Pooskerin saaristo

Koodi
Kunta
Pinta-ala
Aluetyyppi

FI0200076
Merikarvia, Pori
3151 ha
SCI ja SPA

Alueen kuvaus

Alueeseen kuuluva ulkosaaristo ja Saanteen harju ovat lähes kauttaaltaan moreeni- tai hiekkakerrosten peittämiä. Alueella on myös hiekkapohjaisia matalikkoja. Alueeseen kuuluu myös matalia merenlahtia, joista Mustalahti on kuroutunut lähes irti merestä, sekä Ahlaistenjoen suistoalue. Kohde muodostaa näin vyöhykkeisyyden ulkosaariston puuttomista luodoista mantereen suojaisiin lahtiin.

Ahlaistenjokisuu on monimuotoinen mereen laskevan Karvianjoen eteläisen bifurkaatiohaaran pienehköalainen suisto. Siihen liittyvä sekä suistosta että merestä lähes irtikuroutunut Mustalahti, järvimäinen kokonaisuus.

Suiston ja Mustalahden vesikasvillisuus on rikasta ja monipuolista koostuen lukuisista vaateliaista lajeista. Aluetta voidaan luonnehtia runsasravinteiseksi, mutta ei likaantuneeksi. Pohjan pehmentyminen näkyy ilmaversoiskasvillisuuden runsastumisena, matalien lahtien umpeutumisena ja pohjaruusukekasvien niukkuutena. Kasvillisuuteen kuuluu joukko harvinaisia vesikasveja, kuten otalehtivita, pahaputki ja pyörösätkin, jotka yhdessä eräiden murtovesilajien kanssa luonnehtivat laajoja alueita. Tällaisen poikkeuksellisen kasvillisuuden synty kytkeytyy makeanveden ja vähäsuolaisen murtoveden vaihettumisvyöhykkeen erikoisiin luonnonolosuhteisiin. Erityisesti pahaputki kasvustot kaukana vesialueilla ovat merkittävät.

Mustalahden ja Ahlaistenjoen kasvillisuus eroavat toisistaan jonkin verran. Molempia luonnehtii tosin järvikaisla-lumme-uistinvita-ahvenvitavaltaiset kasvillisuusyhdyskunnat, mutta vedenalaiskasvillisuudessa on eroja. Jokisuiston yhdyskunnissa on mukana murtovesilajistoa, kuten otalehtivita, merihaura, merivita, merinäkinruoho ja hapsivita, Mustalahdella valta-asema on sammalilla, näkinpartaisilla ja erityisesti lahden molempien perukoiden pohjan lähes aukottomasti kattavalla ristilimaskalla.

Linnustoltaan alue on monipuolinen. Alueella pesii useita vesilintulajeja kuten silkkiuikku, tavi, haapana, sinisorsa, lapasorsa, telkkä, tukkasotka, punasotka ja nokikana. Lisäksi alueella pesii ruskosuohaukka, luhtahuitti, liro, pensassirkkalintu, rytikerttunen ym. Monet petolinnut, kuten hiirihaukka, mehiläishaukka, varpushaukka, huuhkaja, lehtopöllö ja nuolihaukka, käyttävät aluetta saalistusalueenaan.

Saanteenharju on Pohjanlahteen rajoittuvan kallioisen niemen korkeimmilla kohdilla sijaitseva moreenipeitteinen, osin erillisistä kummuista muodostunut luode-kaakko suuntainen harju. Osa rannoista on hiekkaisia. Alueella on varsin monipuolisia kasvillisuustyyppejä, joita edustavat hiekkarannan kasvillisuus ja erityisesti variksenmarja- ja puolukka-mustikkatyypin metsät. Reveli on samaan harjujaksoon kuuluva kaukana ulkomerellä oleva moreenin peittämä lohkareinen saari, joka kohoaa vain alle kymmenen metriä merenpinnan yläpuolelle. Muu osa Köörtilän saaristoa on myös luonnontilaista ja se koostuu lukuisista kallioisista ja louhikkoisista lähes puuttomista ulkosaarista. Revelin rantakasvistoon kuuluvat mm. merinätkelmä, merimorsinko, merisinappi ja suola-arho. Revelissä pesii useita merihanhipareja sekä räyskä ja merikihu ja hiekkarantatörmissä pesii myös törmäpääsky. Alueen muuta lajistoa ovat sinisorsa, tavi, haapana, jouhisorsa, lapasorsa, tukkasotka, silkkiuikku, riskilä, koskelot, lokit ja tiirat.

Pooskerinlahti on matala, kirkasvetinen, rehevä ja suojainen flada. Niittyvyön takana on iäkkäästä puustosta muodostunut katajikkoinen tervaleppälehtovyöhyke. Kasvillisuus on poikkeuksellisen vaateliasta ja lajirikasta. Sorapohjaisen rannan matalammissa osissa on hyvin kehittynyt pohjaruusukekasvillisuusalue ja syvemmällä vedessä järvisätkimen luonnehtima uposkasvillisuusvyöhyke. Pohjaruusukekasveista lahdella esiintyvät äimäruoho, rantaleinikki, tumma- ja vaalealahnaruoho ja uposvesitähti runsaina sekä harvakseltaan katkeravesirikkoa. Uposkasvillisuuden valtalajina on pohjan paikoin kokonaan kattava järvisätkin. Sätkinten esiintymisalueena lahti on poikkeuksellinen, sillä täällä tavataan neljä lajia samalla alueella. Hentosätkintä tavataan suojaisimmilla paikoilla, pöyrösätkintä harvakseltaan koko alueella ja merisätkintä pohjoisosien syvästä vedestä. Lahden vesilinnusto on runsas ja monipuolinen. Lajistoon kuuluvat tavi, lapasorsa, haapana, sinisorsa, tukka- ja punasotka, telkkä, kanadanhanhi, kyhmyjoutsen ja silkkiuikku.

Pohjoisempana Pooskerin itärannalla on kauniita lehtopohjaisia lehtipuuvaltaisia niemiä ja saaria sekä tervaleppävaltainen mannerranta ja kapeiden niittyjen ja ruovikoituneiden maaduntanevojen muodostama rantavyöhyke. Itärannan niemien kasvillisuus on taikinanmarja-puna-ailakkilehtoa, jonka erikoisuuksina ovat luonnonvaraiset, eri ikäiset vaahterat. Toisena erikoisuutena on lehtokielo. Pooskerin luoteisosassa oleva Isäntäviikin alue muodostuu soraisista saarista, matalista, ruovikoituvista lahdista sekä katajikkopohjaisista lehtokumpareista. Puusto on lehtipuuvaltaista. Pihlajan ja tervalepän lisäksi alueella kasvaa suuria koivuja ja haapoja. Täältä etelään on alavaa sorapohjaista maankohoamisrantaa, joka muuttuu rantametsäksi paikoin kapean leppänauhan paikoin leveämmän lehtovyön kautta. Etelämpänä lahtia reunustavat rantaniityt. Pitkäkari on harjupohjainen laaja puustoinen ja matalarantainen saari. Saaren lounaispää on vehmasta iäkkään lehtipuuston vallitsemaa lehtoa. Koillispää on osin kallioista vanhaa mäntyä kasvavaa katajikkoa. Lehdon ylispuina ovat tuomi, tervaleppä ja pihlaja. Aluskasvillisuudessa tavataan mesiangervo, puna-ailakki, lehtoarho ym. sekä erikoisuutena lehtokielo. Kuivemmissa osissa on ketolaikkuja, joilla kasvaa mm. mäkikaura, ahomansikka, keltamatara ja aho-orvokki.

Pooskerin saariston pohjoisimmassa osassa sijaitsevat Peipunkarit ovat matalia, laakeita hiekkarantaisia lohkaresaaria, joilla esiintyy nummea, somerikkoa ja hietikkoa. Suurempaa kasvistoa edustavat lähinnä, kataja, pihlaja ja tyrni. Kasvillisuus sisältää vaateliasta hietikkolajistoa kuten morsinko, harmaakynsimö, kevättaskuruoho ja rantatädyke. Hauruvalleilla on erittäin rehevä typpikasvillisuus kuten leveälehtimaltsa, pietaryrtti, hiirenvirna ja erikoisuutena ruoholaukka. Runsas linnusto edustaa muuallakin tavattavaa merilinnustoa.

Suojelutilanne

Pooskerin länsiosa, Reveli ja Saantee sekä osia Ahlaistenjoen suistosta on luonnonsuojelualueena. Valtiolle on hankittu pieniä alueita luonnonsuojelutarkoituksiin, mutta suojelualuetta ei ole perustettu.

Suojelutilanteen tarkennus ja toteutuskeinot

Pohjoisosan saaristoalue ja Saantee kuuluvat rantojensuojeluohjelmaan.

Mustalahti ja Ahlaistenjokisuun alue kuuluvat lintuvesien suojeluohjelmaan.

Alue kuuluu lähes kokonaan seutukaavan SL- tai S-alueisiin ja Saanteen harju ah-alueeseen.

Alueen suojelu toteutetaan osin luonnonsuojelulailla osin vesilailla ja rakennuslailla.

Luontodirektiivin luontotyypit

Jokisuistot (1130)

3%

Rannikon laguunit* (1150)

7%

Riutat (1170)

2%

Rantavallit (1210)

<1%

Kivikkorannat (1220)

<1%

Kasvipeitteiset merenrantakalliot (1230)

<1%

Harjusaaret (1610)

4%

Ulkosaariston luodot ja saaret (1620)

2%

Merenrantaniityt* (1630)

<1%

Itämeren hiekkarannat (1640)

<1%

Maankohoamisrannikon primäärisukkessiovaiheiden

luonnontilaiset metsät*(9030)

2%

Hakamaat ja kaskilaitumet (9070)

 <1%

*priorisoitu luontotyyppi

Luontodirektiivin liitteen II lajit

Leucorrhinia pectoralis

täplälampikorento

Lintudirektiivin liitteen l linnut

Sterna hirundo
Grus grus
Sterna paradisaea
Cygnus cygnus
Tringa glareola
Permis apivorus
Chlidonias niger
Dryocopus martius
Bonasa bonasia
Sterna caspia

Circus aeroginosus

kalatiira
kurki
lapintiira
laulujoutsen
liro
mehiläishaukka
mustatiira
palokärki
pyy
räyskä

ruskosuohaukka

Alueella esiintyy lisäksi yksi uhanalainen laji, jonka tarkemmat tiedot ovat vain maanomistajien ja muiden asianosaisten saatavissa.

Säännöllisesti esiintyvät muuttolinnut

Podiceps grisegena

härkälintu

Ardea cinerea

harmaahaikara

Anas querquedula

heinätavi

Anas acuta

jouhisorsa

Melanitta fusca

pilkkasiipi

Falco subbuteo

nuolihaukka

Falco tinnunculus

tuulihaukka

Tringa totanus

punajalkaviklo

Arenaria interpres

karikukko

Larus minutus

pikkulokki

Muuta lajistoa

Somateria mollissima
Anas penelope
Hirundo rustica
Mergus merganser
Numenius arquata
Branta canadensis
Accipiter gentilis
Dendrocopos major
Motacilla flava
Oenanthe oenanthe

Cygnus olor
Anas clypeata
Sylvia borin
Strix aluco
Anser anser
Tringa ochropus
Sylvia atricapilla
Anthus pratensis
Fulica atra
Emberiza schoeniclus

Aythya ferina
Carpodacus erythrinus
Delichon urbica
Acrocephalus schoenobaenus
Acrocephalus scirpaceus
Asio otus
Larus fuscus
Podiceps cristatus
Anas platyrhynchos
Gallinago gallinago

Anas crecca
Bucephala clangula
Riparia riparia
Mergus serrator
Aythya fuligula
Charadrius hiaticula
Accipiter nisus
Motacilla alba
Ranunculus trichophyllus ssp. eradi
Chara baltica

Oenanthe aquatica
Ramalina capitata

haahka
haapana
haarapääsky
isokoskelo
isokuovi
kanadanhanhi
kanahaukka
käpytikka
keltavästäräkki
kivitasku

kyhmyjoutsen
lapasorsa
lehtokerttu
lehtopöllö
merihanhi
metsäviklo
mustapääkerttu
niittykirvinen
nokikana
pajusirkku

punasotka
punavarpunen
räystäspääsky
ruokokerttunen
rytikerttunen
sarvipöllö
selkälokki
silkkiuikku
sinisorsa
taivaanvuohi

tavi
telkkä
törmäpääsky
tukkakoskelo
tukkasotka
tylli
varpushaukka
västäräkki
hentosätkin
itämerennäkinparta

pahaputki
pallorustojäkälä

Julkaistu 12.8.2013 klo 13.30, päivitetty 12.8.2013 klo 13.30

Aihealue: