Murhisalo

Natura 2000 -kohteiden tietoja päivitetään

Natura 2000 -kohteiden tiedot ovat osin muuttuneet. Kaikkien kohteiden tietoja ei ole vielä päivitetty tähän verkkopalveluun. Ajantasaiset tiedot ovat karttapalvelussa:

Koodi

FI 1200 742

Kunta

Suomussalmi

Pinta-ala

6548 ha

Aluetyyppi

SAC

Alue kartalla

Suomen ympäristökeskuksen karttapalvelu (kirjoita hakukenttään Natura-alueen nimi tai koodi)

Alueen kuvaus

Murhisalo sijaitsee Suomussalmen kunnan itäosassa, Kuivajärven kylän pohjoispuolella. Alue on luonnonarvoiltaan erittäin merkittävä. Murhisalo käsittää mm. maassamme ainutlaatuisen suuren, suhteellisen luonnontilaisena säilyneen järviketjun valuma-alueen. Alueella on myös runsaasti arvokkaita vanhoja luonnonmetsiä (kuivista kankaista lehtoihin), aapasoita, lettosoita, luhtia ja reheviä tulvaisia jokivarsimetsiä.

Alue paikkatietoikkunassa

Valtaosaa alueen metsistä on aikanaan harvennettu. Metsien monirakenteisuus on kuitenkin säilynyt ja iäkästä ylispuustoa esiintyy kauttaaltaan. Erinomaisia aarniometsiä on suoalueella soidensuojelualueen pohjoispuolella mm. Losolehdon tienoo sekä toisaalta monissa kohdin rajavyöhykkeellä ja sen tuntumassa. Alueella on sekä korkeussuhteiltaan pienipiirteisen vaihtelevia että tasaisempia osia.

Harvinaisia tai uhanalaisia vanhan metsän lajeja esiintyy alueella runsaasti. Indikaattorikääpiin perustuvan arvotuksen mukaan alueen kuusivaltaiset metsät ovat korkeimmassa luokassa ”Suojelullisesti erittäin arvokas, ainutlaatuinen alue”. Vanhan metsän lintulajistoon alueella kuuluvat niin pohjantikka, kuukkeli kuin sinipyrstö.

Murhisalo on osa Suomen viimeisten vienankarjalaisten kylien, Hietajärven ja Kuivajärven, vanhaa nautinta-aluetta.

Suojeluperusteet ja -tavoite

Murhisaloon kuuluu laaja ja varsin luonnontilaisena säilynyt järviketjun valuma-alue soineen ja metsineen. Alueen sisävesien luontotyypit - humuspitoiset järvet ja lammet, karut kirkasvetiset järvet, pikkujoet ja purot sekä luonnontilaiset jokireitit - muodostavat yhden merkittävimmistä luonnontilaisten erämaavesien kokonaisuuksista Kainuussa. Alue sijaitsee valtakunnan rajalla ja on osa vihreää vyöhykettä. Salo on vienanakarjalaisten Hietajärven ja Kuivajärven kylien asukkaiden vanhaa nautinta-aluetta, mistä kertovat mm. kalamajat ja ortodoksiset kalmistot. Juortanansalon Natura-alue on lähimmillään 2,4 kilometrin päässä etelässä, Malahvia noin 9 kilometrin päässä luoteessa ja Kalevalan kansallispuisto Venäjällä noin 15 kilometriä pohjoiseen.

Merkittävimmät alueen perustamis- ja suojeluperusteet ovat seuraavat luontodirektiivin luontotyypit:

3160 Humuspitoiset järvet ja lammet 750 ha
3260 Pikkujoet ja purot 11,2 ha
7310* Aapasuot 1251 ha
9010* Luonnonmetsät 2481 ha
91D0* Puustoiset suot 1600 ha

*Priorisoitu luontotyyppi

Sekä Luontodirektiivin liitteen II lajit:

1925 korpikolva Pytho kolwensis

Lisäksi muut Natura-tietolomakkeen taulukoissa 3.1 ja 3.2. mainitut ja edustavuudeltaan vähintään merkittävät luontotyypit ja lajit kuuluvat alueen suojeluperusteisiin. Kaikkien niiden suojelutavoitteena on vähintäänkin alueen merkityksen säilyttäminen osana verkostoa.

Natura -tietolomake

Suojelutilanteen tarkennus ja toteutuskeinot

Alueen toteutustapa on luonnonsuojelulaki (vesialueet vesilaki). Alueella on Lososuon-Saarijärven soidensuojelualue ja Murhisalon luonnonsuojelualue. Suojelualueet kattavat 98,5% Natura-alueesta. Maakuntakaavassa alueella on SL-merkintä, luontomatkailun kehittämiskohde, maakunnallisesti arvokas kulttuurikohde ja ulkoilureitti.

Uhanalaiset lajit (2019 luokitus)

Susi Canis lupus EN
Ahma Gulo gulo EN
taigametsähanhi Anser fabalis fabalis VU
tervapääsky Apus apus EN
tukkasotka Aythya fuligula EN
hiirihaukka Buteo buteo VU
suokukko Calidris pugnax CR
koskikara Cinclus cinclus VU
sinisuohaukka Circus cyaneus VU
varpuspöllö Glaucidium passerinum VU
riekko Lagopus lagopus VU
selkälokki Larus fuscus fuscus EN
töyhtötiainen Lophophanes cristatus VU
haapana Mareca penelope VU
mehiläishaukka Pernis apivorus EN
lapintiainen Poecile cinctus VU
hömötiainen Poecile montanus EN
pajusirkku Schoeniclus schoeniclus VU
lapinuunilintu Seicercus borealis EN
pyy Tetrastes bonasia VU
suikeanoidanlukko Botrychium lanceolatum VU
erakkokääpä Antrodia infirma VU
lohkokääpä Diplomitoporus crustulinus VU
haavanpökkelökääpä Polyporus pseudobetulinus VU
lutikkakääpä Skeletocutis jelicii EN
välkkyludekääpä Skeletocutis stellae VU
raidanpiilojäkälä Arthonia incarnata VU
kelonuppijäkälä Calicium adspersum VU
varjojäkälä Chaenotheca gracilenta VU
takkuhankajäkälä Evernia divaricata VU
kalliokeuhkojäkälä Lobarina scrobiculata VU
raidannappijäkälä Rinodina cinereovirens VU
Julkaistu 6.9.2013 klo 11.32, päivitetty 21.2.2020 klo 14.27

Julkaisija: