Ouran saaristo

Koodi
Kunta
Pinta-ala
Aluetyyppi

FI0200077
Merikarvia
3073 ha
SCI

Alueen kuvaus

Ourat on ainutlaatuinen saaristo avomeren tuntumassa. Se on biologisesti ja maisemallisesti poikkeuksellisen merkittävä. Saariryhmä koostuu sadoista, ulkomeren ääressä olevista vähäpuustoisista tai puuttomista saarista ja luodoista. Saariston kallioperän kivilajit koostuvat kiilleliuskeesta ja dioriitista. Aluetta peittää hyvin lohkareinen moreenikerros, minkä vuoksi saaristo on lähes kauttaaltaan louhikkoa, mutta alueelta löytyy myös kalliosaaria sekä somerikkoisia ja nummimaisia luotoja.

Alueen suuret keskussaaret kasvavat metsää ja pienempien saarien kasvillisuuteen on vaikuttanut alueella aiemmin tapahtunut laidunnus. Suurten saarten painanteissa on myös suolaikkuja. Ourat on erinomainen esimerkki maankohoamisrannikosta ulkosaarineen ja maatuvine merenlahtineen.

Alueen kasvillisuus on erittäin vaihtelevaa riippuen saarien ja luotojen koosta ja rantojen avoimuudesta sekä vesialueiden suojaisuudesta.

Vesikasvillisuuden osalta erittäin arvokkaita alueita ovat Saunaviikki ja sen eteläpuolella oleva lahti sekä saariston pohjoisosa. Saunaviikille ja muille fladoille ovat luonteenomaisia tiheät näkinpartaisniityt. Merinäkinruoho, hapsivita ja merihapsikka muodostavat paikoitellen laajoja kasvustoja. Lisäksi lahdissa kasvavat mm. mutayrtti, meri- ja otahaura, hapsiluikka ja sirppisammal. Ouran saariston suhteellisen avoimessa pohjoisosassa kasvaa monia murtovesikasveja. Alueelle ovat luonteenomaisia laajat rakkoleväkasvustot. Rakkolevän seurassa kasvaa myös näkinsammalta. Alueen kivikkoisilla hiekka- ja savipohjilla kasvavat lisäksi merisätkin, tähkä-ärviä, meri-, hapsi- ja ahvenvita, kiertohapsikka ja näkinpartaislajeja. Saarten maakasviston kasvualustana on moreeni, sora tai sulfidisavi. Meren tuomat levä-, kaisla- ja ruokokerrostumat antavat varsinkin rantaviivan tuntumassa kasveille välttämätöntä humusta. Niinpä rantakaistoilla, joilla on riittävästi eloperäistä humusta voivat esim. hiirenvirna ja keto-orvokki olla tavattoman reheviä.

Alueen suurilla keskussaarilla kasvaa etupäässä mäntymetsää. Alavilla paikoilla esiintyy pihlajaa ja tervaleppää. Tyrni on rantaviivalla yleinen. Se siirtyy jatkuvasti maan kohoamisen vuoksi, koska häviää kilpailussa lepälle ja pihlajalle. Paikoin saarilla on paksuja variksenmarjapatjoja ja jonkin verran puolukkaa ja mustikkaa. Rantalinjalla kasvavat mm. merisuolake, suolasänkiö, käärmeenkieli, vilukko ja merikohokki sekä täällä yleisenä tavattava, mutta muualla harvinainen suolaleinikki. Ylempänä rannalla kasvavat suurina kasvustoina mesiangervo ja virmajuuri. Lisäksi tavataan jonkin verran rantanätkelmää, punakoisoa ja harmaakynsimöä sekä harvinaista suomenhierakkaa. Saarten painanteissa on suolaikkuja, joitten lajisto on tavanomaista.

Ouran kaakkois- ja luoteisosissa on runsaasti pieniä, usein alle hehtaarin suuruisia luotoja eli "mansikkakareja", joiden tyyppikasvina voidaan pitää ahomansikkaa. Sitä kasvaa tietyllä etäisyydellä rantaviivasta suurina kasvustoina. Näitten luotojen muita tyypillisiä lajeja ovat mm. hiirenvirna, virmajuuri ja merikohokki. Heinäkasvusto on rehevää ja monimuotoista. Luodot ovat muutamia pihlajia ja tervaleppiä lukuun ottamatta puuttomia ja katajaakin kasvaa matalana pitkin maata.

Suurehkojen avomeren reunasaarien kasvillisuus on edellistä köyhempää, mutta ahomansikkaa tavataan kuitenkin runsaanlaisesti. Kuiva rakkolevä ja muu meren tuoma kasvijäte muodostaa muuten kivikkoisessa ja köyhässä maassa hyvän kasvualustan, jolla kasvavat mm. virmajuuri, merikohokki, keto-orvokki, hierakat ja pohjanlahdenlauha. Paikoin rantavehnä muodostaa suuria kasvustoja. Muutamien saarten erikoisuutena ovat ilmeisesti lintujen tuomat ruusut, morsinko ja erittäin harvinainen rantaputki, jota tavataan usealla saarella. Myös suikeanoidanlukko kuuluu Ouran saariston harvinaisuuksiin. Katajaa kasvaa kivien välissä matalana mattona. Saaret ovat käytännössä puuttomia, tosin Kruutsarvessa on istutusmetsä.

Alueella on runsaasti matalia, meren huuhtomia luotoja, joilla kasvillisuutta on vähän. Suolavihvilää, pohjanlahdenlauhaa ja merisuolaketta esiintyy jonkin verran.

Ouran saariston linnusto on tyypillistä Selkämerelle. Lajistoon kuuluvat mm. merihanhi, lapasotka, riskilä, pilkkasiipi ja merikihu. Saarten suojaiset ja matalat lahdet tarjoavat puolisukeltajille, kuten sinisorsa, tavi, haapana ja lapasorsa, hyvät elinmahdollisuudet. Pääosa vesilinnuista on kuitenkin sukeltajasorsia, joista haahka, tukkasotka sekä iso- ja tukkakoskelo esiintyvät runsaina. Alueelle ovat levittäytyneet myös kyhmyjoutsen ja kanadanhanhi. Lokkilintuja on myös runsaasti. Eniten pesii kalalokkeja, mutta myös harvinaistunut selkälokki, merilokki sekä kala- ja lapintiira ja räyskä kuuluvat linnustoon. Lisäksi alueella on kahlaajia, kuten karikukko, rantasipi ja tylli.

Vesialueen eläimistön erikoisuuksiin kuuluu myös alueellisesti uhanalainen harjus.

Suojelutilanne

Osia alueesta on ostettu valtiolle suojelutarkoituksiin, mutta suojelualuetta ei ole vielä perustettu.

Suojelutilanteen tarkennus ja toteutuskeinot

Alue kuuluu suurimmaksi osaksi rantojensuojeluohjelmaan.

Seutukaavassa alue kuuluu kokonaan suojelualueisiin.

Alue toteutetaan luonnonsuojelulailla, vesilailla tai rakennuslailla.

Luontodirektiivin luontotyypit

Rannikon laguunit* (1150)

<1%

Riutat (1170)

<1%

Rantavallit (1210)

<1%

Kivikkorannat (1220)

2%

Kasvipeitteiset merenrantakalliot (1230)

<1%

Ulkosaariston luodot ja saaret (1620)

<1% 

Merenrantaniityt* (1630)

<1% 

Kuivat nummet (4030)

<1% 

Maankohoamisrannikon primäärisukkessiovaiheiden luonnontilaiset metsät*(9030)

1%

*priorisoitu luontotyyppi

Luontodirektiivin liitteen II lajit

Lutra lutra

saukko

Lintudirektiivin liitteen l linnut

Kohde ei ole suojeltu lintudirektiivin perusteella ja siten kyseisen direktiivin liitteen I linnut eivät ole alueen suojeluperuste.

Sterna paradisaea
Sterna hirundo
Sterna caspia

lapintiira
kalatiira
räyskä

Säännöllisesti esiintyvät muuttolinnut

Kohde ei ole suojeltu lintudirektiivin perusteella ja siten kyseisen direktiivin tarkoittamat säännölliset muuttolinnut eivät ole alueen suojeluperuste.

Anas acuta

jouhisorsa

Melanitta fusca

pilkkasiipi

Tringa totanus

punajalkaviklo

Arenaria interpres

karikukko

Muuta lajistoa

Podiceps cristatus
Anser anser
Cygnus olor
Anas platyrhynchos
Aythya fulicula
Somateria
mollissima
Mergus merganser
Mergus serrator
Larus fuscus fuscus
Cephus grylle grylle

Riparia riparia
Delichon urbica
Hirundo rustica
Anthus petrosus
Anthus pratensis
Motacilla alba
Oenanthe oenanthe
Sylvia curruca
Emberiza citrinella
Thymallus thymallus

Botrychium lanceolatum
Botrychium multifidum

silkkiuikku
merihanhi
kyhmyjoutsen
sinisorsa
tukkasotka
haahka
isokoskelo
tukkakoskelo
selkälokki
riskilä

törmäpääsky
räystäspääsky
haarapääsky
luotokirvinen
niittykirvinen
västäräkki
kivitasku
hernekerttu
keltasirkku
harjus

suikeanoidanlukko
ahonoidanlukko

Julkaistu 12.8.2013 klo 13.32, päivitetty 12.8.2013 klo 13.32

Aihealue: