Mustionjoki

Koodi FI0100023
Kunta Raasepori
Pinta-ala 187,71 ha
Pituus 32,1 km
Aluetyyppi SCI
Tiivistelmä virallisen Natura-tietolomakkeen tiedoista (8.5.2002): FI0100023.pdf

Alueen kuvaus

Natura-alue muodostuu Mustionjoesta ja sen neljästä sivuhaarasta. Jokiuomaa on mukana yhteensä 32 kilometriä. Mustionjoki kuuluu Karjaanjoen vesistöön, joka on Uudenmaan suurin vesistöalue. Mustionjoeksi kutsutaan vesistön alaosaa Lohjanjärveltä Pohjanpitäjänlahdelle.

Pääuomassa Natura-alueen rajaus alkaa joen suulta Pohjanpitäjänlahdelta ja ulottuu Lohjanjärven luusuaan saakka. Tällä välillä joessa on kolme järvimäistä laajentumaa, jotka myös kuuluvat Natura-alueeseen: Kyrksjön eli Kirkkojärvi, Päsarträsket ja Mustion ruukin alapuoli.

Sivu-uomista mukana ovat Storängsbäcken-Krabbäcken Tulijärveen asti sekä Åminneforsiin etelästä laskeva lyhyt puro ja Peltokosken alapuolelle etelästä ja idästä laskevat lyhyet purot.

Mustionjoki ei ole hydrologialtaan ja veden laadultaan luonnontilainen, sillä sen varrella on vesivoimaloita, teollisuutta, Karjaan keskustan asutusta ja peltoalueita. Korkeusero Lohjanjärven ja merenpinnan tasossa olevan Pohjanpitäjänlahden välillä on melko suuri, 31,6 metriä.

Mustionjoen yläjuoksulla (Pinjaisten yläpuoli) veden laatu on käyttökelpoisuudeltaan tyydyttävää. Happiongelmia ei ole ollut eikä leväkukintoja ole raportoitu. Pistekuormitusta tulee jonkin verran Metsä-Serlan Kirkniemen tehtailta ja Lohjan kaupungin Pitkäniemen puhdistamolta, jotka sijaitsevat Lohjanjärven rannalla. Maatalouden hajakuormitus vaikuttaa lähinnä ravinteisuutta, sameutta ja kiintoainesta lisäävästi, kuten koko Mustionjoen alueella.

Alajuoksulla veden käyttökelpoisuus on vain välttävää, hygieeninen tila on yläjuoksua huonompi. Pohjanpitäjänlahden vesi on ollut talvisin vähähappista Mustionjokea pitkin tulevan kuormituksen vuoksi.

Jokea säännöstellään, ja sitä on myös perattu. Luonnontilaisen kaltaisia virtapaikkoja on kuitenkin vielä jonkin verran jäljellä. Uudellamaalla ei enää ole kokonaan luonnontilaisia jokia, joten Mustionjoki on muuttuneisuudestaan huolimatta hyvin tärkeä virtaavan veden suojelukohde.

Mustionjoki on arvokas myös maisemallisesti, ja se liittyy vanhoine ruukkeineen maamme teollisuushistoriaan. Jokivarren maisemaan on vaikuttanut myös Kirkkojärven lasku 1950-luvulla.

Yhtenä perusteena Natura-alueen perustamiselle on joessa esiintyvä luontodirektiivin simpukkalaji jokihelmisimpukka, joka on myös kansallisesti uhanalainen laji. Simpukoiden lisääntyminen on tätä nykyä epävarmaa, sillä niiden toukat ovat lohikalojen loisia ja tarvitsevat siis joessa lisääntyvää lohikalakantaa. Mustionjoki on aiemmin ollut Uudenmaan ainoa merilohijoki, mutta alkuperäinen lohikanta hävisi Åminneforsin voimalan padon uusimisen jälkeen 1956. Simpukat ovat kuitenkin pitkäikäisiä, ja kanta voi säilyä, vaikkei lisääntymistä olisi vuosikymmeniin tapahtunut.

Mustionjoen alajuoksun rantatörmissä pesii joinakin vuosina lintudirektiivin laji kuningaskalastaja, joka on pesivänä Suomessa harvinainen. Sulissa virtapaikoissa talvehtii koskikaroja.

Suojelun toteutuskeinot

Natura-alueeseen kuuluu ainoastaan vesialuetta, ja suojelutavoitteet toteutetaan vesilain nojalla.

Julkaistu 25.7.2013 klo 13.23, päivitetty 11.7.2016 klo 12.50

Julkaisija: