Natura 2000 -kohteiden tietoja päivitetään
Natura 2000 -kohteiden tiedot ovat osin muuttuneet. Kaikkien kohteiden tietoja ei ole vielä päivitetty tähän verkkopalveluun. Ajantasaiset tiedot ovat karttapalvelussa:
Alueen kuvaus
Suoalueella on sekä keidas- että aapasuon piirteitä. Eteläosassa on kermikeidas, jossa on lukuisia pieniä lampia ja allikoita, pohjoisosassa on lähinnä aapasuota. Tähän laajaan keidassuokokonaisuuteen kuuluu myös useita havupuuvaltaisia metsäsarakkeita.
Pohjoisosassa esiintyy rahkanevaa ja lyhytkortista nevaa, jolla vaihtelevat karut rahkamättäät ja vetiset rimmet, joilla kasvaa harvakseltaan suursaroja ja leväkköä. Myös varsinaista saranevaa esiintyy, samoin rimpinevaa. Suoalueen laidoilla esiintyy lyhytkortista rämettä, sekä rahkarämettä, paikoin myös varsinaista sararämettä. Eteläosan kermit ovat lähinnä isovarpuista rämettä, joilla kasvaa paikoin kookastakin mäntyä. Suojelurajaukseen kuuluu myös Pilvilampi, jonka rannat ovat vetistä tulvanevaa.
Kohde on sekä kasvistollisesti että linnustollisesti arvokas. Pilvineva on yksi Keski-Pohjanmaan tärkeimmistä lintusoista. Alueella pesii runsaslukuinen ja monilajinen kahlaajalinnusto, joista runsaimpina pikkukuovi ja kapustarinta. Harvalukuisempaa lajistoa edustaa jänkäsirriäinen. Myös mustapyrstökuiri on tavattu pesintään viittaavasti käyttäytyen. Runsaina pesivien nauru- ja harmaalokkien naapureina pesivät myös pikkulokit ja kalatiirat.
Luontotyypeistä kohteella esiintyy mm. humuspitoiset lammet ja järvet (30 ha).
Yksi Keski-Pohjanmaan laajimmista kasvillisuutensa, geologiansa, linnustonsa ja maisemansa puolesta edustavimmista keidas- ja aapasoista. Vaihtelua suomaisemaan tuovat kohteen useat metsäsarakkeet ja allikot. Linnustollisesti se on yksi parhaimmista Keski-Pohjanmaalla. Alue kuuluu myös metsäpeuran esiintymisalueisiin.
Suojelutavoite
3.3. Kohdassa muut tärkeät lajit: suovalkku on alueellisesti uhanalainen. Suon pohjoisosaa on melko runsaasti ojitettu, ojitusalue ulottuu avosuolle asti. Myös eteläosassa on paikoin ojitusalueita suon laidoilla. Itäosassa on ojitusanomus, sekä vähäisiä ojituksia. Suolla on toteutettu Suoverkosto-LIFE-hankkeen ennallistamistöitä 2010 - 2014.
Kaikki tietolomakkeen taulukoissa 3.1 ja 3.2 mainitut luontotyypit ja lajit kuuluvat alueen suojeluperusteisiin ja kaikkien niiden suojelutavoitteena on vähintäänkin alueen merkityksen säilyttäminen osana verkostoa.
Lisäksi alueen suojelussa ja hoidossa painotetaan seuraavia tavoitteita:
- alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään turvaamalla luonnon omien prosessien mukainen kehitys
- luontotyypin tai lajin elinympäristön laatua tai lajin populaation elinvoimaisuutta parannetaan ennallistamis- ja hoitotoimenpitein.
Suojelutilanteen tarkennus ja toteutuskeinot
Pilvineva kuuluu valtakunnalliseen soidensuojeluohjelmaan. Alueen reunoilla on lisätty keskeisiä suoalueita kuivattavia alueita. Kohteen suojelu toteutetaan luonnonsuojelulain nojalla.
Suojelun perusteina olevat luontotyypit
Nimi
|
Pinta-ala,ha
|
Humuspitoiset järvet ja lammet |
5 |
Keidassuot |
1970 |
Vaihettumissuot ja rantasuot |
16 |
Fennoskandian lähteet ja lähdesuot |
0,002 |
Aapasuot |
1180 |
Boreaaliset luonnonmetsät |
12 |
Boreaaliset lehdot |
0,4 |
Puustoiset suot |
810 |
Suojelun perusteina olevat lajit
Laji
|
Tieteellinen nimi
|
jouhisorsa |
Anas acuta |
metsähanhi |
Anser fabalis |
suopöllö |
Asio flammeus |
pyy |
Bonasa bonasia |
sinisuohaukka |
Circus cyaneus |
laulujoutsen |
Cygnus cygnus |
palokärki |
Dryocopus martius |
pohjansirkku |
Emberiza rustica |
ampuhaukka |
Falco columbarius |
tuulihaukka |
Falco tinnunculus |
varpuspöllö |
Glaucidium passerinum |
kurki |
Grus grus |
pikkulepinkäinen |
Lanius collurio |
pikkulokki |
Larus minutus |
jänkäsirriäinen |
Limicola falcinellus |
keltavästäräkki |
Motacilla flava |
vesipääsky |
Phalaropus lobatus |
suokukko |
Philomachus pugnax |
pohjantikka |
Picoides tridactylus |
kapustarinta |
Pluvialis apricaria |
teeri |
Tetrao tetrix |
metso |
Tetrao urogallus |
liro |
Tringa glareola |
punajalkaviklo |
Tringa totanus |
metsäpeura |
Rangifer tarandus fennicus |
Alueella on lisäksi 3 uhanalaista lajia.