Omenajärvi

Koodi
Kunta
Pinta-ala
Aluetyyppi

FI0200030
Kiikala, Suomusjärvi
230 ha
SCI ja SPA

Alueen kuvaus

Omenajärvi sijaitsee Kiskonjoen vesistön yläosassa. Järvi on lähes pyöreä sekä erittäin matala ja sitä ympäröivät melkein joka puolelta laajat rantaluhdat ja -niityt. Omenajärvi kuuluu eutrofisiin järviin, joille on tyypillistä korkea perustuotanto, rantojen runsas järvikorte, -ruoko ja -kaislakasvillisuus sekä sarakasvillisuus. Järvessä on myös runsas vesikasvillisuus mm. lumme, ulpukka, palpakko-lajit ja sirppisammal.

Omenajärvi on yksi Suomen arvokkaimmista lintuvesistä. Järven merkitys lintuvetenä perustuu kasviston tarjoamaan ravintoon sekä pesimä- ja suojapaikkoihin myös sulkasato- ja muuttoaikoina. Järven kasvillisuuden erikoisuuksia ovat mm. tähkä-ärviä, ristilimaska ja kapeaosmankäämi. Alueella tavataan myös jokileinikki. Järven ranta-alueilla on myös pieniä lehtoalueita, ja kaakkoiskulmassa metsäluhtaa, jotka tarjoavat elinmahdollisuuden mm. liito-oravalle ja hoikkavillalle.

Linnusto on maamme monipuolisimpia. Vesilintuja on runsaasti ja kahlaajalajisto on edustava. Lintujärven edustavuutta korostaa monipuolinen ranta- ja ruovikkolajisto.

Omenajärven tyyppilajit ovat sotkat, nokikana ja sinisorsa. Harvinaisia ja vaateliaita vesilintuja järvellä pesii useita lajeja, joskin niitten kuten tyyppilajienkin parimäärät ovat selvästi alentuneet viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana.

Alueella tavataan kuitenkin edelleen heinätavi ja muuttoaikoina jouhisorsa. Järven rantaluhtien lajistoon kuuluvat luhtahuitti, ruisrääkkä, luhtakana ja liejukana sekä kurki. Säännöllisesti rantaruovikoissa pesii myös ruskosuohaukka.

Pesivää kahlaajalajistoa edustavat mm. töyhtöhyyppä ja  taivaanvuohi. Muuton aikaiset vierailijat lisäävät monipuolisuutta. Järven naurulokkikolonia on takavuosien romahduksen jälkeen jälleen elpymässä ja käsittää nykyään noin 300 paria.

Rantojen ruovikoiden, pensaikkojen, lehtojen ja metsäluhdan varpuslinnusto on monipuolinen. Alueella tavataan satakieli, useita kerttuslajeja, sirkkuja ym.

Järvi on myös monille lähialueen linnuille tärkeä ravinnon hankinta-alueena.

Järven arvoa lintuvetenä lisää, että se on tärkeä muutonaikainen etenkin vesilintujen levähdysalue. Tällöin järvellä tavataan runsaasti mm. laulujoutsenia.

Suojelutilanne

Osa järven rannoista on hankittu valtiolle luonnonsuojelutarkoituksiin, mutta suojelualuetta ei ole vielä perustettu.

Suojelutilanteen tarkennus ja toteutuskeinot

Omenajärven alue kuuluu lähes kokonaan lintuvesien suojeluohjelmaan ja seutukaavan luonnonsuojelualueeseen.

Järvi kuuluu kansainvälisen luonnonsuojeluliiton Project Mar-ohjelmaan.

Alue suojellaan luonnonsuojelulailla.

Luontodirektiivin luontotyypit

Luontaisesti runsasravinteiset järvet (3150)

90%

Lähteet ja lähdesuot (7160)

<1%

Lehdot (9050)

1%

Metsäluhdat* (9080)

4%

*priorisoitu luontotyyppi

Luontodirektiivin liitteen ll lajit

Pteromys volans
Lutra lutra

liito-orava
saukko

Lintudirektiivin liitteen l linnut

Podiceps auritus

mustakurkku-uikku

Grus grus

kurki

Porzana porzana

luhtahuitti

Crex crex

ruisrääkkä

Cygnus cygnus

laulujoutsen

Mergus albellus

uivelo

Circus aeruginosus

ruskosuohaukka

Circus pygargus

niittysuohaukka

Pernis apivorus

mehiläishaukka

Tringa glareola  

liro

Sterna hirundo

kalatiira

Philomachus pugnax

suokukko

Lanius cullurio

pikkulepinkäinen

Emberiza hortulana

peltosirkku

Alueella esiintyy lisäksi yksi uhanalainen laji, jonka tarkemmat tiedot ovat vain maanomistajien ja muiden asianosaisten saatavissa

Säännöllisesti esiintyvät muuttolinnut

Larus minutus

pikkulokki

Anas querquedula

heinätavi

Falco subbuteo

nuolihaukka

Tringa totanus

punajalkaviklo

Podiceps grisegena

härkälintu

Aythya marila

lapasotka

Ardea cinerea

harmaahaikara

Muuta lajistoa

Branta canadensis
Anas penelope
Anas crecca
Anas platyrhynchos
Anas clypeata
Aythya ferina
Aythya fulicula
Bucephala clangula
Fulica atra
Podiceps cristatus

Tringa ochropus
Tringa hypoleucos
Calidris alpina
Gallinago gallinago
Vanellus vanellus
Motacilla flava
Motacilla alba
Anthus pratensis
Luscinia luscinia
Acrocephalus schoenobaenus

Acrocephalus palustris 

Acrocephalus scirpaeus
Acrocephalus arundinaceus
Acrocephalus dumetorum
Locustella fluviatilis
Sylvia borin
Sylvia communis
Phylloscopus trochilus
Saxicola rubetra
Carpodacus erythrinus
Emberiza rustica

Emberiza schoeniclus
Eriophorum gracile
Ranunculus lingua

kanadanhanhi
haapana
tavi
sinisorsa
lapasorsa
punasotka
tukkasotka
telkkä
nokikana
silkkiuikku

metsäviklo
rantasipi
suosirri
taivaanvuohi
töyhtöhyyppä
keltavästäräkki
västäräkki
niittykirvinen
satakieli
ruokokerttunen                luhtakerttunen

rytikerttunen
rastaskerttunen
viitakerttunen
viitasirkkalintu
lehtokerttu
pensaskerttu
pajulintu
pensastasku
punavarpunen
pohjansirkku

pajusirkku
hoikkavilla
jokileinikki

Julkaistu 9.8.2013 klo 15.16, päivitetty 9.8.2013 klo 15.16

Aihealue: