Poosjärvi

Koodi
Kunta
Pinta-ala
Aluetyyppi

FI0200034
Noormarkku, Pomarkku
794 ha
SPA

Alueen kuvaus

Poosjärvi on säännöstelemätön järvi, jonka vedenpintaa on voimakkaasti laskettu 1800-luvulla. Järven vesitalouteen vaikuttaa  1950-luvulla toteutettu Karvianjoen vesistöjärjestely. Lisäksi Poosjoen luusuassa on matala pato, jolla alimpia vedenkorkeuksia nostettiin 1990-luvulla. Runsas ja pitkä kevättulva on alueelle tyypillinen piirre.

Poosjärvessä on runsaasti eri kokoisia saaria ja luotoja. Saaret ovat suurimmaksi osaksi lehtipuuvaltaisia ja kasvillisuus on lehtomaista. Pienemmät luodot ovat puuttomia lintuluotoja. Rannat ovat luhtaisia.

Poosjärvi on vesistösääntelyn aikana harvinaislaatuinen järvi. Keväällä järveen nousee tulva, mutta kesän tultua vedet ovat laskeneet ja keväällä veneellä kuljettavat alueet paljastuvat laajoiksi saraikoiksi. Pysyvästi veden yläpuolelle jäävät alueet ovat karuja lehtoja, joiden puusto on tavanomaista männyn, kuusen ja koivun muodostamaa sekametsää. Haavan osuus on huomattava ja uloimpana kasvaa tervaleppää. Kenttä- ja pohjakerrosta luonnehtivat kohtalaisen yleinen koiranheisi, taikinanmarja, lillukka, pikkutalvikki, nuokkuhelmikkä, metsäkastikka ja kielo. Saraikkorajalla kasvavat viitakastikka ja pajulajit. Alueen erikoisuutena on alueellisesti uhanalainen pussikämmekkä.

Laajoja saraikkoja hallitsevat lähes yksinomaan viilto- ja vesisara. Viiltosara kasvaa märemmissä paikoissa ja kauttaaltaan kovarantaisten saarten rantaviivassa. Vesisara kasvaa paikoilla, joissa rantaluhdan muodostuminen on alkanut ja liejukkoa peittää okarahkasammal. Vesisaran syvät mätäsvälit ovat pehmeää liejua, jossa ranta-alpi, rantakukka ja myrkkykeiso juuri ja juuri tulevat toimeen. Rahkoittuneilla paikoilla tavataan mm. terttualpi, kurjenjalka, suoputki ja järvikorte sekä kuivemmilla paikoilla luhtarölli ja viitakastikka. Saraikkojen keskellä on paikoin avovesilaikkuja.

Järvikorte muodostaa laajoja ja tiheitä kasvustoja järven pohjoisosassa Huhtaluodon itä- ja pohjoispuolelle. Kortteikot ovat tiheitä myös Usijoen ja Poosjoen luusuan edustalla. Kortteiden lomassa on runsaasti kilpukkaa. Järven pohjoisosan kortteikkojen reunalla kasvaa sarjarimpeä ja jokileinikkiä.

Järven avovesialuetta reunustaa rehevä kelluslehtisten ja ilmaversoisten vesikasvien alue. Runsaimpana esiintyvät lajit ovat pystykeiholehti, suorapalpakko, uistin- ja ahvenvita sekä isoulpukka ja pohjanlumme. Pinnan alla kasvavat isovesiherne ja kiehkuraärviä. Monien järvien valtalajit järviruoko, leveäosmankäämi ja järvikaisla esiintyvät Poosjärvellä niukkana.

Poosjärven linnusto, varsinkin vesi- ja rantalinnusto on lajirikas. Peruslajistoon kuuluvien telkän (35 paria), sinisorsan (27 paria) ja tavin (35 paria) kannat ovat parhaiten säilyneet. Myös haapana on suhteellisen yleinen. Vaateliain vesilintulajisto kuten härkälintu, lapasorsa ja heinätavi on taantunut. Lokkilintuja alueella on runsaasti ja mm. pikkulokki (10 paria ) pesii järvellä kuten myös nauru- ja kalalokki sekä kalatiira. Kahlaajista tavallisimpia ovat rantasipi ja taivaanvuohi. Alueella pesii tai ainakin käy ruokailemassa useita petolintuja kuten nuolihaukka, mehiläishaukka ja ruskosuohaukka. Lisäksi lajistoon kuuluvat kuikka ja suhteellisen uutena tulokkaana kurki. Varpuslintujen kannat ovat melko pieniä, mutta lajistoon kuuluvat mm. keltavästäräkki, niittykirvinen, ruokokerttunen ja pajupensaikoissa viihtyvät pajusirkku ja pensastasku.

Alueen nisäkäslajistoon kuuluu saukko.

Suojelutilanne

Lintuvesiensuojeluohjelmaan kuuluvasta osasta on perustettu luonnonsuojelualue.

Suojelutilanteen tarkennus ja toteutuskeinot

Suurin osa alueesta kuuluu lintuvesien suojeluohjelmaan ja seutukaavan luonnonsuojelu-alueeseen.

Alueen suojelu toteutetaan luonnonsuojelulailla, vesilailla ja kaavalla.

Luontodirektiivin luontotyypit

Alue on suojeltu vain lintudirektiivin perusteella ja siten alueella esiintyvät luontodirektiivin liitteen I luontotyypit eivät ole alueen suojeluperuste.

Luontodirektiivin liitteen ll lajit

Alue on suojeltu vain lintudirektiivin perusteella ja siten alueella esiintyvät luontodirektiivin liitteen II lajit eivät ole alueen suojeluperuste.

Lutra lutra

saukko

Lintudirektiivin liitteen l linnut

Gavia arctica
Gavia stellata
Circus aeruginosus
Pernis apivorus
Grus grus
Porzana porzana
Pluvialis apricaria
Tringa glareola
Sterna hirundo

kuikka
kaakkuri
ruskosuohaukka
mehiläishaukka
kurki
luhtahuitti
kapustarinta
liro
kalatiira
Alueella esiintyy lisäksi yksi uhanalainen laji, jonka tarkemmat tiedot ovat vain maanomistajien ja muiden asianosaisten saatavissa.

Säännöllisesti esiintyvät muuttolinnut

Anas querquedula

heinätavi

Tringa totanus

punajalkaviklo

Falco subbuteo

nuolihaukka

Larus minutus

pikkulokki

Muuta lajistoa

Anas platyrhynchos
Anas crecca
Anas clypeata
Bucephala clangula
Aythya fulicula
Aythya ferina
Tringa hypoleucos
Tringa ochropus
Motacilla alba
Motacilla flava

Anthus pratensis
Acrocephalus schoenobaenus
Saxicola rubetra
Emberiza schoeniclus
Coeloglossum viride
Ramalina sinensis

sinisorsa
tavi
lapasorsa
telkkä
tukkasotka
punasotka
rantasipi
metsäviklo
västäräkki
keltavästäräkki

niittykirvinen
ruokokerttunen
pensastasku
pajusirkku
pussikämmekkä
suonirustojäkälä

Julkaistu 9.8.2013 klo 15.38, päivitetty 9.8.2013 klo 15.38

Aihealue: