Otajärvi

Koodi
Kunta
Pinta-ala
Aluetyyppi

FI0200031
Kodisjoki, Laitila, Pyhäranta
581 ha
SCI ja SPA

Alueen kuvaus

Otajärvi on valuma-alueeltaan suhteellisen suuri ja lintujärveksi harvinaisen kookas laskettu järvi Ihodejoen latvoilla. Järvelle on ominaista sen eri osien kuuluminen eri järvityyppeihin eli se on tyypiltään yhdistelmäjärvi, jossa on piirteitä järvikorte-ruoko- ja ulpukka-järvikaislayhdyskunnista.

Otajärvi on linnustollisesti yksi Suomen parhaista lintuvesistä lajidiversiteetiltään ja parimäärältään. Järvi on hyvin matala ja keskisyvyys on noin metri.

Järven keskiosan itärannalla olevan Lihasenlahdennokan eteläpuoli on matalaa ulpukkaa kasvavaa vesialuetta. Lahden pohja on kovahko, ja siellä kasvaa mm. vesirikkoa ja lahnaruohoa. Lahden perukassa on järvelle tyypillinen rantamatalan kasvusto keiholehtineen ja rantapalpakoineen. Lihasenlahdessa on laajahko pahaputkikasvusto.

Järven länsirannan lahdenperukoita luonnehtivat vankat järviruokokasvustot ja paikoitellen niitä pilkkovat saraniityt. Ruovikossa olevissa aukoissa ja ruovikon reunan rantamatalassa kasvavia lajeja ovat mm. pystykeiholehti, rantapalpakko ja pikkupalpakko. Paikoitellen esiintyy uistinvitaa ja syvemmässä vedessä siimapalpakko muodostaa laajoja kasvustoja. Avovesialueella on ahvenvitalaikkuja paikoin hyvin tuuheina kasvustoina.

Järvikaislan kasvustot ovat edellisten lisäksi tyypillisiä etenkin järven keskiosan länsipuoliskolla. Ne ovat hyvin laajoja ja elinvoimaisia varsinkin Ihodenjokeen laskevassa lahdessa ja siitä koilliseen. Järvikaisla muodostaa pieniä kasvustoja myös avoveden matalikoille.

Järven pohjoisosassa Iso-Haltrista pohjoiskoilliseen avoimia alueita luonnehtii erityisesti vesisammalten runsaus ja pohjoisinta osaa laaja ruovikko. Vesisammaleet runsastuvat koilliseen mentäessä niin, että Kaskisten läheisyydessä veneellä voi liikkua matalan veden aikana vain uomassa. Sammalkasvuston valtalaji on lampisirppisammal. Vähä-Kaskisen länsipuolella sammalpatja on pahimmillaan kuivahko, pintaan asti ulottuva tiivis kerros, jolla lokit ja kahlaajat kävelevät. Vesisammalkerroksessa on runsaasti selkärangattomia eläimiä, jotka ovat vesilintujen keskeistä ravintoa. Nuuskin ja Kodisjoen uoman suun välinen alue on matalaa ja kasvillisuudeltaan runsasta. Venerannan lähistöllä kasvaa Otajärven suurin korteikko. Pengerrysalueen rantaa reunustaa vahva ruovikko, jossa on paikoin avoimia paikkoja, joissa kasvaa mm. pikkupalpakko, rimpivesiherne ja isovesiherne. Rentovihvilä muodostaa tällä alueella paikoin tiheitä kasvustoja. Vähä-Kaskisen koillispuoli on kasvillisuudeltaan mosaiikkimaista.

Iso-Kaskisen pohjois-, itä- ja eteläpuolinen vesialue on paikoin rikkonaisen järviruovikon peitossa. Ruovikon aukoissa kasvaa mm. uistinvita, palpakot, isovesiherne ja pikkuvita. Ruovikon ja rantametsän välissä on tavallisesti leveydeltään vaihteleva rantaluhta, jolla vesisara muodostaa kasvustoja joko yksinään tai kurjenjalan kanssa. Myös terttualpi on paikoin runsas. Lisäksi tavataan mm. pikkumataraa ja tummarusokkia sekä luhtien märillä pohjilla rahkasammaleita.

Vähä-Kaskisen itäpuolella saraluhtaa reunustaa nuori koivikko, jossa aluskasvillisuutena on luhtakastikkaa. Petekarin pohjoispuolella on kapealehtiosmankäämin esiintymä. Petekarin eteläpuolella sijaitseva umpeenkasvanut lahti on sara- tai ruokovaltaista luhtaa.

Otajärvi on linnustonsa perusteella kansainvälisestikin arvokas. Vaikka Otajärven merkitys lintujärvenä perustuukin ennen kaikkea pesimälajistoon, on järvi merkittävä myös lintujen sulkasato- ja ruokailualueena, muutonaikaisena levähdyspaikkana sekä riistavetenä.

Syvyydeltään ja rehevyydeltään vaihtelevan Otajärven pesimälajistossa on erikoista se, että samalla järvellä pesii sekä karun että rehevän järvityypin lajeja. Useimmat lajit ovat kuitenkin reheville vesille tyypillisiä. Merkittävään pesimälajistoon kuuluvat mm. kuikka, härkälintu (35 paria) , heinätavi (2 paria), ruskosuohaukka (5 paria), laulujoutsen, kurki (8 paria), luhtakana (22 paria) ja 55 parin pikkulokkikolonia. Pesimälinnuston erikoisuuksiin kuuluu viiksitimali, jota alueella pesii 7 paria. Muita järvellä tavattavia arvokkaita lajeja ovat mm. kaulushaikara, luhtahuitti ja punajalkaviklo.

Järven vesilintukanta on hyvin runsas. Edellä mainittujen lisäksi järvellä pesii haapana (5), tavi (41), sinisorsa (23), lapasorsa (3), rehevöitymisestä kertova nokikana (75), tukkasotka (20), punasotka (23), ja telkkä (42). Kahlaajista tavallisimpia ovat taivaanvuohi (16 paria) ja rantasipi (22 paria).Runsas ruovikoituminen on kasvattanut mm. ruokokerttusen parimäärän erittäin suureksi (211). Myös rytikerttusia on paljon (32) samoin kuin pajusirkkuja (131) ja punavarpusia (25).

Järven umpeenkasvaminen on vuosien mittaan muuttanut linnuston rakennetta. Pesivien vesilintujen määrä on vähentynyt joskin lajimäärä on edelleen korkea. Ruovikkolajien parimäärä on puolestaan voimakkaasti kasvanut. Ruovikoiden lisääntyminen on suosinut myös kurkea. Laidunnuksen loppuminen on vähentänyt rantaniittyjen lajistoa kuten punajalkaviklon ja keltavästäräkin parimäärää. Vesilinnustossa merkittävin muutos on se, että härkälintu on syrjäyttänyt mustakurkku-uikun kokonaan ja silkkiuikkujakin tavataan vain kaksi paria.

Otajärven alueeseen kuuluu myös erillään muusta alueesta oleva järven eteläosan länsirantaan rajoittuva Viivonlahden vanhan metsän alue. Täällä tavataan tuoretta ja lehtomaista kangasta sekä kosteita lehtipuustoisia rantametsiä. Puusto on lehtipuuvaltaista varttunutta koivu-haapasekametsää, jonka seassa on kuusta ja mäntyä. Haavat ja koivut ovat järeitä ja lisäksi alueella on muutamia hyvin järeitä kuusia. Vähäisiä hakkuiden jälkiä on havaittavissa ja rantametsää on paikoin harvennettu. Alueella on tavattu uhanalaista haavanhyytelöjäkälää.

Suojelutilanne

Rannoilla on yksityisiä suojelualueita sekä valtion suojelutarkoituksiin hankkimia alueita. Suojelu on vielä toteuttamatta vähäisillä osilla rantoja sekä yksityisillä vesialueilla.

Suojelutilanteen tarkennus ja toteutuskeinot

Alue kuuluu lähes kokonaan lintuvesien suojeluohjelmaan ja seutukaavan luonnonsuojelualueeseen.

Viivonlahden vanha metsä kuuluu vanhojen metsien suojeluohjelmaan.

Koko alue suojellaan luonnonsuojelulailla.

Luontodirektiivin luontotyypit

Luontaisesti runsasravinteiset järvet (3150)

89%

Luonnonmetsät* (9010)

1%

Metsäluhdat* (9080)

5%

Puustoiset suot* (91D0)

<1%

*priorisoitu luontotyyppi

Luontodirektiivin liitteen II lajit

Alueelta ei ole tiedossa luontodirektiivin liitteen II lajeja.

Lintudirektiivin liitteen l linnut

Sterna hirundo

kalatiira

Botaurus stellaris

kaulushaikara

Gavia arctica

kuikka

Grus grus

kurki

Sterna paradisaea

lapintiira

Cygnus cygnus

laulujoutsen

Tringa glareola

liro

Porzana porzana

luhtahuitti

Pernis apivorus

mehiläishaukka

Podiceps auritus

mustakurkku-uikku

Circus pygargus

niittysuohaukka

Dryocopus martius

palokärki

Lanius collurio

pikkulepinkäinen

Larus minutus

pikkulokki

Bonasa bonasia

pyy

Sterna caspia

räyskä

Circus aeruginosus

ruskosuohaukka

Luscinia svecica

sinirinta

Circus cyaneus

sinisuohaukka

Philomachus pugnax

suokukko

Mergus albellus

uivelo

Phalaropus lobatus

vesipääsky

Strix uralensis

viirupöllö

Alueella esiintyy lisäksi kaksi uhanalaista lajia, joiden tarkemmat tiedot ovat vain maanomistajien ja muiden asianosaisten saatavissa.

Säännöllisesti esiintyvät muuttolinnut 

Podiceps grisegena

härkälintu

Ardea cinerea

harmaahaikara

Anas acuta

jouhisorsa

Anas querquedula

heinätavi

Falco subbuteo

nuolihaukka

Tringa totanus

punajalkaviklo

Tringa erythropus

mustaviklo

Anas strepera

harmaasorsa

Anser fabalis

jänkäkurppa

Lymnocryptes minimus

metsähanhi

Anas clypeata

lapasorsa

Acrocephalus arundinaceus

rastaskerttunen

Phylloscopus trochiloides

idänuunilintu

Muuta lajistoa

Anas penelope
Mergus merganser
Branta canadensis
Motacilla flava
Gallinula chloropus
Rallus aquaticus
Acrocephalus palustris
Anser anser

Tringa ochropus
Fulica atra
Emberiza schoeniclus
Porzana parva
Dendrocopos minor
Aythya ferina
Carpodacus erythrinus
Aegithalos caudatus
Actitis hypoleucos

Acrocephalus schoenobaenus
Acrocephalus
scirpaceus
Luscinia luscinia
Podiceps cristatus
Anas platyrhynchos
Gallinago gallinago
Anas crecca
Bucephala clangula
Vanellus vanellus

Aythya fuligula
Tringa nebularia
Motacilla alba
Panurus biarmicus
Collema subnigrescens
Oenathe aquatica
Lobaria pulmonaria

haapana
isokoskelo
kanadanhanhi
keltavästäräkki
liejukana
luhtakana
luhtakerttunen
merihanhi

metsäviklo
nokikana
pajusirkku
pikkuhuitti
pikkutikka
punasotka
punavarpunen
pyrstötiainen
rantasipi

ruokokerttunen
rytikerttunen
satakieli
silkkiuikku
sinisorsa
taivaanvuohi
tavi
telkkä
töyhtöhyyppä

tukkasotka
valkoviklo
västäräkki
viiksitimali
haavanhyytelöjäkälä
pahaputki
raidankeuhkojäkälä

Julkaistu 9.8.2013 klo 15.30, päivitetty 28.8.2013 klo 11.07

Aihealue: