Paimionjokilaakso

Koodi
Kunta
Pinta-ala
Aluetyyppi

FI0200103
Paimio
156 ha
SCI

Alueen kuvaus

Paimionjokilaakson alue on edustava lounaisen viljelyseudun jokilaakso, joka on ydinosa valtakunnallisesti arvokkaasta Paimionjokilaakson maisema-alueesta. Alueen upeat rinneniityt ovat edustavimmillaan Askalan voimalaitoksen kohdalla joen molemmilla rinteillä. Laidunnuksen päätyttyä 1950-luvulla alkoi alue kasvaa umpeen, mutta 1990-luvun alkupuolella aluetta alettiin kunnostaa. Joen länsipuoli on jokiuoman tuntumassa tasainen. Kivisin osa tasamaasta on entistä peltoa. Varsin jyrkästi kohoavalla rinteellä on etelänsuuntaisia kumpareita. Rinteen itäreuna on kasvistollisesti arvokasta kuivaa heinä- ja pienruohoniittyä.

Tasamaalla olevan vanhan pellon kasvillisuus on pääasiassa tuoretta heinäniittyä, jossa nurmirölli ja paikoin mäkikaura ovat vallitsevia. Ruohoista kelta- ja ahomataraa on runsaasti, kissankelloa, särmäkuismaa ja heinätähtimöä vähemmän. Haavikon edessä kasvaa laajahko kasvusto mäkimeiramia. Näyttävää ukontulikukkaa on harvakseltaan ja muutama nurmilaukka kivien tuntumassa.

 Rinteen itäreunan erikoisuutena on mäkimeiramikasvusto, muutama tupas ahdekauraa sekä keihäsvuohennokka kasvustot ylempänä rinteessä. Kasvillisuus on kuivaa heinä- ja pienruohoniittyä, ahdekaunokki, keltamatara, sikoangervo sekä punanata, nurmirölli ja lampaannata kasvavat runsaimpina. Yläreunassa kasvaa muutama yksilö ketokaunokkia.

Muualla rinteen kasvillisuus on pääasiassa tuoretta pienruohoniittyä ja paikoin tuoretta heinäniittyä. Valtalajit vaihtelevat laikuittain. Paikoin sikoangervo on erittäin runsas, paikoin ahdekaunokki ja päivänkakkara sekä pienellä osalla kelta- ja ahomatara. Etenkin rinteen yläosassa ja reunoilla on rehevöityneitä nurmipuntarpää- ja koiranputkikasvustoja, kosteammissa notkokohdissa myös mesiangervoa. Joen länsipuolen huomionarvoisia lajeja ovat lisäksi kangasajuruoho, hoikkaängelmä, nuokkukohokki, hakarasara, peurankello, kevätesikko ja tummatulikukka.

Joen itäpuolella rinne kohoaa jyrkästi heti voimalaitoksen pihamaalta. Pihan reunassa on oja, johon koillisesta tuleva melko luonnontilainen puro laskee. Ryteikköisessä puronuomassa kasvaa mm. kevätlinnunsilmää, tesmayrttiä, keltavuokkoa, mukulaleinikkiä sekä iso- ja pikkukäenrieskaa. Pohjoisreunassa olevan kumpareen heinävaltainen kasvillisuus on edustavimmillaan keväisin, jolloin kiurunkannukset, käenrieskat ja kevätesikot kukkivat runsaina.

Juntolan niitty liittyy luonnonsuojelualueeseen, joka perustettiin turvaamaan puronvarsilehdon ja rinneniittyjen kasvillisuuden säilyminen. Ilman niittoa ja laidunnusta alue on kuitenkin umpeutunut niin pahasti, että jäljellä on vain joenmutkan avoin ja jyrkkä rinneniitty. Etenkin varjokohdissa kasvillisuus on harvaa ja pintamaa helposti liikkuvaa. Tuoreen pienruohoniityn kasvillisuus on melko korkeaa, mutta lajistoltaan merkittävää. Rantahirvenjuurta esiintyy pienehkö kasvusto, samoin muutamia maarianverijuuriyksilöitä. Muita huomionarvoisia lajeja rinteellä ovat mäkikaura, harmaapoimulehti, sikoangervo, nurmilaukka ja nuokkukohokki.

Paimionjoen länsiranta jatkuu laidunnettuna Askalan voimalaitokselta etelään. Kasvillisuus on paikoin heinittynyttä eikä pienruohoja esiinny yhtä runsaasti kuin voimalaitoksen niityillä. Maisemallisesti alue on kuitenkin edustava.

Alueen linnustoon kuuluvat mm. kanahaukka, uuttukyyhky, ruisrääkkä, peltopyy, pikkulepinkäinen ja punavarpunen. Ominaista Paimionjokilaakson alueelle on yölaulajien suuri määrä mm. satakieli, luhtakerttunen ja viitakerttunen. Joessa on lisäksi tavattu harvinaista vuollejokisimpukkaa.

Suojelutilanne

Alueella on pieni yksityinen suojelualue, mutta muun luonnonsuojelulailla toteutettavan osan suojelua on toteuttamatta.

Suojelutilanteen tarkennus ja toteutuskeinot

Juntolan alue on luonnonsuojelualueena.

Askalan perinnebiotooppi suojellaan luonnonsuojelulailla ja muilta osin toteuttamistapana on sopimus maanomistajan kanssa. Vesialueet suojellaan vesilailla.

Luontodirektiivin luontotyypit

Fennoskandian luonnontilaiset jokireitit (3210)

22%

Pikkujoet ja purot (3260)

1%

Alavat niitetyt niityt (6510)

40%

Vuoristojen niitetyt niityt (6520)

25%

Lehdot (9050)

7%

*priorisoitu luontotyyppi

Luontodirektiivin liitteen ll lajit

Unio crassus

vuollejokisimpukka

Lintudirektiivin liitteen l linnut

Kohde ei ole suojeltu lintudirektiivin perusteella ja siten kyseisen direktiivin liitteen I linnut eivät ole alueen suojeluperuste.

Sterna hirundo
Lanius collurio

kalatiira
pikkulepinkäinen

Säännöllisesti esiintyvät muuttolinnut

Kohde ei ole suojeltu lintudirektiivin perusteella ja siten kyseisen direktiivin tarkoittamat säännölliset muuttolinnut eivät ole alueen suojeluperuste.

Falco tinnunculus

tuulihaukka

Columba oenas

uuttukyyhky

Muuta lajistoa

Carduelis cannabina
Carpodacus erythrinus
Carduelis chloris
Thalictrum simplex
Scutellaria hastifolia
Hypericum perforatum
Inula salicina
Verbascum nigrum

hemppo
punavarpunen
viherpeippo
hoikkaängelmä
keihäsvuohennokka
mäkikuisma
rantahirvenjuuri
tummatulikukka

Julkaistu 14.8.2013 klo 10.26, päivitetty 14.8.2013 klo 10.26

Aihealue: