Ölmos-Purunpää

Koodi
Kunta
Pinta-ala
Aluetyyppi

FI0200062
Dragsfjärd
1056 ha
SCI

Alueen kuvaus

Ölmos-Purunpää muodostaa kokonaisuuden, joka sisältää useita luonnonsuojelullisesti arvokkaita kohteita, joilla on merkitystä uhanalaisten ja harvinaisten eliölajien suojelulle. Alueella on järvi, lehtoja, moreeni-, kallio- ja hiekkarantoja sekä karuja kalliomänniköitä. Alueen kallioperä muodostuu pääasiassa graniiteista. Muita hallitsevia kivilajeja ovat itäosassa kvartsi-maasälpäliuske ja pohjoisosassa kvartsidioriitti. Alueella on myös pienehköjä kalkkikiviesiintymiä ja simpukkamaakerrostumia.

Purunpäänlahden alue on vuonomainen, jyrkkäpiirteiseen murroslaaksoon syntynyt pitkä ja kapea, luonnontilainen lahti. Lahti muistuttaa pientä vuonoa, sillä sen kapea suu on korkeitten kallioitten välissä ja pohjukka laaja. Rannat ovat kivikko-kalliorantoja ja poukamissa kasvaa ruovikkoa. Lahden pohjukan makea vesi muuttuu lahden suuta kohden asteittain suolaisemmaksi. Hammarsbodaträsketistä lahteen laskevan puron suulla kasvaa harvinainen raani. Tällaisia suolapitoisuudeltaan selvästi muuttuvia, edes suhteellisen luonnontilaisia lahtia on Suomessa hyvin vähän.

Hammarsbodaträsket on kaksiosainen järvi, jonka suurempi eteläosa kuuluu Etelä-Suomessa harvinaisiin, karuihin ja kirkasvetisiin nuottaruohotyypin järviin. Pienempi koillisosa on jonkin verran rehevöitynyt, mikä näkyy järvikaislan esiintymisenä. Lounaaseen mentäessä esiintyy kelluslehtistä kasvillisuutta. Suurin osa järvestä on kuitenkin alkuperäisessä tilassaan ja rantavesissä on vain vähän kasvillisuutta, etupäässä nuottaruohoa. Järvellä tavataan useita kuikkia. Länsipuolella on myös suo ja pieni metsälampi. Järven ympäristö on havumetsää ja melko korkeita kallioita, mutta alueella esiintyy myös jonkin verran lehtimetsiä. Täällä tavataan mm. Saaristomeren alueella harvinainen harmaaleppä.

Purunpäänlahden luoteisosassa olevaan pieneen lahdelmaan rajoittuu Ekhamnin tammilehto. Se on tammien ja muiden jalojen lehtipuiden sekä tyypillisen sienilajiston luonnehtima lehto. Tammi on vallitseva puu, n. 400 yksilöä. Alueella on myös useita vaahteroita ja saarnia, joitten taimia on runsaasti sekä muutama lehmus. Pensaskerroksessa valtalaji on pähkinä, yli 1000 pensasta. Koiranheisi esiintyy runsaana ja lisäksi tavataan orapaatsama, lehtokuusama, tuhkapensas ja taikinanmarja. Kenttäkerroksessa esiintyvät runsaimpina lehtomaitikka, valko- ja sinivuokko, vuohenputki, tesma ja kevättähtimö. Muita lajeja ovat mm. mustakonnanmarja, mukulaleinikki, lehtokielo ja kevätesikko. Alueen eläimistöön kuuluvat mm. pähkinähakki, naakka ja harmaapäätikka.

Jungfruholmen-Högholmen-Skansholmen on muodostunut kolmesta yhteen kasvaneesta saaresta. Niillä on pääosin karuja kalliomänniköitä. Itärantaa reunustaa simpukkamaavyöhyke, joille on kehittynyt kaksi erillistä kivikkorantoihin ja kangasmetsiin rajoittuvaa jalopuulehtoa. Eteläisempi osa on aarnimaisen tiheää kivistä ja kuivahkoa nuokkuhelmikkä-linnunhernetyypin rinnelehtoa, jossa on toistasataa pähkinäpensasta, useita saarnia sekä suuri tammi. Pohjoisempi osa on tuoretta hammasjuuri-linnunhernetyypin lehtoa, jossa on runsaasti pähkinää sekä jonkin verran lehmuksia ja tammia ja kenttäkerroksessa mm. karhunlaukka, lehtokielo ja keltalehdokki. Lehtojen kasvistoon kuuluvat myös orapaatsama, lehtokuusama, näsiä, varsankello, mustakonnanmarja, mäkiminttu ja mäkimeirami. Linnustoon kuuluu mm. kirjokerttu ja satakieli. Saarella on myös vanhoja pronssikautisia hautaröykkiöitä ja sokkelolatomus sekä länsirannalla iso hiidenkirnu.

Ölmos Långsidan on ainoa paikka koko Saaristomerellä, jossa mannervyöhyke vaihtuu suoraan avoimeksi ulappavyöhykkeeksi. Långsidan on geologista murroslinjaa, jossa on runsaasti jääkauden kerrostumia ja täällä tavataankin louhikko-, kivikko-, sora- ja hiekkarantoja. Långsidanin pohjoisosassa on yhtenäistä hiekkarantaa noin 2,5 kilometriä. Hiekkaisilla kohdilla kasvaa mielenkiintoisia lajeja kuten merikaali ja merinätkelmä.

Purunpään länsi- ja etelärannat nousevat paikoin hyvin jyrkkinä merestä ja ranta-alueet ovatkin etupäässä mäntyä kasvavia kallioita. Myös niemen eteläpuoliset saaret ovat kallioisia ja niillä kasvaa mäntyä. Alue on suikerohanhikin kasvualuetta.

Suojelutilanne

Alueen suojelu on toteutettu kokonaisuudessaan. Jungfruholmenin historiallisesti merkittävä saari, sen viereinen lehtosaari Lindholmen sekä pohjoisessa Kolauddenin rantavyöhyke on hankittu valtiolle luonnonsuojelutarkoituksiin. Muu luonnonsuojelulailla ja myös sopimuksella toteutettavaksi esitetty ranta-alue on perustettu ympäristökeskuksen päätöksellä yksityiseksi luonnonsuojelualueeksi, joka pinta-ala on noin 493 ha. Alueen vesialueiden toteuttamistapana on vesilaki.

Suojelutilanteen tarkennus ja toteutuskeinot

Jungfruholmenin-Högholmenin ja Ekhamnin lehdot kuuluvat lehtojensuojeluohjelmaan.

Alue kuuluu suurimmaksi osaksi rantojensuojeluohjelmaan.

Alueen suojelu toteutetaan luonnonsuojelulailla, vesilailla, rakennuslailla tai sopimuksella maanomistajan kanssa.

Luontodirektiivin luontotyypit

Riutat (1170)

1%

Rantavallit (1210)

<1%

Kivikkorannat (1220)

<1%

Kasvipeitteiset merenrantakalliot (1230)

<1%

Itämeren hiekkarannat (1640)

<1%

Kapeat murtovesilahdet (1650)

10%

Kapeat murtovesilahdet (1650)

5%

Luontaisesti runsasravinteiset järvet (3150)

1%

Pikkujoet ja purot (3260)

<1%

Silikaattikalliot (8220)

9%

Kallioiden pioneerikasvillisuus (8230)

<1%

Jalopuumetsät* (9020)

<1%

Lehdot (9050)

<1%

Puustoiset suot* (91D0)

2%

*priorisoitu luontotyyppi

Luontodirektiivin liitteen II lajit

Alueelta ei ole tiedossa luontodirektiivin liitteen II lajeja.

Lintudirektiivin liitteen I linnut

Kohde ei ole suojeltu lintudirektiivin perusteella ja siten kyseisen direktiivin liitteen I linnut eivät ole alueen suojeluperuste.

Gavia arctica
Bonasa bonasia
Sterna hirundo
Sterna
paradisaea
Picus canus
Dryocopus martius
Caprimulgus europaeus
Lullula arborea
Sylvia nisoria

kuikka
pyy
kalatiira
lapintiira
harmaapäätikka
palokärki
kehrääjä
kangaskiuru
kirjokerttu

Alueella esiintyy lisäksi kaksi uhanalaista lajia, joiden tarkemmat tiedot ovat vain maanomistajien ja muiden asianosaisten saatavissa.

Säännöllisesti esiintyvät muuttolinnut

Kohde ei ole suojeltu lintudirektiivin perusteella ja siten kyseisen direktiivin tarkoittamat säännölliset muuttolinnut eivät ole alueen suojeluperuste.

Melanitta fusca

pilkkasiipi

Melanitta nigra

mustalintu

Muuta lajistoa

Larus fuscus fuscus
Luscinia luscinia
Loxia pytyopsittacus
Allium ursinum

selkälokki
satakieli
isokäpylintu
karhunlaukka

Julkaistu 7.8.2013 klo 16.14, päivitetty 9.8.2013 klo 13.25

Aihealue: