Olvassuo

Natura 2000 -kohteiden tietoja päivitetään

Natura 2000 -kohteiden tiedot ovat osin muuttuneet. Kaikkien kohteiden tietoja ei ole vielä päivitetty tähän verkkopalveluun. Ajantasaiset tiedot ovat karttapalvelussa:

Koodi FI1103829
Kunta Pudasjärvi, Puolanka, Utajärvi
Pinta-ala (ha)      27 073
Aluetyyppi SAC/SPA
Alue kartalla Suomen ympäristökeskuksen karttapalvelu

Alueen kuvaus:

Olvassuo on huomattavan laaja, erämainen ja hyvin kehittynyt aapasuoalue, jota halkovat useat joet ja purot, merkittävimpinä Nuorittajoki ja sen sivuhaara Piltuanjoki. Alueella on myös runsaasti pieniä järviä ja lampia. Erikoisuutena suolla ovat laajat pohjavesivaikutteiset suot, joilla esiintyy runsaasti myös arvokkaita lettoja. Alueella on myös huomattava määrä metsiä, luonnontilaisimpana suosaarekkeissa. Alueen monimuotoisuutta lisäävät harjuluontoa edustavat Kälväsvaara ja Iso Palovaaran alue.

Alueen aapasuot ovat koko Suomen mittakaavassa hyvin arvokkaita ja verraten monipuolisia. Soille ominaista on pohjavesivaikutus ja siihen sidonnainen kasvilajisto. Suurelta osin pohjavesivaikutuksesta johtuen alueella esiintyy laajoja ja lajistollisesti hyvin arvokkaita lettosoita. Soiden lajistoon kuuluu mm. useita luontodirektiivin liitteen II lajeja.

Olvassuon metsiensuojelullinen merkitys on suuri. Valtaosa metsistä on pienehköinä suosaarekkeina. Vanhat metsät ovat paikoitellen hyvinkin luonnontilaisen kaltaisia, mm. lahopuuta on pistemäisesti hyvinkin paljon. Metsät ovat enimmäkseen mäntyvaltaisia, mutta kuusikoitakin on paljon. Alueeseen sisältyy paikoin myös käsiteltyjä metsäalueita.

Alue on maamme edustavimpia suurlinnuston pesimäalueita ja siellä on runsaasti harvinaisia ja uhanalaisia lajeja. Lajistoon kuuluu niin aapasoiden kuin myös vanhojen metsien lajeja. Laajuus ja erämaisuus lisäävät Natura-alueen suojeluarvoa.

Suojelutavoite

Kaikki tietolomakkeen taulukoissa 3.1 ja 3.2 mainitut luontotyypit ja lajit kuuluvat alueen suojeluperusteisiin ja kaikkien niiden suojelutavoitteena on vähintäänkin alueen merkityksen säilyttäminen osana verkostoa.

Lisäksi alueen suojelussa ja hoidossa painotetaan seuraavia tavoitteita:

- Alueella esiintyvien luontotyyppien ja niillä esiintyvien lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään turvaamalla luonnon omien prosessien mukainen kehitys.
- Alueella esiintyvien luontotyyppien ja niillä esiintyvien lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään alueen käyttöä ohjaamalla.
- Luontotyyppien, lajien elinympäristöjen tai populaatioiden määrää lisätään ennallistamis- ja hoitotoimenpitein.

Olvassuon luonnonpuisto, laki n:o 674/81.
Oravisuon-Näätäsuon-Sammakkosuon soidensuojelualue, laki n:o 676/81.
Leväsuon-Kärppäsuon soidensuojelualue, laki n:o ?/1988.
Kälväsvaara ja Iso Palovaara ovat valtakunnallisen harjujensuojeluohjelman kohteet n:o 132 ja 133.

Alueen suojelu toteutetaan luonnonsuojelu-, maa-aines- ja metsälain keinoin.

Alueen tietolomake

Luontodirektiivin luontotyypit (ha)

Koodi     Nimi Pinta-ala, ha
3110 Hiekkamaiden niukkamineraaliset niukkarvainteiset vedet (Littorelletalia uniflorae) 38,9
3160 Humuspitoiset järvet ja lammet 141
3210 Fennoskandian luonnontilaiset jokireitit 45
3260 Vuorten alapuoliset tasankojoet, joissa on Ranunculion fluitantis ja Callitricho-Batrachium -kasvillisuutta 20
7110 Keidassuot 1 420
7160 Fennoskandian lähteet ja lähdesuot 300
7230 Letot 542
7310 Aapasuot 18 140
9010 Boreaaliset luonnonmetsät 3 160
9050 Boreaaliset lehdot 10
9060 Harjumuodostumien metsäiset luontotyypit 813
91E0 Alnus glutinosa ja Fraxinus excelsior -tulvametsät (Alno-Padion, Alnion incanae, Salicion albae) 1,29
     

Lajit

Helmipöllö                    Aegolius funereus
Metsähanhi Anser fabalis
Suopöllö Asio flammeus
Pyy Bonasa bonasia
Hiirihaukka Buteo buteo
Sinisuohaukka Circus cyaneus
laulujoutsen Cygnus cygnus
Palokärki Dryocopus martius
Pohjansirkku Emberiza rustica
Ampuhaukka Falco columbarius
Nuolihaukka Falco subbuteo
Tuulihaukka Falco tinnunculus
Pikkusieppo Ficedula parva
Kuikka Gavia arctica
Kaakkuri Gavia stellata
Kurki Grus grus
Pikkulepinkäinen Lanius collurio
Jänkäsirriäinen Limicola falcinellus
Jänkäkurppa Lymnocryptes minimus
Keltavästäräkki Motacilla flava
Kivitasku Oenanthe oenanthe
Mehiläishaukka Pernis apivorus
Vesipääsky Phalaropus lobatus
Suokukko Philomachus pugnax
Idänuunilintu Phylloscopus trochiloides
Pohjantikka Picoides tridactylus
Kapustarinta Pluvialis apricaria
Luhtahuitti Porzana porzana
Kalatiira Sterna hirundo
Hiiripöllö Surnia ulula
Sinipyrstö Tarsiger cyanurus
Teeri Tetrao tetrix
Metso Tetrao urogallus
Mustaviklo Tringa erythropus
Liro Tringa glareola
Saukko Lutra lutra
Liito-orava Pteromys volans
Lapinsirppisammal Hamatocaulis lapponicus
Kiiltosirppisammal Hamatocaulis vernicosus
Lettorikko Saxifraga hirculus

Alueella on lisäksi neljä uhanalaista lajia.

Julkaistu 5.9.2013 klo 10.16, päivitetty 15.7.2020 klo 14.34