Pohjankangas

Koodi
Kunta
Pinta-ala
Aluetyyppi

FI0200022
Kankaanpää, Karvia
3837 ha
SCI

Alueen kuvaus

Pohjankangas on laaja pitkittäisharjua muistuttava reunamuodostuma ja siihen liittyy lisäksi useita keidassoita ja lähteitä.

Alueen eteläosassa oleva Mustakeidas on karu keidassuo, jonka keskustasanne on luonnontilainen ja varsin erikoinen. Kermi- ja rimpimuodostus on poikkeuksellisen selvä. Allikot ovat pitkiä ja syviä sekä kermit korkeita ja kasvavat varsin kookasta männikköä. Allikoita on lähes 500 kappaletta. Kasvillisuus on ombrotrofista. Pohjankankaan syrjässä on kapea minerotrofinen laide. Tästä esimerkkinä ovat Mustakeitaalla mm. jouhisara ja pullosara.

Linnustoltaan suo on runsas. Telkkiä pesii useita pareja. Lisäksi lajistoon kuuluvat mm. kurki, liro, kapustarinta, kuovi, lapinharakka, riekko sekä nauru-, kala- ja harmaalokki.

Suon itäreunasta alkaa leveä, pohjoiseen suuntautuva Pohjankangas, joka erottuu jyrkästi suosta. Alueella on runsaasti dyynejä. Kasvillisuus käsittää pääasiassa jäkälätyypin kuivia mäntykankaita ja reunaosissa reheviä lähteikköjä. Alueella on myös pieni suorantainen Sammakkolammi.

Hietaharjunkangas on kuivaa jäkälätyypin kangasmännikköä, jonka keskiosissa on laajoja puuttomia alueita. Tätä osaa harjua reunustavat molemmin puolin suot. Hietaharjunkankaan itäreunalla on laaja runsasravinteinen Karhulankeitaan lähteikköalue puronvarsikorpineen ja lähdelettoineen. Kasvillisuuteen kuuluu mm. lähdesara. Kiviahteen alueella kankaan länsireunalla on runsaasti suppia sekä rantamuodostumia ja dyynejä. Kasvillisuus on jäkäläkangasta, mutta jonkin verran esiintyy myös mustikkatyypin kangasmetsää. Alueen reunassa on runsaasti kasvillisuudeltaan monipuolisia lähteitä.

Susikankaan-Suoreittenkankaan harjualue on komea, itäpuoleltaan Suoreittenkeitaaseen rajoittuva kokonaisuus. Selänneosa on selvästi ympäristöstään kohoava, osin jyrkkärinteinen ja sisältää sivuharjuja ja reunasupan. Alueella on runsaasti muinaisia rantavalleja ja dyynejä. Kasvillisuus on pääosin variksenmarja-kanervatyyppiä. Paikoin esiintyy jäkälälaikkuja ja suon reunassa on jonkin verran lähteikköjä.

Suoreittenkankaan keskiosassa on puuton ja avoin hietikkonummi, jonka kasvillisuus on merkittävä. Alueella on laaja harjukeltaliekokasvusto ja lisäksi lajistoon kuuluu kanervisara, keväthatikka ja punasolmukki.

Suoreittenkeidas ja Järvikeidas ovat Korvajärven ympärille syntyneitä, poikkeuksellisen pitkälle kehittyneitä, korkeakermisiä ja runsasallikkoisia keidassoita. Alueet ovat osittain palaneita ja saaneet näin kehitykseensä piirteitä, jotka nykyään ovat harvinaisia. Pohjankankaaseen rajoittuva laide on erittäin vetinen, konsilomainen ja ohutturpeinen lampare, jonka kasvillisuus on normaalista suokasvillisuudesta poikkeavaa. Soiden linnuston pesimälajistoon kuuluvat mm. kurki, tavi, taivaanvuohi, liro, töyhtöhyyppä ja kapustarinta. Aiemmin lasketun Korvajärven vettä on 1990-luvulla nostettu huomattavasti.

Pohjankankaan alueen pohjoisosassa oleva Kauraharju on paikoin lähes 30 metriä ympäristöään korkeammalla. Kasvillisuudessa on monipuolisia karuja ja kuivia metsätyyppejä. Itäreunalla olevan Kaurakeitaan länsiosat ovat erittäin pitkälle kehittynyttä korkeakermistä keidasta, jossa nevapinta on pääasiassa ruopparimpeä ja rämetaso nummimaista kangasrämettä. Suon länsilaidalla harjun tuntumassa on pieni suolampi, joka ilmeisesti on lähteinen. Linnusto on tavanomaista, mm. kurki, liro, kapustarinta ja riekko.

Varsinaisesta Pohjankankaan pääalueesta noin kymmenen kilometriä pohjoiseen sijaitsevat Kantin lähteet. Harjussa on täällä useita suuria lähteitä, joista useat ovat pieniä vedenottamoita. Veden ottaminen ei ole kuitenkaan vaikuttanut haitallisesti lähdekasvillisuuteen. Alueella on yksi täysin luonnontilainen lähde ja puronvarsi, jossa on erityisen komea ympäristö ja kasvisto. Lähteen silmä on piilossa, mutta maaperä tihkuu kauttaaltaan ravinnerikasta kylmää vettä. Tyypillisiä lähteikkökasveja on alueella runsaasti. Alueelle luonteenomainen on poikkeuksellisen runsaana kasvava maariankämmekkä sekä vaateliaat sammalet.

Pohjankangas on suurimmaksi osaksi puolustusvoimien harjoitusalueena.

Suojelutilanne

Järvisuo ja Kulttaanharjun lähde on suojeltu luonnonsuojelulain mukaisina luonnonsuojelualueina.

Lähes koko muu alue on valtion omistuksessa.

Suojelutilanteen tarkennus ja toteutuskeinot

Suoreittenkeidas-Järvikeidas, Kaurakeidas sekä Hevoshaankeitaan ja Karhulankeitaan lähteet ympäristöineen kuuluvat soidensuojelun perusohjelmaan.

Yskänlähde ympäristöineen, osa Hirsikankaankeitaasta ja Kantin lähteet kuuluvat seutukaavan luonnonsuojelualueisiin.

Seutukaavassa Pohjankangas on arvokkaana harjualueena.

Alueen suojelu toteutetaan luonnonsuojelulailla (suot ja lähteet) ja maa-aineslailla.

Alueen suojelu ei rajoita puolustusvoimien toimintaa ja sen kehittämistä.

Luontodirektiivin luontotyypit

Humuspitoiset järvet ja lammet (3160)

<1%

Pikkujoet ja purot (3260)

<1%

Keidassuot* (7110)

30%

Lähteet ja lähdesuot (7160)

<1%

Harjumetsät (9060)

5%

*priorisoitu luontotyyppi

Luontodirektiivin liitteen II lajit

Alueelta ei ole tiedossa luontodirektiivin liitteen II lajeja.

Lintudirektiivin liitteen I linnut

Kohde ei ole suojeltu lintudirektiivin perusteella ja siten kyseisen direktiivin liitteen I linnut eivät ole alueen suojeluperuste.

Grus grus
Cygnus cygnus
Tringa glareola
Pluvialis apricaria
Tetrao urogallus
Dryocopus martius

kurki
laulujoutsen
liro
kapustarinta
metso
palokärki

Säännöllisesti esiintyvät muuttolinnut

Kohde ei ole suojeltu lintudirektiivin perusteella ja siten kyseisen direktiivin tarkoittamat säännölliset muuttolinnut eivät ole alueen suojeluperuste. Natura 2000-tietolomakkeella ei ole mainintaa säännöllisesti esiintyvistä muuttolinnuista.

Muuta lajistoa

Anas crecca
Bucephala clangula
Vanellus vanellus
Numenius arquata
Gallinago gallinago
Lagopus lagopus
Lanius excubitor
Carex paniculata
Diphasiastrum complanatum
ssp.chamaecyparissus

tavi
telkkä
töyhtöhyyppä
isokuovi
taivaanvuohi
riekko
isolepinkäinen
lähdesara

harjukeltalieko

Julkaistu 9.8.2013 klo 14.45, päivitetty 9.8.2013 klo 14.45

Aihealue: