Nautelankoski

Koodi
Kunta
Pinta-ala
Aluetyyppi

FI0200190
Lieto
8 ha
SCI

Alueen kuvaus

Nautelankoski on laaja koskialue, jonka ympärillä tavataan useita erilaisia luontotyyppejä. Alueen arvokkaimmat osat ovat monilajisia jokivarsilehtoja. Arvoa lisäävät pienet kallioketo- ja niittyalueet, joita osaksi hoidetaan niittämällä.

Jokivarsilehto alkaa pohjoisessa Nautelankosken sillalta ja jatkuu lähes yhtenäisenä noin 800 metriä alavirtaan päin joen kummallakin puolella. Joen itärannan lehdot ovat enimmäkseen tiheitä ja ryteikköisiä tuomi-harmaaleppälehtoja, joiden niukkalajiseen aluskasvillisuuteen kuuluu mm. kyläkellukka. Kosteassa lepikossa joen itäpuolelta laskevan puron suulla on kuitenkin suhteellisen rehevää aluskasvillisuutta, jonka alkukesän vallitsevina lajeina ovat mukulaleinikki, keltavuokko, pystykiurunkannus, vuohenputki, lehtotähtimö ja lehtopähkämö sekä loppukesästä vuohenputki, mesiangervo, nokkonen ja koiranvehnä. Pensaskerroksen muodostavat lehtokuusama, taikinanmarja, punaherukka ja koiranheisi. Alueen pensaikossa tavataan myös pieni hoikkaängelmän esiintymä. Eteläosassa itärantaa metsätyyppi vaihtuu kuusikkoiseksi käenkaali-oravanmarjatyypin lehdoksi. Länsirannan puusto on varttunutta kuusikkoa, jossa voimakkaan varjostuksen vuoksi kenttäkerroksen kasvillisuus on niukkaa. Kuusikossa on paikoin katkenneita järeitä kuusenrunkoja, järeää kuusimaapuuta sekä runsaasti kuolleita tuomenrunkoja. Lehtoalueen kasvilajistoon kuuluvat myös imikkä, lehtonurmikka ja lehtoarho.

Lehtoalueen katkaisevat pienehköt niitty- ja kallioketoalueet. Pääosa näistä alueista on joen itäpuolella. Valtaosa entisestä niittyalasta on nykyisin rehevöitynyttä nurmipuntarpäävaltaista tuoretta heinäniittyä. Joen itärannalla on vielä jäljellä runsaslajisia kuivia ja tuoreita niittyjä, joihin katsotaan kuuluviksi itärannan kalliopaljastumien vierillä olevat pienialaiset kalliokedot. Näillä tavataan edustavaa niittylajistoa kuten maarianverijuuri, nuokkukohokki, sikoangervo, mäkikuisma, mäkivirvilä, mäkikaura, peurankello, keto­piippo ja hakarasara sekä joen länsirannalla pienen kalliopaljastuman vierellä niukkana kasvanut ajuruoho. Jokea reunustaa paikoitellen leveydeltään vaihtelevat mesiangervovaltaiset kosteat niityt.

Kasvillisuuden lisäksi alueen muukin eliöstö on varsin monipuolinen ja lajirikas. Monipuolisessa kotilolajistossa tavataan mm. harvinaiset letto- ja pikkusiemenkotilot. Mielenkiintoisimpia perhosia ovat lehtosinisiipi, ruostenopsasiipi, ruosteyökkönen ja haapakääröyökkönen. Alueen linnustoon kuuluvat mm. harmaapäätikka, pikkutikka, mustapääkerttu, kultarinta, runsaana esiintyvä satakieli, viitakerttunen, luhtakerttunen, peltosirkku, pikkulepinkäinen sekä talvella tavattava koskikara. Alueella tavataan myös neljä lepakkolajia.

Nautelankoski on suosittu retkeilykohde ja joen molemmilla puolilla on luontopolku.

Suojelutilanne

Luonnonsuojelualue

80%

Suojelutilanteen tarkennus ja toteutuskeinot

Maa- alueet ovat luonnonsuojelualueena ja alue kuuluu seutukaavan SL-alueeseen.

Maa-alueitten suojelu toteutetaan luonnonsuojelulailla ja vesialueet vesilailla.

Luontodirektiivin luontotyypit

Runsaslajiset kuivat ja tuoreet niityt* (6270)

4%

Kosteat suurruohoniityt (6430)

2%

Lehdot (9050)

60%

* priorisoitu luontotyyppi

Luontodirektiivin liitteen II lajit

Vertigo geyeri

lettosiemenkotilo

Lintudirektiivin liitteen I linnut

Kohde ei ole suojeltu lintudirektiivin perusteella ja siten kyseisen direktiivin liitteen I linnut eivät ole alueen suojeluperuste.

Picus canus

harmaapäätikka

Lanius collurio

pikkulepinkäinen

Emberiza hortulana

peltosirkku

Säännöllisesti esiintyvät muuttolinnut

Kohde ei ole suojeltu lintudirektiivin perusteella ja siten kyseisen direktiivin tarkoittamat säännölliset muuttolinnut eivät ole alueen suojeluperuste. Natura 2000-tietolomakkeella ei ole mainintaa säännöllisesti esiintyvistä muuttolinnuista.

Muuta lajistoa

Vertigo pygmaea

pikkusiemenkotilo

Phylloscopus collybita

tiltaltti

Oenanthe oenanthe

kivitasku

Saxicola rubetra

pensastasku

Sturnus vulgaris

kottarainen

Tringa hypoleucos

rantasipi

Dendrocopos major

käpytikka

Dendrocopos minor

pikkutikka

Anthus trivialis

metsäkirvinen

Cinclus cinclus

koskikara

Prunella modularis

rautiainen

Sylvia borin

lehtokerttu

Sylvia atricapilla

mustapääkerttu

Sylvia communis

pensaskerttu

Sylvia curruca

hernekerttu

Regulus regulus

hippiäinen

Ficedula hypoleuca

kirjosieppo

Erithacus rubecula

punarinta

Luscinia luscinia

satakieli

Loxia curvirostra

pikkukäpylintu

Parus montanus

hömötiainen

Parus cristatus

töyhtötiainen

Parus caeruleus

sinitiainen

Carduelis spinus

vihervarpunen

Carduelis chloris

viherpeippo

Carduelis carduelis

tikli

Carpodacus erythrinus

punavarpunen

Emberiza citrinella

keltasirkku

Anas platyrhyncos

sinisorsa

Accipiter nisus

varpushaukka

Muscicapa striata

harmaasieppo

Agrimonia eupatoria

maarianverijuuri

Thymus serpyllum

kangasajuruoho

Avenula pubescens

mäkikaura

Filipendula vulgaris

sikoangervo

Campanula glomerata

peurankello

Silene nutans

nuokkukohokki

Myotis brandti

isosiippa

Myotis mustacinus

viiksisiippa

Myotis daubentoni

vesisiippa

Eptesicus nilssoni

pohjanlepakko

Julkaistu 16.8.2013 klo 10.20, päivitetty 16.8.2013 klo 10.20

Aihealue: