Paimionlahti

Koodi
Kunta
Pinta-ala
Aluetyyppi

FI0200036
Paimio
221 ha
SPA

Alueen kuvaus

Paimionlahti on pitkän ja kapean sekä syvälle sisämaahan ulottuvan lahden perukassa Paimionjoen suulla. Lahdella on hyvin laajat ruovikot ja umpeutuvia laajahkoja rantaniittyjä. Paitsi edustavaa kasvillisuutta, lahdella on myös useita harvinaisia kasvilajeja. Paimionlahti on linnuston kannalta erittäin tärkeä pesimä- ja muutonaikainen levähdysalue.

Paimionlahden rantoja reunustavat lähes kauttaaltaan ruovikot, ja ne muodostavat joen suistoon laajoja ja tiheitä kasvustoja. Järviruoko on tyypillisin ja peittävin laji. Seuralaislajina esiintyy usein karvalehteä sekä pikkulimaskaa ja ulpukkaa ja suiston suojaisissa paikoissa lummetta. Kaislikoita tavataan suistossa joen itäreunalla ja suiston leveimmillä kohdilla. Valtalajeina ovat sinikaisla ja välkevita. Alueella tavataan myös otalehtivitaa.

Alueen eteläosan länsireunalla on noin kilometrin mittainen nautakarjan laiduntama rantaniitty. Niityn eteläpäässä on kuusta ja mäntyä kasvava haka, jossa on rehevöityneen tuoreen heinäniityn lomassa pieni ketolaikku. Rantaniityn eteläosassa on myös leveähkö kalmojuurivyöhyke, jonka rannan puolella kasvaa runsaasti niittyleinikkiä. Leveämpi ja kosteampi niityn pohjoisosa on kasvillisuudeltaan tyypillisempää vyöhykkeistä rantaniittyä. Uloimpana on järviruokoa, josta rantaan päin on meriluikka-vesikuusikasvustoja, punanata-rönsyrölli-yhdyskuntia ja sisimpänä nurmilauhaa. Huomionarvoisia lajeja rantaniityllä ovat niittylitukka, merisara, hietalemmikki, jänönapila, hiirenhäntä, kangasajuruoho ja ketopiippo.

Paimionlahden linnusto on erittäin runsas ja monilajinen. Pesiviä lajeja tavataan yli kolmekymmentä. Runsaimpina esiintyvät luonnollisesti vesilinnut, kuten silkkiuikku (6-10 paria), kyhmyjoutsen (10), lapasorsa (6-10), tavi (10-20), heinätavi (1-5), haapana (1-10) ja telkkä (10-20). Alueella pesii myös sekä harmaahaikaroita että kaulushaikaroita ja kaksi kurkiparia. Ruovikkolajeista runsaina pesivät mm. ruokokerttunen ja rytikerttunen. Muita lajeja ovat mm. naurulokki (40) ja yksittäisinä viiksitimali sekä rastaskerttunen, luhtakana ja luhtahuitti.

Paimionlahden merkitys linnustolle korostuu lahdella muuttoaikoina lepäilevien lajien runsautena ja suurina yksilömäärinä. Hanhia tavataan enimmillään jopa satoja yksilöitä mm. kanadanhanhia, merihanhia, metsähanhia sekä joutsenia. Taveja, haapanoita ja tukkasotkia lepäilee useita satoja ja uiveloita, jouhisorsia, lapasorsia ja punasotkia useita kymmeniä. Isokoskeloa tavataan vuosittain yli tuhat yksilöä. Lahden aluetta käyttävät monet petolinnut saalistusalueena kuten nuolihaukka, ampuhaukka ja tuulihaukka.

Alueella tavataan myös erityisesti suojeltava laji meriuposkuoriainen.

Suojelutilanne

Alueella on pieni yksityismaiden luonnonsuojelualue, mutta muuten alueen suojelu on toteuttamatta.

Suojelutilanteen tarkennus ja toteutuskeinot

Paimionlahden pohjoisosa kuuluu lintuvesien suojeluohjelmaan ja seutukaavan luonnonsuojelualueeseen.

Rajaukseen sisältyy myös yksityinen luonnonsuojelualue.

Kohteen suojelu toteutetaan luonnonsuojelulailla.

Luontodirektiivin luontotyypit

Alue on suojeltu vain lintudirektiivin perusteella ja siten alueella esiintyvät luontodirektiivin liitteen I luontotyypit eivät ole alueen suojeluperuste.

Luontodirektiivin liitteen ll lajit

Alue on suojeltu vain lintudirektiivin perusteella ja siten alueella esiintyvät luontodirektiivin liitteen II lajit eivät ole alueen suojeluperuste.

Unio crassus

vuollejokisimpukka

Lintudirektiivin liitteen l linnut

Falco columbarius

ampuhaukka

Picus canus

harmaapäätikka

Bubo bubo

huuhkaja

Sterna hirundo

kalatiira

Pluvialis apricaria

kapustarinta

Botaurus stellaris

kaulushaikara

Caprimulgus europaeus

kehrääjä

Grus grus

kurki

Sterna paradisaea

lapintiira

Cygnus Cygnus                                     

laulujoutsen

Tringa glareola

liro

Porzana porzana

luhtahuitti

Chlidonias niger

mustatiira

Circus pygargus

niittysuohaukka

Dryocopus martius

palokärki      

Emberiza hortulana

peltosirkku

Lanius collurio

pikkulepinkäinen

Sterna albifrons

pikkutiira

Cygnus columbianus

pikkujoutsen

Circus aeruginosus

ruskosuohaukka 

Luscinia svecica svecica

sinirinta

Circus cyaneus

sinisuohaukka

Philomachus pugnax

suokukko

Asio flammeus

suopöllö

Mergus albellus

uivelo

Branta leucopsis

valkoposkihanhi

Phalaropus lobatus

vesipääsky

Alueella esiintyy lisäksi kaksi uhanalaista lajia, joiden tarkemmat tiedot ovat vain maanomistajien ja muiden asianosaisten saatavissa.

Säännöllisesti esiintyvät muuttolinnut

Larus minutus

pikkulokki

Anas acuta

jouhisorsa

Anas querquedula

heinätavi

Limicola falcinellus

jänkäsirriäinen

Tringa totanus

punajalkaviklo

Anser fabalis

metsähanhi

Tringa erythropus

mustaviklo

Falco subbuteo

nuolihaukka

Anas strepera

harmaasorsa

Falco tinnunculus

tuulihaukka

Aythya marila

lapasotka

Calidris temminckii

lapinsirri

Lymnocryptes minimus

jänkäkurppa

Ardea cinerea

harmaahaikara

Columba oenas

uuttukyyhky

Muuta lajistoa

Hirundo rustica

haarapääsky

Carduelis cannabina

hemppo

Mergus merganser

isokoskelo

Numenius arquata

isokuovi

Limicola falcinellus

jänkäsirriäinen

Branta canadensis

kanadanhanhi

Arenaria interpres

karikukko

Hippolais icterina

kultarinta

Cygnus olor

kyhmyjoutsen

Anas clypeata

lapasorsa

Anthus cervinus

lapinkirvinen

Scolopax rusticola

lehtokurppa

Strix aluco

lehtopöllö

Rallus aquaticus

luhtakana

Anser anser

merihanhi

Sylvia atricapilla

mustapääkerttu

Fulica atra

nokikana

Emberiza schoeniclus

pajusirkku

Locustella naevia

pensassirkkalintu

Numenius phaeopus

pikkukuovi

Calidris minuta

pikkusirri

Charadrius dubius

pikkutylli

Aythya ferina

punasotka

Carpodacus erythrinus

punavarpunen

Acrocephalus arundinaceus

rastaskerttunen

Acrocephalus schoenobaenus

ruokokerttunen

Acrocephalus scirpaeus

rytikerttunen

Luscinia luscinia

satakieli

Larus fuscus

selkälokki

Podiceps cristatus

silkkiuikku

Anas platyrhynchos

sinisorsa

Phylloscopus sibilatrix

sirittäjä

Calidris alpina

suosirri

Anas crecca

tavi

Riparia riparia

törmäpääsky

Mergus serrator

tukkakoskelo

Aythya fuligula

tukkasotka

Charadrius hiaticula

tylli

Tringa nebularia

valkoviklo

Potamogeton friesii

otalahtivita

Potamogeton lucens

välkevita

Julkaistu 9.8.2013 klo 15.46, päivitetty 9.8.2013 klo 15.46

Aihealue: