Perämeren saaret

Koodi	FI1300302
Kunta	Kemi, Tornio, Simo, Kuivaniemi, Ii, Haukipudas, Oulu, Oulunsalo, Hailuoto
Pinta-ala	7136 ha
Aluetyyppi	SAC/SPA

Alue kartalla: Suomen ympäristökeskuksen karttapalvelu

Alueen kuvaus

Alue muodostuu Kemin, Tornion, Simon, Kuivaniemen, Iin, Haukiputaan, Oulun, Oulunsalon ja Hailuodon edustalla olevista saarista, luodoista ja matalikoista.

Perämeren saarten alueella on tyypillistä maankohoamisrannikon ja murtovesialueen lajistoa: suolavihvilä (Juncus gerardii), merikohokki (Silence uniflora), merivalvatti (Sonchus arvensis var. maritimus), rantavehnä (Leymus arenarius), merihanhikki (Potentilla anserina ssp. egetii), pohjanlahdenlauha (Deschampsia bottnica), suomyrtti (Myrica gale), siniyökönlehti (Pinguicula vulgaris), merinätkelmä (Lathyrus japonicus ssp. maritimus), tyrni (Hippophaë rhamnoides) ja ristilimaska (Lemna trisulca).

Muutamilla saarilla on pienialaisesti saniaislehtoa ja tyypillisiä lehtolajeja kuten kotkansiipeä (Matteuccia struthiopteris) ja pohjansinivalvattia (Cicerbita alpina).

Alueellisesti uhanalaisista kasvilajeista alueella kasvaa verikämmekkä (Dactylorhiza incarnata ssp. cruenta, punakämmekkä (Dactylorhitza incarnata ssp. incarnata), pussikämmekkä (Ceologlossum viride), ahonoidanlukko (Botrychium multifidum), luhtalemmikki (Myosotis scorpioides), käärmeenkieli (Ophioglossum vulgatum), merinätkelmä ja tyrni.

Kemin edustalta Iso-Räiskiön saarelta on vuonna 2004 löydetty lietetattaren (Persicaria foliosa) esiintymä. On todennäköistä, että lajia esiintyy muuallakin Perä-Meren saarten alueella. Alue täydentää merkittävällä tavalla Perämeren kansallispuiston ja yleensä Perämeren maankohoamisrannikon luontotyyppien ja lajien suojelua. Erityisesti Krunnit on merkittävä lintualue.

Suojelutavoite

Kaikki tietolomakkeen (ks. karttapalvelu) taulukoissa 3.1 ja 3.2 mainitut luontotyypit ja lajit (lukuun ottamatta edustavuudeltaan luokkaan D luokiteltuja luontotyyppejä ja populaation merkittävyyden osalta luokkaan D luokiteltuja lajeja) kuuluvat alueen suojeluperusteisiin ja kaikkien niiden suojelutavoitteena on vähintäänkin alueen merkityksen säilyttäminen osana verkostoa. Lisäksi alueen suojelussa ja hoidossa painotetaan seuraavia tavoitteita:

• alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään turvaamalla luonnon omien prosessien mukainen kehitys
• alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään alueen käyttöä ohjaamalla
• alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään hoitotoimenpiteillä

Suojelutilanteen tarkennus ja toteutuskeinot

Perämeren saarten toteutuskeinona on luonnonsuojelulaki ja rakennuslaki. Alue on toteutettu osittain perustamalla yksityisiä luonnonsuojelualueita, mm. Murhaniemen alue ja Krunnit.

Suojelun perusteina olevat luontotyypit (ha)

Tietolomakkeen taulukko 3.1

• Vedenalaiset hiekkasärkät (1090)
• Jokisuistot (70)
• Fladat, kluuvijärvet ja laguuninomaiset lahdet (18,1)
• Karit ja kalliorantojen levävyöhykkeelliset vedenalaiset osat (26,3)
• Kivikkoisten rantojen monivuotinen kasvillisuus (210)
• Itämeren harjusaaret ja niiden hiekka-, kallio- ja kivikkorantojen kasvillisuus sekä vedenalainen kasvillisuus (200)
• Itämeren ulkosaariston ja merivyöhykkeen saarien ja luotojen ryhmät (40,3)
• Itämeren boreaaliset rantaniityt (210)
• Itämeren boreaaliset hiekkarannat, joilla on monivuotista ruohovartista kasvillisuutta (19)
• Liikkuvat alkiovaiheen dyynit (0,72)
• Rannikon liikkuvat Ammophila arenaria -rantakauradyynit (5,67)
• Rannikoiden kiinteät ruohokasvillisuuden peittämät dyynit (3,3)
• Kiinteät, kalkittomat Empetrum nigrum -variksenmarjadyynit (2,7)
• Atlanttisen, kontinentaalisen ja boreaalisen alueen metsäiset dyynit (6)
• Fennoskandian runsaslajiset kuivat ja tuoreet niityt (70)
• Maankohoamisrannikon primäärisukkessiovaiheiden luonnontilaiset metsät (70)
• Boreaaliset lehdot (153,2)
• Fennoskandian hakamaat ja kaskilaitumet (19)

Suojelun perusteina olevat lajit

Tietolomakkeen taulukko 3.2

• helmipöllö, Aegolius funereus
• ruokki, Alca torda
• jouhisorsa, Anas acuta
• lapasorsa, Anas clypeata
• heinätavi, Anas querquedula
• harmaasorsa, Anas strepera
• metsähanhi, Anser fabalis
• lapinkirvinen, Anthus cervinus
• maakotka, Aquila chrysaetos
• karikukko, Arenaria interpres
• suopöllö, Asio flammeus
• tukkasotka, Aythya fuligula
• lapasotka, Aythya marila
• pyy, Bonasa bonasia
• kaulushaikara, Botaurus stellaris
• valkoposkihanhi, Branta leucopsis
• huuhkaja, Bubo bubo
• pulmussirri, Calidris alba
• etelänsuosirri, Calidris alpina schinzii
• isosirri, Calidris canutus
• kuovisirri, Calidris ferruginea
• pikkusirri, Calidris minuta
• lapinsirri, Calidris temminckii
• riskilä, Cepphus grylle
• ruskosuohaukka, Circus aeruginosus
• sinisuohaukka, Circus cyaneus
• pikkujoutsen, Cygnus columbianus bewickii
• laulujoutsen, Cygnus cygnus
• palokärki, Dryocopus martius
• pohjansirkku, Emberiza rustica
• ampuhaukka, Falco columbarius
• muuttohaukka, Falco peregrinus
• nuolihaukka, Falco subbuteo
• tuulihaukka, Falco tinnunculus
• kuikka, Gavia arctica
• kaakkuri, Gavia stellata
• kurki, Grus grus
• merikotka, Haliaeetus albicilla
• pikkulepinkäinen, Lanius collurio
• selkälokki, Larus fuscus fuscus
• pikkulokki, Larus minutus
• naurulokki, Larus ridibundus
• jänkäsirriäinen, Limicola falcinellus
• punakuiri, Limosa lapponica
• mustapyrstökuiri, Limosa limosa
• sinirinta, Luscinia svecica
• jänkäkurppa, Lymnocryptes minimus
• pilkkasiipi, Melanitta fusca
• mustalintu, Melanitta nigra
• uivelo, Mergus albellus
• keltavästäräkki, Motacilla flava
• kivitasku, Oenanthe oenanthe
• sääksi, Pandion haliaetus
• mehiläishaukka, Pernis apivorus
• vesipääsky, Phalaropus lobatus
• suokukko, Philomachus pugnax
• idänuunilintu, Phylloscopus trochiloides
• pohjantikka, Picoides tridactylus
• kapustarinta, Pluvialis apricaria
• tundrakurmitsa, Pluvialis squatarola
• mustakurkku-uikku, Podiceps auritus
• härkälintu, Podiceps grisegena
• allihaahka, Polysticta stelleri
• luhtahuitti, Porzana porzana
• pikkutiira, Sterna albifrons
• räyskä, Sterna caspia
• kalatiira, Sterna hirundo
• lapintiira, Sterna paradisaea
• hiiripöllö, Surnia ulula
• ristisorsa, Tadorna tadorna
• teeri, Tetrao tetrix
• mustaviklo, Tringa erythropus
• liro, Tringa glareola
• punajalkaviklo, Tringa totanus
• sepelrastas, Turdus torquatus
• harmaahylje, Halichoerus grypus
• itämerennorppa, Pusa hispida botnica
• upossarpio, Alisma wahlenbergii
• nelilehtivesikuusi, Hippuris tetraphylla
• laaksoarho, Moehringia lateriflora
• lietetatar, Persicaria foliosa
• ruijanesikko, Primula nutans

Alueella on lisäksi 3  uhanalaista lajia.