Pönttövaara-Pahkavaara

Natura 2000 -kohteiden tietoja päivitetään

Natura 2000 -kohteiden tiedot ovat osin muuttuneet. Kaikkien kohteiden tietoja ei ole vielä päivitetty tähän verkkopalveluun. Ajantasaiset tiedot ovat karttapalvelussa:

Alueen koodi: FI0700059
Pinta-ala: 410 ha
Kunta: Lieksa, Ilomantsi
Aluetyyppi: SAC
Toteutustilanne: toteutettu kokonaan
Toteutustavat: luonnonsuojelulaki
Alue kartalla: Suomen ympäristökeskuksen karttapalvelu (kirjoita hakukenttään Natura-alueen nimi).

Pönttövaara-Pahkavaaran Natura-alue Ilomantsissa, kuvaaja Heikki Kokkonen.
Kuva: Heikki Kokkonen.

Alueen kuvaus

Vanhat metsät, suot sekä pienet lammet hallitsevat kaksiosaista Pönttövaara – Pahkavaaran aluetta.  

Alue koostuu kahdesta osa-alueesta. Pahkavaara on runsaspuustoinen kuusi-mäntyvaltainen jyrkkärinteinen vaara, jossa sekapuuna on koivuja ja haapaa, alikasvoksena pihlajaa ja leppää. Pahkavaaran alueella on useita vanhan metsän piirteitä: keloja, maapuita, palokantoja, palokoroisia puita ja suuria ylispuumäntyjä. Osa alueen haavoista on taskutettuja. Pääosa Pahkavaarasta on aikoinaan kaskettu lukuun ottamatta kallioisia ja kivisiä rinteitä. Pahkavaaran pohjois- ja itäpuolella on lähes luonnontilaisia aapasoita, joiden keskellä sijaitsevat Pahkalammit ovat edustavia suolampia.
Pönttövaaran metsät ovat tuoreita ja kuivahkoja kankaita, joissa vanhahkot männyt ovat vallitsevia. Sekapuuna on tukkipuukokoista koivua ja alikasvoksena kuusta. Alueen haavat on pääosin taskutettu. Maapuuna on kohtalaisen runsaasti eri-ikäisiä havu- ja lehtipuita. Alueella on myös luonnontilaisia kangas- ja ruohokorpia sekä erityyppisiä rämeitä.
Pönttövaaran hyönteislajistoa on tutkittu runsaasti ja alueelta on havaintoja monipuolisesta vaateliaiden kovakuoriaisten lajistosta.
Pönttövaaran-Pahkavaaran alue sijaitsee lähellä Patvinsuota. Pönttövaaran-Pahkavaaran alue täydentää olennaisesti alueen luonnontilaisten metsien suojelutilannetta.
Pönttövaaran ja Pahkavaaran ympärillä on laajat taimikko- ja ojitusalueet. Myös osa alueeseen sisältyvistä soista on ojitettu ja ojitettuja soita on ennallistettu vuonna 2004. Tiet halkovat Pönttövaaran aluetta ja tien varressa on soranottopaikka.
Pahkavaaran alueella rajauksen eteläpuolinen vaaranlaki on taimikkona. Alempana etelärinteellä on vielä luonnontilaisen kaltaista varttunutta mäntymetsää, jossa on lahopuustoa ja edustavia kalliomänniköitä. Ympäröivien turvemaiden ojitukset ovat heikentäneet Pönttövaaran pienvesien luonnontilaa. Alue kuuluu vanhojen metsien suojeluohjelmaan.

Suojelutavoite

Kaikki tietolomakkeen taulukoissa 3.1 ja 3.2 mainitut luontotyypit ja lajit (ks. karttapalvelu sekä alla) kuuluvat alueen suojeluperusteisiin ja kaikkien niiden suojelutavoitteena on vähintäänkin alueen merkityksen säilyttäminen osana verkostoa.
Lisäksi alueen suojelussa ja hoidossa painotetaan seuraavia tavoitteita:
- alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään turvaamalla luonnon omien prosessien mukainen kehitys,
- luontotyyppien laatua parannetaan ennallistamis- ja hoitotoimenpitein.

Suojelun perusteina olevat luontotyypit (ha)

Humuspitoiset järvet ja lammet (11)
Vuorten alapuoliset tasankojoet, joissa on Ranunculion fluitantis ja Callitricho-Batrachium -kasvillisuutta (0,33)
Vaihettumissuot ja rantasuot (9)
Aapasuot (108)
Boreaaliset luonnonmetsät (154)
Puustoiset suot (80)

Suojelun perusteena olevat lajit

Luontodirektiivin liitteen II, IV lajit:

korukeräpallokas (Agathidium pulchellum)
lahokapo (Boros schneideri)
mustatattiainen (Oxyporus mannerheimii)
korpikolva (Pytho kolwensis)

liito-orava (Pteromys volans)

Päätöksellä poistetut lajit:
kulonyhäkäs (Corticaria planula)

Muuta lajistoa:

metso (Tetrao urogallus)
pyy (Bonasa bonasia)
pohjantikka (Picoides tridactylus)
palokärki (Dryocopus martius)
pikkusieppo (Ficedula parva)

lisäksi yksi uhanalainen lintulaji.

aarnimäihiäinen (Ipidia sexguttata)
idänlahopoukko (Eucinetus caucasicus)
isopehkiäinen (Peltis grossa)
jurokuoriainen (Eicolyctus brunneus)
kuusenlaakavilistäjä (Cyphaea latiuscula)
kääpäpimikkä (Oplocephala haemorrhoidalis)
liekohärkä (Ceruchus chrysomelinus)
lymykuoriainen (Globicornis corticalis)
murroskolva (Pytho abieticola)
orpohaaskavaajakas (Tachinus basalis)
palosysikiitäjäinen (Pterostichus quadrifoveolatus)
pesälesiäinen (Ptinus sexpunctatus)
ruskolatikka (Aradus pictus)
rusoseppä (Ampedus suecicus)
sinikauniainen (Melanophila cyanea)
uppokeiju (Ditylus laevis)
vienankääpiäinen (Wagaicis wagai)

harjasorakas (Gloiodon strigosus)
harjaskääpä (Trametes trogii)
koivunkynsikääpä (Trichaptum biforme)
silokääpä (Gelatoporia pannocincta)

Julkaistu 6.8.2013 klo 11.14, päivitetty 12.2.2020 klo 13.25

Aihealue: