Olkijokisuu - Pattijoen pohjoishaara

Natura 2000 -kohteiden tietoja päivitetään

Natura 2000 -kohteiden tiedot ovat osin muuttuneet. Kaikkien kohteiden tietoja ei ole vielä päivitetty tähän verkkopalveluun. Ajantasaiset tiedot ovat karttapalvelussa:

Koodi FI1103400
Kunta Raahe
Pinta-ala (ha)     202
Aluetyyppi SAC/SPA
Alue kartalla Suomen ympäristökeskuksen karttapalvelu

Alueen kuvaus

Olkijokisuu ja Pattijoen pohjoishaaran suu muodostavat suojaisan merenrantaniittyalueen Pohjanlahden rannalla. Olkijokisuu on avara ja laakea ranta-alue. Alavuuden ansiosta niittyvyöhykkeet ovat melko laajoja. Rantaniityt joutuvat aika ajoin korkeimpien merivesien huuhtomiksi. Rantaa luonnehtivat hiekkasäikät ja niiden väliset allikot, joissa on ruovikkoa. Matalakasvuisista rantaniityistä ovat tavallisia luhtakastikkaniityt.

Olkijokisuun- Pattijoen pohjoishaaran alue oli maisemaltaan avointa laidunaluetta 1960-luvulle saakka. Laidunnuksen lisäksi alueelta niitettiin ns. rantaheinää. Tuolloin alueella esiintyi runsaasti ruijanesikkoa. Laiduntamisen loputtua 1970-luvulla ranta-alue alkoi ruovikoitumaan ja pensoittumaan.

Eteläosan laidunalue oli hoitamattomana vuoteen 2003 saakka, jolloin sitä alettiin uudelleen kunnostaa laidunalueeksi mm. kulottamalla ruovikkoalueita ennen laidunkauden alkua. Eteläisin laidunlohko on ollut nautalaitumena vuodesta 2003 alkaen ja sitä on laajennettu itään päin vuonna 2008. Laidunalueelta on raivattu jonkin verran pajupensaikkoa ja puustoa.

Pohjoisosan laidunalue on ollut hevoslaitumena 1990-luvulla ja rantaa on niitetty vuonna 1998. Tämän jälkeen aluetta on alettu kunnostaa uudelleen laidunalueeksi vuonna 2005 ja sitä on laidunnettu naudoilla vuodesta 2006 alkaen. Osaa alueesta on lisäksi niitetty.

Nykyisin alueen parhaat merenrantaniityt ovat alueen eteläosassa, jossa laidunnus on jatkunut pisimpään. Eteläosan laidunalueen rantaniitty on rannan puoleiselta osaltaan matalakasvuista ja kivikkoista merenrantaniittyä. Järviruokoa esiintyy eniten rannan yläosassa. Rantaniitty vaihettuu rannan yläosaa kohti pensastoiseksi, niittylaikkuiseksi ja lopulta aluskasvillisuudeltaan lehtomaiseksi koivupuustoiseksi hakamaaksi. Hakamaakuvioilta on raivattu jonkin verran puustoa ja pensaikkoa. Tiheäpuustoisimmilta osiltaan alue lukeutuu metsälaitumiin. Eteläosan laidunalue rajautuu kaakkoisreunastaan harmaaleppäpuustoiseen Säikänojan varren ruoppausmaavalliin siten, että ruoppausmaavalli jää laidunaidan ulkopuolelle.

Pohjoisosan laidunalue on yleisnäkymältään vielä melko ruovikkoista merenrantaniittyä, jolla kasvaa laikuittain pajupensaita. Laidunalueen kaakkoisosien on tiheä ruovikkoalue. Rannan yläosassa on muutama pensaikkoinen ojanvarsi ja pieniä koivu- ja harmaaleppäpuustoisia hakamaalaikkuja.

Laidunalueiden välissä Säikänojan suussa on noin 10 ha kaistale laiduntamatonta ranta-aluetta. Alueella on kaksi ruopattua veneväylää ja –valkamaa, luhtaisia rantaniittyjä sekä primäärisukkessiometsää.
Pesivä kosteikkolinnusto on lajistollisesti melko edustava sisältäen useita vaateliaita lajeja. Muutonaikaiset kerääntymät ovat myös alueellisesti huomattavia.

Olkijokisuu on valtakunnallisesti arvokas lintuvesi. Linnusto on melko monipuolinen ja runsas. Sekä vesilintu- että kahlaajalajisto on varsin edustava. Alueella on myös muuttoaikaista merkitystä vesilinnuille ja kahlaajille. Alueelta on 2000-luvulta kultasirkun pesintään viittaavia havaintoja. Varsinaisen lintuvesiensuojeluohjelman rajauksen ulkopuolisen Pattijoen pohjoishaaran suun linnusto on jopa monipuolisempi kuin Olkijokisuussa, mm. kahlaajien parimäärät ovat siellä suuremmat. 

Olkijokisuussa on merkittävä upossarpion n. 400 yksilön esiintymä.  

Peruste D lintulajeille kohtaan 3.3.: Lajit ovat olennainen osa kosteikkolintuyhteisöä.

Pattijoen pohjoishaaran suuta on ruopattu. Alueella on raivattu pensaikkoa riistanhoitotarkoituksessa. Rantavyöhykkeen takana tehdyt metsä- ja pelto-ojitukset kuivattavat rantaniittyjen märkiä painanteita metsän reunassa. Korkea merivesi aiheuttaa pesätuhoja rantalinnuille alavalla maalla. Pattijokisuulla vielä 1990 ollut upossarpion esiintymä on hävinnyt hiekkapohjalle kertyneen liejukerroksen vuoksi. Pattijoen pohjoisrannalla on ollut aiemmin myös ruijanesikon esiintymä, mutta niityn ruovikoiduttua ennen alueen hoidon uudelleen aloitusta se on todennäköisesti ehtinyt hävitä.

Suojelutavoite

Kaikki tietolomakkeen taulukoissa 3.1 ja 3.2 mainitut luontotyypit ja lajit kuuluvat alueen suojeluperusteisiin ja kaikkien niiden suojelutavoitteena on vähintäänkin alueen merkityksen säilyttäminen osana verkostoa.
Lisäksi alueen suojelussa ja hoidossa painotetaan seuraavia tavoitteita:

- Alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään turvaamalla luonnon omien prosessien mukainen kehitys.
- Alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään hoitotoimenpiteillä.
- Luontotyypin tai lajin elinympäristön laatua tai lajin populaation elinvoimaisuutta parannetaan ennallistamis- ja hoitotoimenpitein.

Olkijokisuun alue Kaijankivikosta pohjoiseen kuuluu valtakunnalliseen lintuvesiensuojeluohjelmaan.  Pohjois-Pohjanmaan maakuntavaltuuston hyväksymässä maakuntakaavassa Olkijokisuun-Pattijokisuun alue on merkitty luonnonsuojelualueeksi. Pattijoen pohjoishaara ei sisälly mihinkään suojeluohjelmaan. Olkijokisuun-Pattijoen pohjoishaaran alueen suojelu toteutetaan luonnonsuojelulain ja vesilain nojalla.

Alueen tietolomake

Luontodirektiivin luontotyypit (ha)

Koodi     Nimi Pinta-ala, ha
1110 Vedenalaiset hiekkasärkät 58,9
1630 Itämeren boreaaliset rantaniityt 117
1640 Itämeren boreaaliset hiekkarannat, joilla on monivuotista ruohovartista kasvillisuutta     0,39
2110 Liikkuvat alkiovaiheen dyynit 0,525
2130 Rannikoiden kiinteät ruohokasvillisuuden peittämät dyynit (harmaat dyynit) 0,245
7140 Vaihettumissuot ja rantasuot 1,085
9030 Maankohoamisrannikon primäärisukkessiovaiheiden luonnontilaiset metsät 3,61
9050 Boreaaliset lehdot 1,224
9070 Fennoskandian hakamaat ja kaskilaitumet 15,5
9080 Fennoskandian metsäluhdat 0,1

Lajit

Jouhisorsa                    Anas acuta
Lapasorsa Anas clypeata
Heinätavi Anas querquedula
Harmaasorsa Anas strepera
Lapinkirvinen Anthus cervinus
Harmaahaikara Ardea cinerea
Karikukko Arenaria interpres
Suopöllö Asio flammeus
Tukkasotka Aythya fuligula
Lapasotka Aythya marila
Pyy Bonasa bonasia
Kaulushaikara Botaurus stellaris
Valkoposkihanhi Branta leucopsis
Isosirri Calidris canutus
Pikkusirri Calidris minuta
Lapinsirri Calidris temminckii
Ruskosuohaukka Circus aeruginosus
Laulujoutse Cygnus cygnus
Palokärki Dryocopus martius
Kultasirkku Emberiza aureola
Kurki Grus grus
Pikkulokki Larus minutus
Naurulokki Larus ridibundus
Jänkäsirriäinen Limicola falcinellus
Punakuiri Limosa lapponica
mustapyrstökuiri Limosa limosa
Jänkäkurppa Lymnocryptes minimus
Pilkkasiipi Melanitta fusca
Mustalintu Melanitta nigra
Uivelo Mergus albellus
Keltavästäräkki Motacilla flava
Kivitasku Oenanthe oenanthe
Vesipääsky Phalaropus lobatus
Suokukko Philomachus pugnax
Kapustarinta Pluvialis apricaria
Tundrakurmitsa Pluvialis aquatarola
Härkälintu Podiceps grisegena
Pikkutiira Sterna albifrons
Kalatiira Sterna hirundo
Lapintiira Sterna paradisaea
Ristisorsa Tadorna tadorna
Mustaviklo Tringa erythropus
Liro Tringa glareola
Punajalkaviklo Tringa totanus
Upossarpio Alisma wahlenbergii

Alueella on lisäksi kaksi uhanalaista lajia.

Julkaistu 11.9.2013 klo 15.14, päivitetty 21.7.2020 klo 15.00