Levaneva

Koodi

FI0800032

Kunta

Kurikka, Laihia

Pinta-ala

3343 ha

Aluetyyppi  

SCI ja SPA

Alueen kuvaus:

Levanevan alue muodostuu useista erilaisista keidassuokomplekseista, jotka edustavat Rannikko-Suomen kermikeitaiden luontoa. Levanevan maisemaa luonnehtii laaja, lähes rannattomalta vaikuttava suolakeus, jonka muodostavat Levanevan ja Kuuttonevan laajat puuttomat neva-alueet. Vähä-Levaneva on tyypillinen hyvin kehittynyt konsentrinen kermikeidas. Alueen kasvillisuus on suhteellisen monipuolinen. Suotyypeistä alueella ovat vallitsevia rahkarämeet ja -nevat, lyhytkortiset nevat, kalvakkanevat sekä isovarpuiset ja tupasvillarämeet. Vain niukasti ympäristöään ylempänä olevien keidaskeskustojen alueella on runsaasti sadevesiallikoita. Laajoissa laideosissa esiintyy suursarakalvakkanevoja, suursaranevoja, viljavia rämeitä ja erilaisia korpia. Kuuttoneva on tyypiltään lähinnä aapasuo ja sillä on myös ravinteisempia suotyyppejä. Alueen metsät ovat ikärakenteeltaan vielä suhteellisen nuoria. Sekä alueen reunaosissa että joissakin suon metsäsaarekkeissa on kuitenkin myös jo varttuneita, varsin luonnonmukaisia havupuusekametsiä ja havu-lehtipuusekametsiä. Alueen pohjoisreunan metsissä elää liito-orava. Suon laiteita on itäreunaa lukuunottamatta ojitettu. Ojat ovat kuitenkin monin paikoin vanhoja, jo lähes umpeenkasvaneita ojia reunaluisun rämeillä tai laiteen reunalla eivätkä ne ole pysyvästi heikentäneet luonnonoloja. Varsinkin alueen pohjoisreunan laiteilla on paikoin luhtaisia koivuvaltaisia korpia, jotka vanhoista reunaojista huolimatta tuovat arvokkaan lisän alueen luontotyyppivalikoimaan. Alue rajautuu lännessä Kivi- ja Levalammen tekojärveen.

Alueella on monipuolinen ja runsas pesimälinnusto. Lisäksi aluella on huomattava merkitys linnuston muutonaikaisena levähdysalueena.

Suojelutilanne:

Valtion luonnonsuojelualue  

87 %

Ei suojeltu

13 %

Suojelutilanteen tarkennus ja toteutuskeinot:

Levaneva-Kuuttoneva sisältyy soidensuojelun perusohjelmaan ja on seutukaavassa varattu SU-1 -alueeksi. Kohde esitetään myös liitettäväksi kansainvälisesti merkittävien kosteikkojen luetteloon (Ramsar-kohteet). Suurin osa alueesta on jo rauhoitettu valtionmaan luonnonsuojelualueena (87%). Yksityisomistuksessa olevat alueet hankitaan valtiolle luonnonsuojelualueeseen liitettäväksi.

Luontodirektiivin liitteen I luontotyypit:

*Keidassuot

40 %

Letot

  0 %

*Aapasuot

21 %

*Boreaaliset luonnonmetsät    

  1 %

*Puustoiset suot

  1 %

* = priorisoitu luontotyyppi

Luontodirektiivin liitteen II lajit:

*Canis lupus
Lynx lynx
*Pteromys volans  

susi
ilves
liito-orava

* = priorisoitu laji 

Lintudirektiivin liitteen I lintulajit:

Aegolius funereus
Asio flammeus
Bubo bubo
Circus aeruginosus

Circus cyaneus
Cygnus cygnus
Dryocopus martius  
Grus grus
Lanius collurio
Hydrocoloeus minutus (Larus minutus)
Philomachus pugnax  

Pluvialis apricaria
Podiceps auritus
Sterna hirundo
Sterna paradisaea
Tetrao tetrix

Tetrao urogallus
Tetrastes bonasia (Bonasa bonasia)

Tringa glareola

helmipöllö
suopöllö
huuhkaja
ruskosuohaukka
sinisuohaukka
laulujoutsen
palokärki
kurki
pikkulepinkäinen
pikkulokki
suokukko
kapustarinta
mustakurkku-uikku
kalatiira
lapintiira
teeri
metso
pyy
liro

lisäksi yksi uhanalainen laji

Lintudirektiivin liitteessä I mainitsemattomat säännöllisesti esiintyvät muuttolinnut:

Anas acuta
Anas clypeata
Anser fabalis
Ardea cinerea
Falco subbuteo
Falco tinnunculus
Larus ridibundus
Lymnocryptes minimus
Podiceps grisegena
Tringa erythropus
Tringa totanus

jouhisorsa
lapasorsa
metsähanhi
harmaahaikara
nuolihaukka
tuulihaukka
naurulokki
jänkäkurppa
härkälintu
mustaviklo
punajalkaviklo

Julkaistu 8.8.2013 klo 11.50, päivitetty 8.8.2013 klo 11.50

Aihealue: