Luvian saaristo

Koodi
Kunta
Pinta-ala
Aluetyyppi

FI0200074
Luvia
7602 ha
SCI ja SPA

Alueen kuvaus

Luvian ulkosaaristo edustaa Satakunnan saaristoluontoa monipuolisimmillaan. Alueella sijaitsee yli 60 vähintään yhden hehtaarin saarta ja luotoa sekä lukuisia pikkuluotoja ja -kareja.

Alue sijaitsee hiekkakivialueen eteläosassa, jossa diabaasikallioperä vaikutta paikoin rehevöittävästi. Alueen eteläosan kallioperän kivilajeista hallitsevia ovat dioriitit. Pohjoisessa alkaa Satakunnan hiekkakivialue, jonka lomassa on kalkkivaikutteisia diabaasiesiintymiä. Erikoisuutena voidaan pitää diabaasista muodostunutta Säpin saarta.

Alueen eteläosaa peittää epätasainen moreenikerros, jonka vuoksi rannat ja luodot ovat louhikkoisia ja kivikkoisia. Silokalliot yleistyvät pohjoisessa merivyöhykkeessä esim. Säpissä.

Suuri osa pienemmistä saarista ja luodoista on puuttomia ja avoimia, mutta linnustoltaan rikkaita. Kasvillisuus on heinävaltaista. Kasvistossa on myös mm. merikohokkia, meriputkea, vilukkoa ja useilla saarilla kasvaa tyrniä. Metsäisiä saaria on monenlaisia. Matalat luodot kasvavat pääasiassa tervaleppää ja pihlajaa, joitten joukossa on muutamia koivuja. Rannoilla kasvaa runsaasti tyrniä. Pitkään merenpinnan yläpuolella olleilla saarilla havupuut ovat valtapuina. Metsät ovat kuusivaltaisia, mutta Kihtiskereistä, Sunaskerista ja Pastuskerista löytyy hienoa männikköäkin. Joidenkin saarten keskiosa on tiheän katajikon peitossa ja vanhoilla lammaslaidunsaarilla kasvaa komeita pylväskatajia. Saarten soistuneissa kalliolampareissa kasvaa jo nevojen lajistoa.

Huomattavin alueen saarista on erittäin moni-ilmeinen Säpin saari, jossa yhdistyy ulkomeren ominaisuuksia ja sisäsaariston piirteitä metsäisyyden ja suojaisuuden vuoksi.

Säppiä kiertää leveä ja karikkoinen riuttavyöhyke. Säpin etelä- ja itäranta ovat alavia. Niillä näkyy selvästi maankohoamisesta johtuva sukkessio. Kivikkorannan jälkeen on meren kasaama rakkolevävalli, joka tarjoaa rehevän alustan monipuoliselle kasvillisuudelle ja pieneliöstölle. Kosteusoloista riippuen seuraavana on joko niitty tai tervaleppälehto, joita reunustaa ruovikko. Itärannalla rakkolevävallin jälkeen on leveähkö niitty, jonka tyypillisiä lajeja ovat keltamatara, rantavehnä ja metsälauha. Etelärannalle on muodostunut erittäin komea täysin luonnontilainen merenrantalehto, joka on syntynyt rakkoleväalustalle. Puusto on kookasta tervalepikkoa. Joukossa on muutamia iäkkäitä kuusia ja mäntyjä. Kenttäkerroksessa valtalajeina ovat puna-ailakki ja virmajuuri sekä tesma, vadelma ja ruokohelpi.

Majakan ympäristössä on vahva kulttuurivaikutus ja täällä tavataan edustavaa ketokasvillisuutta, kuten keltamatara, nurmipuntarpää, tuoksusimake, ruoholaukka, ahomansikka, ketoneilikka ja mäkikaura. Saaren luoteisosassa merestä nousee pintaan kaksi harjumuodostumaa. Rannoilla tavataan hienoja silokallioalueita. Saarelta löytyy myös maankohoamisen seurauksena syntyneitä makeanveden altaita, joihin osaan tulee myrskyillä vielä merivettä. Näiden kasvistoon kuuluvat mm. merisara, meriluikka, rannikkomerikuusi, lännenmaarianheinä ja pikkupalpakko.

Säpin erikoisuutena on istutusperäinen luonnonvarainen muflonikanta.

Saaristoalueella on Säpin lisäksi muitakin saaria, joilla tavataan luonnontilaista saariston havumetsää, kuten Sunaskerin pohjoisosassa. Metsät ovat valtaosin kallioisia jäkälä- tai puolukkatyypin mäntykankaita. Lahopuuta esiintyy runsaasti, ja metsien ikärakenne on monipuolinen. Paikoin eteläosan mustikkatyypin kankaat ovat soistumassa mustikka- ja metsäkorviksi, joissa on runsaasti lahopuuta sekä sekapuina koivua, kuusta ja leppää.

Luvian saaristo kuuluu linnustoltaan Selkämeren arvokkaimpiin. Se on etenkin ulkosaaristossa lajistoltaan hyvin edustava ja pesimälinnustoltaan monipuolinen. Pesivänä alueella tavataan n. 90 lajia. Tavallisimpia lintuja ovat tyypilliset saariston lajit kuten haahka, pilkkasiipi, tukkasotka, tukkakoskelo, isokoskelo, lapintiira, kalalokki, naurulokki ja harmaalokki sekä suojaisissa lahdelmissa mm. silkkiuikku sekä sinisorsa, haapana, tavi ja lapasorsa. Myös saariston kahlaajat ovat hyvin edustettuina. Tavallisimpia ovat meriharakka, tylli, karikukko ja punajalkaviklo.

Ulkosaarten pesimälinnustoon kuuluvat myös räyskä, merikihu, merihanhi, harvinainen lapasotka ja ruokki sekä ristisorsa. Metsäisten saarten lajisto kattaa hyvin laajan lajiston tavallisimmista varpuslinnuista harvinaisiin yölaulajiin. Petolinnuista alueella tavataan ainakin kana- ja varpushaukka sekä tuulihaukka. Säpin pesivä lajisto on erittäin monipuolinen. Saarella tavataan kaikki tavalliset metsien ja pensaikkojen lajit sekä mm. peukaloinen, pikkusieppo, idänuunilintu, punavarpunen, sirittäjä, kultarinta, luhtakerttunen, satakieli, kehrääjä ja pikkulepinkäinen.

Säppi lähivesineen on etenkin lintujen syysmuuton aikana merkittävä levähdys- ja ruokailualue. Saaren ympärille kerääntyy joskus tuhansia vesilintuja ja rannan levävalleille ja rantaniityille satoja kahlaajia.

Suojelutilanne

Muun muassa Säpin saaressa ja Marjakarilla on luonnonsuojelualue. Lisäksi valtio omistaa laajoja vesialueita ja jonkin verran saaria, mutta suojelualuetta ei niille vielä ole perustettu.

Suojelutilanteen tarkennus ja toteutuskeinot

Alue kuuluu rantojensuojeluohjelmaan. Seutukaavassa lähes koko alue on suojelualueena.

Alue toteutetaan luonnonsuojelulailla, vesilailla ja kaavalla.

Luontodirektiivin luontotyypit

Rannikon laguunit* (1150)

<1%

Riutat (1170)

3%

Rantavallit (1210)

<1% 

Kivikkorannat (1220)

1%

Kasvipeitteiset merenrantakalliot (1230)

<1% 

Ulkosaariston luodot ja saaret (1620)

1%

Merenrantaniityt* (1630)

<1% 

Kuivat kanerva- ja variksenmarjadyynit (2320)

<1% 

Runsaslajiset kuivat ja tuoreet niityt* (6270)

 <1%

Luonnonmetsät* (9010)

 <1%

Maankohoamisrannikon primääri-
sukkessiovaiheiden luonnontilaiset metsät*(9030)

1%

Lehdot (9050)

<1% 

Puustoiset suot* (91D0)

 <1%

*priorisoitu luontotyyppi

Luontodirektiivin liitteen ll lajit

Halichoerus grypus

harmaahylje

Lintudirektiivin liitteen l linnut

Sterna hirundo

kalatiira

Sterna paradisaea

lapintiira

Sterna caspia

räyskä

Grus grus

kurki

Philomachus pugnax

suokukko

Tringa glareola

liro

Luscinia svecica

sinirinta

Lanius collurio

pikkulepinkäinen

Alueella esiintyy lisäksi yksi uhanalainen laji, jonka tarkemmat tiedot ovat vain maanomistajien ja muiden asianosaisten saatavissa.

Säännöllisesti esiintyvät muuttolinnut 

Ardea cinerea

harmaahaikara

Tadorna tadorna

ristisorsa

Aythya marila

lapasotka

Melanitta fusca

pilkkasiipi

Arenaria interpres

karikukko

Tringa totanus

punajalkaviklo

Tringa erythropus

mustaviklo

Calidris temminckii

lapinsirri

Muuta lajistoa

Anser anser
Somateria mollissima
Cephus grylle grylle
Larus fuscus fuscus
Charadrius hiaticula
Calidris alpina
Tringa hypoleucos
Calidris minuta
Limicola falcinellus
Asio otus

Jynx torquilla
Riparia riparia
Hirundo rustica
Delichon urbica
Anthus pratensis
Anthus petrosus
Anthus trivialis
Motacilla alba
Prunella modularis
Luscinia luscinia

Oenanthe oenanthe
Erithacus rubecula
Phylloscopus trochiloides
Sylvia communis
Sylvia curruca
Sylvia borin
Sylvia atricapilla
Regulus regulus
Muscicapa striata
Ficedula hypoleuca

Parus major
Paeus caeruleus
Parus ater
Parus montanus
Certhia familiaris
Carduelis chloris
Carduelis spinus
Carduelis cannabina
Carpodacus erythrinus
Loxia curvirostra

Emberiza citrinella
Chiloscyphus cuspidatus
Ramalina capitata

merihanhi
haahka
riskilä
selkälokki
tylli
suosirri
rantasipi
pikkusirri
jänkäsirriäinen
sarvipöllö

käenpiika
törmäpääsky
haarapääsky
räystäspääsky
niittykirvinen
luotokirvinen
metsäkirvinen
västäräkki
rautiainen
satakieli

kivitasku
punarinta
idänuunilintu
pensaskerttu
hernekerttu
lehtokerttu
mustapääkerttu
hippiäinen
harmaasieppo
kirjosieppo

talitiainen
sinitiainen
kuusitiainen
hömötiainen
puukiipijä
viherpeippo
vihervarpunen
hemppo
punavarpunen
pikkukäpylintu

keltasirkku
ota-alvesammal
pallorustojäkälä

 

Julkaistu 12.8.2013 klo 13.27, päivitetty 20.1.2017 klo 18.45

Aihealue: