Pöyrisjärven erämaa

Koodi

FI 1300103

Kunta

Enontekiö

Pinta-ala

146717 ha

Aluetyyppi

SAC/SPA

Alue kartalla: Suomen ympäristökeskuksen karttapalvelu

Alueen kuvaus

Alue on loivasti kumpuilevaa tunturi- ja metsikkömaata. Vaaranrinteitä ja soiden reunoja verhoavat matalat tunturikoivikot, alueen eteläreunalla on pienehköjä mäntymetsikköjä. Etenkin alueen pohjoisosassa näkee paljaita hiekkakenttiä, deflaatioaltaita, joista tuuli kasaa hiekkaa nuoriin dyyneihin.

Naali esiintyy vain alueen alpiinisella osalla.

Alueella on routanummia (routivia, puuttomia kivennäismaita soiden ja luonnonmetsien tai tunturikoivikoiden välissä), jotka eivät sisälly Natura 2000 -luontotyyppeihin. Saaravuoma-Kuoskisenvuoma ja Pöyrisvuoma ovat merkittäviä linnuston pesimäalueita. Saaravuoma- Kuoskisenvuoma on suoluonnoltaan monipuolinen, aapasoiden lisäksi alueella on lettoja ja palsasoita. Pöyrisvuoma on edustava palsasuo. Myös erämaa-alueella on runsas linnusto ja useita uhanalaisia lajeja. Pöyrisjärven harju sisältyy valtakunnalliseen harjujensuojeluohjelmaan ja Pöyrisjärven eteläosa lähialueineen on nimetty maisema-aluetyöryhmän mietinnössä (1993) valtakunnallisesti merkittäväksi maisemakokonaisuudeksi. Pöyrisjärvi on tärkeä kalavesi.

  • poronhoitoaluetta
  • maastoliikenne moottoriajoneuvoilla
  • maasto on herkkää kulutukselle

Suojelutavoite

Kaikki tietolomakkeen (ks. karttapalvelu) taulukoissa 3.1 ja 3.2 mainitut luontotyypit ja lajit (lukuun ottamatta edustavuudeltaan luokkaan D luokiteltuja luontotyyppejä ja populaation merkittävyyden osalta luokkaan D luokiteltuja lajeja) kuuluvat alueen suojeluperusteisiin ja kaikkien niiden suojelutavoitteena on vähintäänkin alueen merkityksen säilyttäminen osana verkostoa. Lisäksi alueen suojelussa ja hoidossa painotetaan seuraavia tavoitteita:

  • alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään turvaamallaluonnon omien prosessien mukainen kehitys.

Suojelutilanteen tarkennus ja toteutuskeinot

Natura-alue muodostuu Pöyrisjärven erämaa-alueesta (EMA), jonka sisällä sijaitsee Pöyrisvuoman soidensuojelualue ja Pöyrisjärven harju. Lisäksi alueeseen sisältyvät Saaravuoma-Kuoskisenvuoman alue, joka kuuluu soidensuojeluohjelmaan (SSO) ja Termislehdon alue, joka kuuluu lehtojensuojeluohjelmaan (LHO).

Alueesta on toteutettu Pöyrisjärven erämaa-alue, joka on suojeltu erämaalain nojalla. Lisäksi luonnonsuojelulain nojalla on perustettu Pöyrisvuoman ja Saaravuoma-Kuoskisenvuoman soidensuojelualue ja Termislehdon alue. Saaravuoman-Kuoskisenvuoman soidensuojeluohjelmaan kuuluvat yksityismaat tullaan toteuttamaan luonnonsuojelulain nojalla.

Suojelun perusteina olevat luontotyypit (ha)

Tietolomakkeen taulukko 3.1

  • Hiekkamaiden niukkamineraaliset niukkaravinteiset vedet (2356)
  • Humuspitoiset järvet ja lammet (4000)
  • Fennoskandian luonnontilaiset jokireitit (3887)
  • Alpiiniset joet ja niiden penkereiden ruohokasvillisuus (450)
  • Vuorten alapuoliset tasankojoet, joissa on Ranunculion fluitantis ja Callitricho-Batrachium -kasvillisuutta (32,6)
  • Alpiiniset ja boreaaliset tunturikankaat (63000)
  • Subarktiset Salix-pensaikot (100)
  • Alpiiniset ja boreaaliset silikaattialustan niityt (40)
  • Kostea suurruohokasvillisuus (0,1)
  • Vaihettumissuot ja rantasuot (8000)
  • Fennoskandian lähteet ja lähdesuot (8,9)
  • Cratoneurion-huurresammallähteet, joissa muodostuu kalkkiliejusaostumia (0,1)
  • Letot (40)
  • Aapasuot (26500)
  • Palsasuot (3300)
  • Kasvipeitteiset silikaattikalliot (516,4)
  • Boreaaliset luonnonmetsät (4000)
  • Tunturikoivikot (34000)
  • Alnus glutinosa ja Fraxinus excelsior -tulvametsät (3,8)
  • Puustoiset suot (300)

Suojelun perusteina olevat lajit

Tietolomakkeen taulukko 3.2

  • jouhisorsa, Anas acuta
  • metsähanhi, Anser fabalis
  • suopöllö, Asio flammeus
  • lapinsirri, Calidris temminckii
  • keräkurmitsa, Charadrius morinellus
  • koskikara, Cinclus cinclus
  • sinisuohaukka, Circus cyaneus
  • laulujoutsen, Cygnus cygnus
  • ampuhaukka, Falco columbarius
  • kuikka, Gavia arctica
  • kaakkuri, Gavia stellata
  • kurki, Grus grus
  • jänkäsirriäinen, Limicola falcinellus
  • sinirinta, Luscinia svecica
  • jänkäkurppa, Lymnocryptes minimus
  • keltavästäräkki, Motacilla flava
  • kivitasku, Oenanthe oenanthe
  • vesipääsky, Phalaropus lobatus
  • suokukko, Philomachus pugnax
  • pohjantikka, Picoides tridactylus
  • kapustarinta, Pluvialis apricaria
  • lapintiira, Sterna paradisaea
  • lapinpöllö, Strix nebulosa
  • hiiripöllö, Surnia ulula
  • metso, Tetrao urogallus
  • mustaviklo, Tringa erythropus
  • liro, Tringa glareola
  • punajalkaviklo, Tringa totanus
  • naali, Alopex lagopus
  • ahma, Gulo gulo
  • saukko, Lutra lutra
  • kiiltosirppisammal, Hamatocaulis vernicosus
  • isonuijasammal, Meesia longiseta
  • lettorikko, Saxifraga hirculus

Alueella on lisäksi 8 uhanalaista lajia.

 

Julkaistu 22.8.2019 klo 15.15, päivitetty 6.9.2019 klo 12.48

Julkaisija: