Pilvineva

Koodi FI1001001
Kunta Kaustinen, Veteli
Pinta-ala 3667 ha
Aluetyyppi SCI ja SPA

Alue kartalla

Suomen ympäristökeskuksen karttapalvelu

Alueen kuvaus

Suoalueella on sekä keidas- että aapasuon piirteitä. Eteläosassa on kermikeidas, jossa on lukuisia pieniä lampia ja allikoita, pohjoisosassa on lähinnä aapasuota. Tähän laajaan keidassuokokonaisuuteen kuuluu myös useita havupuuvaltaisia metsäsarakkeita.
Pohjoisosassa esiintyy rahkanevaa ja lyhytkortista nevaa, jolla vaihtelevat karut rahkamättäät ja vetiset rimmet, joilla kasvaa harvakseltaan suursaroja ja leväkköä. Myös varsinaista saranevaa esiintyy, samoin rimpinevaa. Suoalueen laidoilla esiintyy lyhytkortista rämettä, sekä rahkarämettä, paikoin myös varsinaista sararämettä. Eteläosan kermit ovat lähinnä isovarpuista rämettä, joilla kasvaa paikoin kookastakin mäntyä. Suojelurajaukseen kuuluu myös Pilvilampi, jonka rannat ovat vetistä tulvanevaa.
Kohde on sekä kasvistollisesti että linnustollisesti arvokas. Pilvineva on yksi Keski-Pohjanmaan tärkeimmistä lintusoista. Alueella pesii runsaslukuinen ja monilajinen kahlaajalinnusto, joista runsaimpina pikkukuovi ja kapustarinta. Harvalukuisempaa lajistoa edustaa jänkäsirriäinen. Myös mustapyrstökuiri on tavattu pesintään viittaavasti käyttäytyen. Runsaina pesivien nauru- ja harmaalokkien naapureina pesivät myös pikkulokit ja kalatiirat.
Luontotyypeistä kohteella esiintyy mm. humuspitoiset lammet ja järvet (30 ha).

Yksi Keski-Pohjanmaan laajimmista kasvillisuutensa, geologiansa, linnustonsa ja maisemansa puolesta edustavimmista keidas- ja aapasoista. Vaihtelua suomaisemaan tuovat kohteen useat metsäsarakkeet ja allikot. Linnustollisesti se on yksi parhaimmista Keski-Pohjanmaalla. Alue kuuluu myös metsäpeuran esiintymisalueisiin.

Suojelutavoite

3.3. Kohdassa muut tärkeät lajit: suovalkku on alueellisesti uhanalainen. Suon pohjoisosaa on melko runsaasti ojitettu, ojitusalue ulottuu avosuolle asti. Myös eteläosassa on paikoin ojitusalueita suon laidoilla. Itäosassa on ojitusanomus, sekä vähäisiä ojituksia. Suolla on toteutettu Suoverkosto-LIFE-hankkeen ennallistamistöitä 2010 - 2014.

Kaikki tietolomakkeen taulukoissa 3.1 ja 3.2 mainitut luontotyypit ja lajit kuuluvat alueen suojeluperusteisiin ja kaikkien niiden suojelutavoitteena on vähintäänkin alueen merkityksen säilyttäminen osana verkostoa.

Lisäksi alueen suojelussa ja hoidossa painotetaan seuraavia tavoitteita:

  • alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään turvaamalla luonnon omien prosessien mukainen kehitys
  • luontotyypin tai lajin elinympäristön laatua tai lajin populaation elinvoimaisuutta parannetaan ennallistamis- ja hoitotoimenpitein.

Suojelutilanteen tarkennus ja toteutuskeinot

Pilvineva kuuluu valtakunnalliseen soidensuojeluohjelmaan. Alueen reunoilla on lisätty keskeisiä suoalueita kuivattavia alueita. Kohteen suojelu toteutetaan luonnonsuojelulain nojalla.

Suojelun perusteina olevat luontotyypit

Nimi

Pinta-ala,ha

Humuspitoiset järvet ja lammet 5
Keidassuot 1970
Vaihettumissuot ja rantasuot 16
Fennoskandian lähteet ja lähdesuot 0,002
Aapasuot 1180
Boreaaliset luonnonmetsät 12
Boreaaliset lehdot 0,4
Puustoiset suot 810

Suojelun perusteina olevat lajit

Laji

Tieteellinen nimi

jouhisorsa Anas acuta
metsähanhi Anser fabalis
suopöllö Asio flammeus
pyy Bonasa bonasia
sinisuohaukka Circus cyaneus
laulujoutsen Cygnus cygnus
palokärki Dryocopus martius
pohjansirkku Emberiza rustica
ampuhaukka Falco columbarius
tuulihaukka Falco tinnunculus
varpuspöllö Glaucidium passerinum
kurki Grus grus
pikkulepinkäinen Lanius collurio
pikkulokki Larus minutus
jänkäsirriäinen Limicola falcinellus
keltavästäräkki Motacilla flava
vesipääsky Phalaropus lobatus
suokukko Philomachus pugnax
pohjantikka Picoides tridactylus
kapustarinta Pluvialis apricaria
teeri Tetrao tetrix
metso Tetrao urogallus
liro Tringa glareola
punajalkaviklo Tringa totanus
metsäpeura Rangifer tarandus fennicus

 

Julkaistu 12.9.2019 klo 15.20, päivitetty 12.9.2019 klo 15.19

Aihealue: