • helmipöllö, Aegolius funereus
  • jouhisorsa, Anas acuta
  • metsähanhi, Anser fabalis
  • lapinkirvinen, Anthus cervinus
  • suopöllö, Asio flammeus
  • lapasotka, Aythya marila
  • lapinsirri, Calidris temminckii
  • koskikara, Cinclus cinclus
  • sinisuohaukka, Circus cyaneus
  • laulujoutsen, Cygnus cygnus
  • palokärki, Dryocopus martius
  • pohjansirkku, Emberiza rustica
  • ampuhaukka, Falco columbarius
  • tuulihaukka, Falco tinnunculus
  • kuikka, Gavia arctica
  • varpuspöllö, Glaucidium passerinum
  • kurki, Grus grus
  • jänkäsirriäinen, Limicola falcinellus
  • sinirinta, Luscinia svecica
  • jänkäkurppa, Lymnocryptes minimus
  • pilkkasiipi, Melanitta fusca
  • mustalintu, Melanitta nigra
  • uivelo, Mergus albellus
  • keltavästäräkki Motacilla flava
  • kivitasku, Oenanthe oenanthe
  • vesipääsky, Phalaropus lobatus
  • suokukko, Philomachus pugnax
  • lapinuunilintu, Phylloscopus borealis
  • pohjantikka, Picoides tridactylus
  • kapustarinta, Pluvialis apricaria
  • kalatiira, Sterna hirundo
  • lapintiira, Sterna paradisaea
  • hiiripöllö, Surnia ulula
  • metso, Tetrao urogallus
  • mustaviklo, Tringa erythropus
  • liro, Tringa glareola
  • pohjanharmoyökkönen, Xestia borealis
  • naali Alopex lagopus
  • ahma, Gulo gulo
  • saukko, Lutra lutra
  • lapinleinikki, Ranunculus lapponicus
  • lettorikko, Saxifraga hirculus

Alueella on lisäksi 4 uhanalaista lajia.

Julkaistu 23.8.2019 klo 14.08, päivitetty 6.9.2019 klo 12.44

Julkaisija: