Lapväärtin kosteikot

Koodi FI0800112
Kunta Kristiinankaupunki
Pinta-ala 1224 ha
Aluetyyppi SAC/SPA
Alue kartalla Suomen ympäristökeskuksen karttapalvelu

Alueen kuvaus

Lapväärtinjokisuisto ja alueeseen kuuluvat, läheisyydessä sijaitsevat kolme järveä, Härkmerifjärden, Syndersjön ja Blomträsket, muodostavat arvokkaan lintuvesiryhmän Vaasan rannikkoseudulla. Jokisuisto on laajan, yhtenäisen järviruoko-, järvikaisla- ja saravyöhykkeen ympäröimä pitkä ja kapea lahti. Rannoilla kasvaa lehtipuu- ja sekametsiä. Pohjoispäässä on peltoja ja muutamia kesämökkejä. Lahti on merikaloille erittäin tärkeä kutualue. Alueella esiintyy myös yli 200 yksilön populaatio uhanalaista lajia.

Härkmerifjärden on matala, humuspitoinen lintujärvi Kristiinankaupungin rannikon lähellä. Laajan valumaalueen omaava järvi on muodostunut entisestä merenlahdesta ja on edelleen lähes merenpinnan tasolla. Järvellä on yhteys mereen noin puolen kilometrin pituisen, peratun Stora sundetin puron kautta. Härkemerifjärdenin rantaviivan pituutta lisäävät monet saaret.

Rantoja reunustavat laajat ruovikko- ja sarakaistaleet, sisempänä löytyy lehtipuu- ja sekametsiä, esimerkiksi tervaleppäluhtaa. Järvi on erittäin happamoitumisherkkä, mm. vuonna 1996 sattui alueella iso kalakuolema.

Alueen kasvillisuus on edustava, siinä on vielä joitakin murtovesilajeja. Härkmerifjärden on kansainvälisesti arvokas lintujen ruokailu-, pesimä- ja levähdysalue, jolla pesii useita uhanalaisia ja taantuneita lintulajeja. Vesilinnut ovat hallitsevin ryhmä, mutta meren läheisyyden ansiosta myös kahlaajia on runsaasti. Ruovikkolajit ovat vaikuttaneet suojelupistearvoon kaikkein tuntuvimmin.

Alue on tärkeä myös kalojen kutupaikkana ja monipuolisen hyönteislajiston elinpiirinä. Kahdella alueella järven rannalla on laidunnuksessa olevia niittyjä. Rannoilla on joitakin loma-asuntoja ja etelärannalle on rakennettu venesatama.

Syndersjön on pitkänkapea, eutrofinen järvi Härkmerifjärdenin kaakkoispuolella. Valtalajeina vuorottelevat järvikaisla ja -korte. Järven pesimälinnusto on monipuolinen ja vesilintuvoittoinen. Rantametsissä asustaa mm. helmipöllö ja liito-orava. Blomträsket on pitkänkapea, matala, ruskeavetinen järvi Härkmerifjärdenin koillispuolella. Järvessä on erittäin runsas ilmaversois- ja kelluslehtikasvillisuus; pohjoisosassa paikoin jopa 50% vedenpinnasta on lumpeen- ja ulpukanlehtien peitossa. Pohjoispään kasvillisuus on sara- ja ruoholuhtaa, jossa on pieniä vapaan veden alueita. Paikoin on myös yhtenäisiä leveälehtiosmankäämin ja järviruo'on muodostamia kasvustoja.

Pohjoispään metsät ovat hoidettuja, alle 100 vuotiaita, tiheitä kuusivaltaisia metsiä. Länsirannalla on paikoin edustavia tervaleppäisiä rantalehtoja. Järven linnusto on hyvin monipuolinen. Järven pintaa on aikoinaan laskettu lähes metri, mutta vedenpintaa korotettiin jonkin verran järven luusuaan rakennetun padon avulla.

Kansainvälisesti arvokas kosteikkojensuojelukohde. Tärkeä myös uhanalaisen lajiston suojelun kannalta: Liito-orava, 2 muuta uhanalaista lajia. Kohdassa 3.3. "Muut tärkeät lajit" perusteella D ilmoitetut lajit ovat alueellisesti uhanalaisia ja siksi huomionarvoisia. Lapväärtinjokisuiston ojitukset ja metsänuudistamistyöt ovat heikentäneet uhanalaisen lajin elinympäristöä. Lajin kannalta tarpeelliset ennallistamis- ja hoitotyöt toteutettava.

Suojelutavoite

Kaikki tietolomakkeen taulukoissa 3.1 ja 3.2 mainitut luontotyypit ja lajit (lukuun ottamatta edustavuudeltaan luokkaan D luokiteltuja luontotyyppejä ja populaation merkittävyyden osalta luokkaan D luokiteltuja lajeja) kuuluvat alueen suojeluperusteisiin ja kaikkien niiden suojelutavoitteena on vähintäänkin alueen merkityksen säilyttäminen osana verkostoa. Lisäksi alueen suojelussa ja hoidossa painotetaan seuraavia tavoitteita:

  • alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään turvaamalla luonnon omien prosessien mukainen kehitys,
  • alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään alueen käyttöä ohjaamalla,
  • alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään hoitotoimenpiteillä,
  • luontotyypin, lajin elinympäristön tai populaation määrää lisätään ennallistamis- ja hoitotoimenpitein,
  • luontotyypin tai lajin elinympäristön laatua tai lajin populaation elinvoimaisuutta parannetaan ennallistamis- ja hoitotoimenpitein.

Kosteikot kuuluvat lintuvesiensuojeluohjelmaan (kansainvälisesti arvokas) ja Härkmerifjärdenin itä- ja eteläosat sisältyvät valtakunnallisesti arvokkaaseen Härkmeren maisemaalueeseen. Kansainvälinen asema: Lapväärtinjokisuisto kuuluu kansainväliseen Project Aqua -ohjelmaan.

Suojelutilanteen tarkennus ja toteutuskeinot

Tavoitteena on alueen säilyttäminen pääosin luonnonmukaisena. Alueen suojeluarvot turvataan pääasiassa luonnonsuojelulain nojalla maanomistajien kanssa sovittavain rauhoitussäännöin. Ranta-alueita voidaan hankkia valtiolle, mutta etenkin lintuvesiensuojeluohjelman ja seutukaavan mukaiset kosteikot on tarkoituksenmukaista rauhoittaa yksityismaan luonnonsuojelualueena. Suojelutavoitteiden saavuttamista voidaan tukea myös rakennuslain ja vesilain säännösten keinoin. Käytännössä tämä merkitsee sitä, että alueen suojelutavoitteet sisällytetään tekeillä olevaan rantayleiskaavaan ja osoitetaan uudet rakennuspaikat mahdollisuuksien mukaan Natura-alueen ulkopuolelle. Rakennettuja loma-asuntoja ja venepaikkoja voi suojelutavoitteiden estämättä käyttää kuten ennenkin. Kansallisilla päätöksillä luonnonsuojelulain nojalla toteutettavaksi suunniteltujen alueiden ulkopuolella (Blomträsketin eteläosa, Lapväärtinjokisuiston eteläosa) suojeluarvot voidaan turvata pitkälti vesilain keinoin.

Kohteen liittäminen Natura 2000 -verkostoon ei estä tulvantorjunnan kannalta välttämättömiä ruoppauksia, mikäli ne toteutetaan siten, että alueen luonnonarvojen säilymistä ei vaaranneta. Suojelutavoitteiden ja muiden tarpeiden yhteensovittamiseksi ainakin osalle aluetta on tarkoituksenmukaista tehdä yksityiskohtainen hoito- ja käyttösuunnitelma yhteistyössä maanomistajien ja eri intressitahojen kanssa.

Suojelun perusteina olevat luontotyypit

Namn

Pinta-ala, ha

Jokisuistot 160
Itämeren boreaaliset rantaniityt 7,22
Humuspitoiset järvet ja lammet 550
Pikkujoet ja purot, joissa on Ranunculion fluitantis ja Callitricho-Batrachium -kasvillisuutta  0,136
Kostea suurruohokasvillisuus 0,01
Vaihettumissuot ja rantasuot 275
Boreaaliset luonnonmetsät 0,275
Maankohoamisrannikon primäärisukkessiovaiheiden luonnontilaiset metsät 119
Boreaaliset lehdot 49,6
Fennoskandian metsäluhdat 17,2
Puustoiset suot 5,2

 Päätöksellä poistetut luontotyypit

Nimi

Magnopotamion tai Hydrocharition-kasvustoiset luontaisesti ravinteiset järvet

 Suojelun perusteina olevat lajit

Laji

Tieteellinen nimi

helmipöllö Aegolius funereus
jouhisorsa Anas acuta
lapasorsa Anas clypeata
metsähanhi Anser fabalis
harmaahaikara Ardea cinerea
punasotka Aythya ferina
 tukkasotka Aythya fuligula
pyy Bonasa bonasia
kaulushaikara Botaurus stellaris
valkoposkihanhi Branta leucopsis
huuhkaja Bubo bubo
hiirihaukka Buteo buteo
mustatiira Chlidonias niger
ruskosuohaukka Circus aeruginosus
sinisuohaukka Circus cyaneus
ruisrääkkä Crex crex
pikkujoutsen Cygnus columbianus bewickii
laulujoutsen Cygnus cygnus
palokärki Dryocopus martius
nuolihaukka Falco subbuteo
tuulihaukka Falco tinnunculus
heinäkurppa Gallinago media
kuikka Gavia arctica
kurki Grus grus
merikotka Haliaeetus albicilla
pikkulepinkäinen Lanius collurio
pikkulokki Larus minutus
naurulokki Larus ridibundus
uivelo Mergus albellus
haarahaukka Milvus migrans
keltavästäräkki Motacilla flava
sääksi Pandion haliaetus
suokukko Philomachus pugnax
kapustarinta Pluvialis apricaria
mustakurkku-uikku Podiceps auritus
härkälintu Podiceps grisegena
luhtahuitti Porzana porzana
räyskä Sterna caspia
kalatiira Sterna hirundo
lapintiira Sterna paradisaea
teeri Tetrao tetrix
mustaviklo Tringa erythropus
liro Tringa glareola
punajalkaviklo Tringa totanus
saukko Lutra lutra
liito-orava Pteromys volans
lietetatar Persicaria foliosa

 

Julkaistu 1.10.2019 klo 15.36, päivitetty 29.10.2019 klo 9.38

Aihealue: