Lemun lehdot

Koodi
Kunta
Pinta-ala
Aluetyyppi

FI0200128
Lemu, Masku
26 ha
SCI

Alueen kuvaus

Lemun lehdot koostuvat useista erillisistä ja pienehköistä lehtoalueista, jotka ovat Suomessa harvinaisia hemiboreaalisia jalopuuvaltaisia lehtoja.

Luodonmaan tammimäet ovat kolme Halkoaukon luoteispuolen pohjukassa sijaitsevaa peltoaukeiden välistä kallioista tammilehtosaareketta, joita luonnehtivat pyöreärinteiset avokalliot. Mäkien rinteillä ja välissä kasvavat tammimetsät ovat paikoin valoisia puistomaisia lehtoniittyjä ja kosteammissa kohdissa tiheitä viidakkoja sekä kivisimmillä paikoilla katajikkoja. Myös kalliokasvillisuus on rehevää. Alueella kasvaa yli 1000 tammea, toistasataa lehmusta ja jonkin verran pähkinää. Havupuita on vain lehtojen reunoilla ja kallioilla. Vaateliaita aluskasvillisuuden lajeja ovat imikkä, kevätesikko, ukonputki ja mustakonnanmarja. Linnustoon kuuluvat mm. kultarinta, leppälintu, metsäviklo, uuttukyyhky ja pikkutikka.

Miilumäen tammihaka on Halkoaukon pohjoisrannalla vanhoja kookkaita tammia kasvava entinen hakamaa. Keskiosan tammien lisäksi alueella kasvaa havupuustoa ja runsaasti lehtopensaita. Kasvillisuus on osin lehtomaista, kuten sinivuokko, kevätesikko, lehtonurmikka ja pystykiurunkannus, mutta paikoin niittykasveja on runsaammin. Huomionarvoisista lajeista esiintyy mäkikauraa. Linnustoon kuuluvat mm. viherpeippo, vihervarpunen, punarinta, satakieli, pensaskerttu ja metsäviklo.

Nyynäisten tammilehto on rehevä tammea ja lehmusta kasvava rinnelehtokokonaisuus, joka kattaa saarekkeesta suurimman osan. Saarekkeen pohjoisosassa on yli 20m korkea avokallio, jonka etelärinteillä on lehtoa. Saarekkeen länsiosassa työntyy saarekkeen sisään heinittynyt pelto. Heinäpellon ympärillä ja saarekkeen koko eteläosassa on lehtoa. Eteläosassa on myös runsaasti irtokiviä ja pienialaisia kalliopaljas­tumia. Kasvillisuus on hyvin monipuolista. Ylipuustona on iäkästä ja kookasta tammea sekä alipuustona lehmusta. Pensaskerros on niukka, mutta tammen ja lehmuksen taimia on paljon sekä jonkin verran taikinanmarjaa. Aluskasvillisuuden valtalajeina ovat lehtonurmikka, aitovirna, sinivuokko, valkovuokko, lehtoarho, syyläjuuri, syylä- ja kevätlinnunherne, haisu- ja metsäkurjenpolvi, metsäkastikka sekä koiranveh­nä. Linnustoon kuuluu paljon kolopesijöitä. Alueella on naakkayhdyskunta ja lisäksi koloissa pesii myös telkkä, uuttukyyhky ja tervapääsky.

Ohensaaren lehto on avokalliota kiertävä rinnelehtomainen pähkinä-tammilehto, jonka puuston valtalajina on kaikenikäiset tammet. Saarekkeen lounaisnurkkaa hallitsee rauhoitettu tammijättiläinen, jonka rungon halkaisija on noin 2,5 metriä ja ikää lähes 800 vuotta. Muina puina ovat mm. pihlaja, tuomi ja haapa. Pensaskerrosta hallitsee pähkinäpensas, jonka lisäksi alueella on lehtokuusamaa, runsaasti taikinanmarjaa ja koiranheisi. Varjoisuuden takia aluskasvillisuuden peittävyys on pieni. Kasvilajistoon kuuluvat mm. lehtonurmikka, sinivuokko, kielo, metsä- ja haisukurjenpolvi, kevät- ja syylälinnunherne, kyläkellukka, särmäkuisma ja kivikkoalvejuuri.

Laulaisten lehto on kuivahko tammea kasvava kallionalusrinnelehto kalliosaarekkeessa, jonka rinteet ovat jyrkähköt ja kivikkoiset. Länsirinteellä on puhdasta lehtoruohostoa ja lehtokuusamapensaikkoa sekä valtapuuna tammi. Kasvistoon kuuluvat myös taikinanmarja, paatsama, kevätesikko, syylälinnunherne, sini- ja valkovuokko, lehtohorsma ja kalvassara. Itärinne on kuusivaltaisempaa ja aluskasvillisuutena esiintyy mustikkaa, kieloa ja metsäkastikkaa. Pohjoisosa on mäntyvaltainen.

Portaanpään lehto on kuivahko tammilehto pienessä pellon keskellä olevassa saarekkeessa. Alueella kasvaa yli 20 isoa tammea, muutama iso rauduskoivu, runsaasti haapoja ja pari isoa raitaa. Pensaskerros on niukahko käsittäen taikinanmarjaa, koiranruusua ja muutaman lehtokuusaman. Aluskasvillisuudessa tavataan mm. kevätesikko, pystykiurunkannus, kalvassara ja tesmayrtti.

Päivärinteen lehto on kuivahko tammea, koivua ja pähkinää kasvava lehtorinne pellon keskellä olevassa saarekkeessa. Tammen ja koivun lisäksi alueella kasvaa tuomia ja haapoja. Tammet ovat enimmäkseen nuorehkoja. Tammen taimia on runsaasti. Varsinkin saarekkeen itäosassa on runsaasti pähkinää. Aluskasvillisuuden valtalajeina ovat lillukka, metsäkastikka, metsäkurjenpolvi, kevätesikko, sini- ja valkovuokko, syylälinnunherne, kielo, kalliokielo ja ahdekaura sekä jonkin verran ukonputkea.

Suojelutilanne

Alueella on perustettu valtion maille luonnonsuojelualue. Tämän lisäksi alueelle on yksityismaiden suojelualueita, mutta osalla aluetta suojelun toteuttaminen on vielä kesken.

Suojelutilanteen tarkennus ja toteutuskeinot

Luodonmaan tammimäet kuuluvat valtakunnalliseen lehtojensuojeluohjelmaan ja osin seutukaavan SL-alueisiin.

Nyynäisten, Tallimäen, Ohensaaren, Laulaisten, Portaanpään kaakkoispuolinen ja Päivärinteen lehdot kuuluvat seutukaavan SL- tai SU-alueisiin.

Luodonmaa on yksityinen ja Nyynäisten tammilehto valtion luonnonsuojelualue.

Alue suojellaan luonnonsuojelulailla.

Luontodirektiivin luontotyypit

Jalopuumetsät* (9020)

82%

Hakamaat ja kaskilaitumet (9070)

5%

*priorisoitu luontotyyppi

Luontodirektiivin liitteen II lajit

Alueelta ei ole tiedossa luontodirektiivin liitteen II lajeja.

Lintudirektiivin liitteen l linnut

Kohde ei ole suojeltu lintudirektiivin perusteella ja siten kyseisen direktiivin liitteen I linnut eivät ole alueen suojeluperuste.

Picus canus
Dryocopus martius
Lanius collurio
Bonasa bonasia

harmaapäätikka
palokärki
pikkulepinkäinen
pyy

Säännöllisesti esiintyvät muuttolinnut

Kohde ei ole suojeltu lintudirektiivin perusteella ja siten kyseisen direktiivin tarkoittamat säännölliset muuttolinnut eivät ole alueen suojeluperuste.

Columba oenas

uuttukyyhky

Muuta lajistoa

Muscicapa striata
Carduelis cannabina
Accipiter gentilis
Dendrocopos major
Emberiza citrinella
Oenanthe oenanthe
Hippolais icterina
Phoenicurus phoenicurus
Tringa ochropus
Phylloscopus trochilus

Sylvia communis
Erithacus rubecula
Luscinia luscinia
Parus caeruleus
Parus major
Bucephala clangula
Apus apus
Motacilla alba
Carduelis chloris
Carduelis spinus

Lobaria pulmonaria

harmaasieppo
hemppo
kanahaukka
käpytikka
keltasirkku
kivitasku
kultarinta
leppälintu
metsäviklo
pajulintu

pensaskerttu
punarinta
satakieli
sinitiainen
talitiainen
telkkä
tervapääsky
västäräkki
viherpeippo
vihervarpunen

raidankeuhkojäkälä

Julkaistu 14.8.2013 klo 15.22, päivitetty 14.8.2013 klo 15.25

Aihealue: