Lapväärtin kosteikot

Koodi

FI0800112

Kunta

Kristiinankaupunki

Pinta-ala

1224 ha

Aluetyyppi   

SCI ja SPA

Alueen kuvaus:

Lapväärtinjokisuisto ja alueeseen kuuluvat, läheisyydessä sijaitsevat kolme järveä, Härkmerifjärden, Syndersjön ja Blomträsket, muodostavat arvokkaan lintuvesiryhmän Vaasan rannikkoseudulla. Jokisuisto on laajan, yhtenäisen järviruoko-, järvikaisla- ja saravyöhykkeen ympäröimä pitkä ja kapea lahti. Rannoilla kasvaa lehtipuu- ja sekametsiä. Pohjoispäässä on peltoja ja muutamia kesämökkejä. Lahti on merikaloille erittäin tärkeä kutualue. Alueella esiintyy myös yli 200 yksilön uhanalaisen lajin populaatio.

Härkmerifjärden on matala, humuspitoinen lintujärvi Kristiinankaupungin rannikon lähellä. Laajan valuma-alueen omaava järvi on muodostunut entisestä merenlahdesta ja on edelleen lähes merenpinnan tasolla. Järvellä on yhteys mereen noin puolen kilometrin pituisen, peratun Stora sundetin puron kautta. Rantoja reunustavat laajat ruovikko- ja sarakaistaleet, sisempänä löytyy lehtipuu- ja sekametsiä, esimerkiksi tervaleppäluhtaa. Järvi on erittäin happamoitumisherkkä, mm. vuonna 1996 sattui alueella iso kalakuolema. Alueen kasvillisuus on edustava, siinä on vielä joitakin murtovesilajeja. Härkmerifjärden on myös kansainvälisesti arvokas lintujen ruokailu-, pesimä- ja levähdysalue, jolla pesii useita uhanalaisia ja taantuneita lintulajeja. Vesilinnut ovat hallitsevin ryhmä, mutta meren läheisyyden ansiosta myös kahlaajia on runsaasti. Ruovikkolajit ovat vaikuttaneet suojelupistearvoon kaikkein tuntuvimmin. Alue on tärkeä myös kalojen kutupaikkana ja monipuolisen hyönteislajiston elinpiirinä. Kahdella alueella järven rannalla on laidunnuksessa olevia niittyjä. Rannoilla on joitakin loma-asuntoja ja etelärannalle on rakennettu venesatama.

Syndersjön on pitkänkapea, eutrofinen järvi Härkmerifjärdenin kaakkoispuolella. Valtalajeina vuorottelevat järvikaisla ja -korte. Järven pesimälinnusto on monipuolinen ja vesilintuvoittoinen. Rantametsissä asustaa mm. helmipöllö, palokärki ja liito-orava.

Blomträsket on pitkänkapea, matala, ruskeavetinen järvi Härkmerifjärdenin koillispuolella. Järvessä on erittäin runsas ilmaversois- ja kelluslehtikasvillisuus; pohjoisosassa paikoin jopa 50% vedenpinnasta on lumpeen- ja ulpukanlehtien peitossa. Pohjoispään kasvillisuus on sara- ja ruoholuhtaa, jossa on pieniä vapaan veden alueita. Paikoin on myös yhtenäisiä leveälehtiosmankäämin ja järviruo'on muodostamia kasvustoja. Pohjoispään metsät ovat hoidettuja, alle 100 vuotiaita, tiheitä kuusivaltaisia metsiä. Länsirannalla on paikoin edustavia tervaleppäisiä rantalehtoja. Järven linnusto on hyvin monipuolinen. Järven pintaa on aikoinaan laskettu lähes metri, mutta vedenpintaa korotettiin jonkin verran järven luusuaan muutama vuosi sitten rakennetun padon avulla.

Lapväärtin kosteikot on kansainvälisesti arvokas kosteikkojensuojelukohde ja tärkeä myös uhanalaisen lajiston suojelun kannalta

Suojelutilanne:

Yksityinen luonnonsuojelualue   

0 %

Ei suojeltu

100 %

Suojelutilanteen tarkennus ja toteutuskeinot:

Kosteikot kuuluvat lintuvesiensuojeluohjelmaan. Lapväärtinjokisuisto kuuluu kansainväliseen Project Aqua -vesistösuojeluohjelmaan. Härkmerifjärdenin itä- ja eteläosat sisältyvät valtakunnallisesti arvokkaaseen Härkmeren maisema-alueeseen. Koko alue esitetään liitettäväksi kansainvälisesti merkittävien kosteikkojen luetteloon (Ramsar-kohteet).

Toteuttaminen: Tavoitteena on alueen säilyttäminen pääosin luonnonmukaisena. Alueen suojeluarvot turvataan pääasiassa luonnonsuojelulain nojalla maanomistajien kanssa sovittavin rauhoitussäännöin. Ranta-alueita voidaan hankkia valtiolle, mutta etenkin lintuvesiensuojeluohjelman ja seutukaavan mukaiset kosteikot on tarkoituksenmukaista rauhoittaa yksityismaan luonnonsuojelualueena. Suojelutavoitteiden saavuttamista voidaan tukea myös rakennuslain ja vesilain säännösten keinoin. Rakennettuja loma-asuntoja ja venepaikkoja voi suojelutavoitteiden estämättä käyttää kuten ennenkin. Kansallisilla päätöksillä luonnonsuojelulain nojalla toteutettavaksi suunniteltujen alueiden ulkopuolella suojeluarvot voidaan turvata pitkälti vesilain keinoin. Kohteen liittäminen Natura 2000 -verkostoon ei estä tulvatorjunnan kannalta välttämättömiä ruoppauksia, mikäli ne toteutetaan siten, että alueen luonnonarvojen säilymistä ei vaaranneta. Suojelutavotteiden ja muiden tarpeiden yhteensovittamiseksi ainakin osalle aluetta on tarkoituksenmukaista tehdä yksityiskohtainen hoito- ja käyttösuunnitelma yhteistyössä maanomistajien ja eri intressitahojen kanssa.

Luontodirektiivin liitteen I luontotyypit:

Jokisuistot

13 %

Magnopotamion ja Hydrocharition-kasvustoiset luontaisesti ravinteiset järvet

29 %

Humuspitoiset lammet ja järvet

29 %

Kostea suurruohokasvillisuus

  0 %

Vaihettumissuot ja rantasuot

  2 %

*Boreaaliset luonnonmetsät

  0 %

Boreaaliset lehdot

  0 %

* = priorisoitu luontotyyppi

Luontodirektiivin liitteen II lajit:

 Lutra lutra
*Pteromys volans  
Polygonum foliosum   

saukko
liito-orava
lietetatar

* = priorisoitu laji

Lintudirektiivin liitteen I lintulajit:

Aegolius funereus
Botaurus stellaris
Bubo bubo
Chlidonias niger
Circus aeruginosus

Circus cyaneus
Cygnus cygnus
Crex crex
Gavia arctica

Grus grus
Hydrocoloeus minutus (Larus minutus)

Lanius collurio
Milvus migrans
Philomachus pugnax   

Podiceps auritus
Porzana porzana
Sterna caspia
Sterna hirundo

Sterna paradisae
Tetrastes bonasia (Bonasa bonasia)

Tringa glareola

helmipöllö
kaulushaikara
huuhkaja
mustatiira
ruskosuohaukka
sinisuohaukka
laulujoutsen
ruisrääkkä
kuikka
kurki
pikkulokki
pikkulepinkäinen
haarahaukka
suokukko
mustakurkku-uikku
luhtahuitti
räyskä
kalatiira
lapintiira
pyy
liro

lisäksi kaksi uhanalaista lajia

Lintudirektiivin liitteessä I mainitsemattomat säännöllisesti esiintyvät muuttolinnut:

Anas acuta
Anas clypeata
Anser fabalis
Ardea cinerea
Falco subbuteo
Falco tinnunculus
Larus ridibundus
Podiceps grisegena
Tringa erythropus
Tringa totanus

jouhisorsa
lapasorsa
metsähanhi
harmaahaikara
nuolihaukka
tuulihaukka
naurulokki
härkälintu
mustaviklo
punajalkaviklo

Julkaistu 9.8.2013 klo 11.20, päivitetty 9.8.2013 klo 11.20

Aihealue: