Hyppää sisältöön

Loukisen latvasuot

Natura 2000 -kohteiden tietoja päivitetään

Natura 2000 -kohteiden tiedot ovat osin muuttuneet. Kaikkien kohteiden tietoja ei ole vielä päivitetty tähän verkkopalveluun. Ajantasaiset tiedot ovat karttapalvelussa:

Koodi

FI1300605

Kunta

Kittilä

Pinta-ala

9414 ha

Aluetyyppi

SAC/SPA

Alue kartalla: Suomen ympäristökeskuksen karttapalvelu

Alueen kuvaus

Rehevä aapasuoalue, lähteisyyttä ja lettoisuutta. Vaateliaita putkikasvilajeja ja sammalia. Vesihilpi (Catabrosa aquatica) esiintyy ravinteisen lähteen ympärillä. Loukisen rannalla suoniittyjä.

Haurespään alueen metsistä suurin osa on yli 200-vuotiaita luonnontilaisia kuusikoita. Alueella on myös koivuvaltaisia metsiä, lehtomaisia kankaita ja lehtokorpia.
Annikinpalon alueen metsät ovat pääosin suosaarekkeiden eri-ikäisiä ja erirakenteisia mänty-kuusi sekametsiä.

Loukisen latvasuot kuuluvat pohjoisen Peräpohjolan aapasuovyöhykkeeseen. Alueen kallioperässä on kalkkia (Kittilän lehtokeskus), mikä näkyy rehevässä kasvillisuudessa. Edustava alue, jossa esiintyy harvinaisia kasvilajeja ja suotyyppejä. Alueella on myös monipuolinen linnusto.

Poronhoitoaluetta. Alueen ympäristön metsänkäsittely aiheuttaa muutoksia.

Suojelutavoite

Kaikki tietolomakkeen (ks. karttapalvelu) taulukoissa 3.1 ja 3.2 mainitut luontotyypit ja lajit (lukuun ottamatta edustavuudeltaan luokkaan D luokiteltuja luontotyyppejä ja populaation merkittävyyden osalta luokkaan D luokiteltuja lajeja) kuuluvat alueen suojeluperusteisiin ja kaikkien niiden suojelutavoitteena on vähintäänkin alueen merkityksen säilyttäminen osana verkostoa. Lisäksi alueen suojelussa ja hoidossa painotetaan seuraavia tavoitteita:

  • alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään turvaamalla luonnon omien prosessien mukainen kehitys.

Suojelutilanteen tarkennus ja toteutuskeinot

Natura-alue koostuu Loukisen latvasoiden alueesta, joka kuuluu soidensuojeluohjelmaan (SSO). Lisäksi alueeseen kuuluvat Annikinpalon ja Pitsloma-Haurespään vanhojen metsien alueet (VMO), Pitsloman suojelualue (ESA) sekä noin 200 ha ohjelmiin kuulumattomia yksityismaita.

Alue on toteutettu osaksi. Pitsloman alue on perustettu erityiseksi suojelualueeksi ja Loukisen latvasoiden alue soidensuojelualueeksi luonnonsuojelulain nojalla. Vielä toteuttamatta oleva osa soidensuojeluohjelmaan kuuluvasta Loukisen latvasoiden alueesta sekä vanhojen metsien suojeluohjelmiin kuuluvat alueet ja ohjelmiin kuulumattomat yksityismaat tullaan toteuttamaan myös luonnonsuojelulain nojalla.

Suojelun perusteina olevat luontotyypit (ha)

Tietolomakkeen taulukko 3.1

  • Kovat niukka-keskiravinteiset vedet, joissa vedenalaista Chara spp. -kasvillisuutta (2,3)
  • Humuspitoiset järvet ja lammet (82)
  • Fennoskandian luonnontilaiset jokireitit (23)
  • Vuorten alapuoliset tasankojoet, joissa on Ranunculion fluitantis ja Callitricho-Batrachium -kasvillisuutta (90)
  • Alpiiniset ja boreaaliset tunturikankaat (1)
  • Keidassuot (220)
  • Vaihettumissuot ja rantasuot (80)
  • Fennoskandian lähteet ja lähdesuot (1)
  • Cratoneurion-huurresammallähteet, joissa muodostuu kalkkiliejusaostumia (1)
  • Letot (1670)
  • Aapasuot (5000)
  • Kasvipeitteiset kalkkikalliot (0,8)
  • Boreaaliset luonnonmetsät (2500)
  • Tunturikoivikot (14)
  • Boreaaliset lehdot (18,9)
  • Fennoskandian metsäluhdat (30)
  • Alnus glutinosa ja Fraxinus excelsior -tulvametsät (60)
  • Puustoiset suot (1700)

Suojelun perusteina olevat lajit

Tietolomakkeen taulukko 3.2

  • helmipöllö, Aegolius funereus
  • suopöllö, Asio flammeus
  • pyy, Bonasa bonasia
  • sinisuohaukka, Circus cyaneus
  • laulujoutsen, Cygnus cygnus
  • palokärki, Dryocopus martius
  • pohjansirkku, Emberiza rustica
  • ampuhaukka, Falco columbarius
  • tuulihaukka, Falco tinnunculus
  • varpuspöllö, Glaucidium passerinum
  • kurki, Grus grus
  • jänkäsirriäinen, Limicola falcinellus
  • sinirinta, Luscinia svecica
  • keltavästäräkki, Motacilla flava
  • vesipääsky, Phalaropus lobatus
  • suokukko, Philomachus pugnax
  • lapinuunilintu, Phylloscopus borealis
  • pohjantikka, Picoides tridactylus
  • kapustarinta, Pluvialis apricaria
  • hiiripöllö, Surnia ulula
  • metso, Tetrao urogallus
  • mustaviklo, Tringa erythropus
  • liro, Tringa glareola
  • saukko, Lutra lutra
  • kiiltosirppisammal, Hamatocaulis vernicosus
  • isonuijasammal, Meesia longiseta
  • laaksoarho, Moehringia lateriflora
  • lapinleinikki, Ranunculus lapponicus
  • lettorikko, Saxifraga hirculus

Alueella on lisäksi 3 uhanalaista lajia.

Julkaistu 10.9.2019 klo 9.46, päivitetty 10.9.2019 klo 9.46

Julkaisija: