Päätyeenlahti

Alueen koodi: FI0700003
Pinta-ala: 314 ha
Kunta: Kitee
Aluetyyppi: SPA
Toteutustilanne: toteutettu lähes kokonaan
Toteutustavat: luonnonsuojelu-, vesilaki
Alue kartalla: Suomen ympäristökeskuksen karttapalvelu (kirjoita hakukenttään Natura-alueen nimi).

Kuvat: Harri Kontkanen

Alueen kuvaus

Päätyeenlahti on Kiteen taajaman välittömässä läheisyydessä sijaitseva järvikortevaltainen, matala, pitkä ja pohjukastaan umpeenkasvanut Kiteenjärven lahti. Kansainvälisesti arvokas lintuvesi, jolla on erittäin monipuolinen pesimälajisto. Päätyeenlahdella on myös huomattava merkitys lintujen (mm. laulujoutsenen, metsähanhen sekä haapanan) muutonaikaisena levähdysalueena.

Valtakunnalliseen lintuvesien suojeluohjelmaan kuuluva Päätyeenlahti on liitetty myös kansainvälisesti arvokkaisiin kosteikkoalueisiin, eli niin sanottuihin RAMSAR-kohteisiin.

Suojelutavoite

Kaikki tietolomakkeen taulukossa 3.2 mainitut lajit (lukuun ottamatta populaation merkittävyyden osalta luokkaan D luokiteltuja lajeja; ks. karttapalvelu sekä alla) kuuluvat alueen suojeluperusteisiin ja kaikkien niiden suojelutavoitteena on vähintäänkin alueen merkityksen säilyttäminen osana verkostoa.
Lisäksi alueen suojelussa ja hoidossa painotetaan seuraavia tavoitteita:
- alueella vallitseva lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään turvaamalla luonnon omien prosessien mukainen kehitys
- alueella vallitseva lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään alueen käyttöä ohjaamalla
- alueella vallitseva lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään hoitotoimenpiteillä
- lajin elinympäristön laatua tai lajin populaation elinvoimaisuutta parannetaan ennallistamis- ja hoitotoimenpitein.

Suojelun perusteina olevat luontotyypit (ha)

-

Suojelun perusteena olevat lajit

Lintudirektiivin liitteen I lajit:

rastaskerttunen (Acrocephalus arundinaceus)
jouhisorsa (Anas acuta)
lapasorsa (Anas clypeata)
heinätavi (Anas querquedula)
harmaasorsa (Anas strepera)
metsähanhi (Anser fabalis)
harmaahaikara (Ardea cinerea)
suopöllö (Asio flammeus)
punasotka (Aythya ferina)
tukkasotka (Aythya fuligula)
lapasotka (Aythya marila)
pyy (Bonasa bonasia)
kaulushaikara (Botaurus stellaris)
valkoposkihanhi (Branta leucopsis)
hiirihaukka (Buteo buteo)
pikkusirri (Calidris minuta)
lapinsirri (Calidris temminckii)
mustatiira (Chlidonias niger)
ruskosuohaukka (Circus aeruginosus)
sinisuohaukka (Circus cyaneus)
niittysuohaukka (Circus pygargus)
pikkujoutsen (Cygnus columbianus bewickii)
laulujoutsen (Cygnus cygnus)
palokärki (Dryocopus martius)
kultasirkku (Emberiza aureola) (hävinnyt Suomen lajistosta)
muuttohaukka (Falco peregrinus)
nuolihaukka (Falco subbuteo)
tuulihaukka (Falco tinnunculus)
liejukana (Gallinula chloropus)
kuikka (Gavia arctica)
kurki (Grus grus)
merikotka (Haliaeetus albicilla)
pikkulokki (Larus minutus)
naurulokki (Larus ridibundus)
mustapyrstökuiri (Limosa limosa)
sinirinta (Luscinia svecica)
jänkäkurppa (Lymnocryptes minimus)
pilkkasiipi (Melanitta fusca)
mustalintu (Melanitta nigra)
uivelo (Mergus albellus)
haarahaukka (Milvus migrans)
keltavästäräkki (Motacilla flava)
sääksi (Pandion haliaetus)
mehiläishaukka (Pernis apivorus)
vesipääsky (Phalaropus lobatus)
suokukko (Philomachus pugnax)
harmaapäätikka (Picus canus)
mustakurkku-uikku (Podiceps auritus)
härkälintu (Podiceps grisegena)
luhtahuitti (Porzana porzana)
kalatiira (Sterna hirundo)
lapintiira (Sterna paradisaea)
pikku-uikku (Tachybaptus ruficollis)
ristisorsa (Tadorna tadorna)
mustaviklo (Tringa erythropus)
liro (Tringa glareola)
punajalkaviklo (Tringa totanus)
rantakurvi (Xenus cinereus)

Alueella on lisäksi 2 uhanalaista lajia

Muuta lajistoa:

viitasammakko (Rana arvalis)
isolampisukeltaja (Graphoderus bilineatus)