Koodi
Kunta
Pinta-ala
Aluetyyppi
|
FI0200058
Kaarina, Piikkiö
351 ha
SPA (vieressä SCI tai toinen SPA )
|
Alueen kuvaus
Kuusistonlahden alueen muodostavat Kuusiston ja Lyhtyholman välinen maankohoamisen seurauksena umpeenkasvanut salmi ja sen molemmissa päissä olevat matalat ja ruovikkoiset merenlahdet sekä pohjoisosan Piikkiönlahti ja erillisenä alueena Kuusistonjärvi. Torpansuntin ja Fiskarinsuntin välisen entisen salmen paikalla on laaja ruovikko- ja rantaniittyalue, joka paikoin on vielä hyvin kosteaa.
Fiskarinsuntti on pääosin avovettä, mutta reunoiltaan se on hyvin ruovikkoinen. Myös lahdella on siellä täällä ruovikkolaikkuja. Torpansuntti on voimakkaammin ruovikoitunut. Huomattava osa alueen rantaniityistä on laidunnuksen piirissä, muu osa niityistä on ruovikoitunut.
Kuusistonlahden kasvillisuustyypit esiintyvät rantakasvillisuudelle tyypillisesti rannansuuntaisina vyöhykkeinä. Laidunalueille ovat luonteenomaisia matalaruohoiset niityt, kun taas laiduntamattomilla osilla ruovikko on vallannut alan. Laidunniittyjen yläosan kuivemmilla osilla kasvillisuutta vallitsevat heinät kuten nurmilauha, punanata, luhtakastikka, luhtarölli ja runsas rönsyrölli. Heinien joukossa kasvaa myös mm. ketohanhikki, niittyleinikki, syysmaitiainen ja valkoapila. Niittyjen kosteamman alaosan lajiston muodostavat pääosin merenrantojen halofyyttikasvit. Valtalajeina ovat suolavihvilä ja meriluikka. Niukempina kasvavat mm. meriratamo, merirannikki, suola- ja isomaltsa, rönsyrölli ja luhtakastikka. Suolasolmukkia tavataan kasvillisuudesta muuten vapailla laikuilla. Laiduntamattomat niityt ovat kuivemmissa osissa nurmilauhavaltaisia ja kosteammissa osissa luhtakastikkavaltaisia.
Fiskarinsuntin luoteisrannalla on laajahko ja tiheä luhtavillakasvusto. Koko Kuusistonlahden ranta-alueesta peittää ylivoimaisesti suurimman osan lähes yksilajinen järviruokokasvusto. Laidunrannoilla katkotun ja harvan ruovikkoreunuksen joukossa kasvaa melko runsaasti sinikaislaa ja vesikuusta. Kuusistonlahdella tavataan monipuolinen vesi- ja ruovikkolinnusto, jota täydentää rantaniittyjen lajisto. Myös muutonaikaisena levähdyspaikkana Kuusistonlahti on merkittävä.
Fiskarinsuntin alueella useimmat vesilinnut pesivät lahden eteläpäässä, kuten myös suuria yhdyskuntia muodostava naurulokki sekä silkkiuikku. Naurulokki on selvästi runsain laji, jota tavataan n. 90 paria. Myös silkkiuikku pesii runsaana, n. 20 paria. Muita suhteellisen runsaana esiintyviä vesilintuja ovat nokikana, sinisorsa, tavi, lapasorsa ja telkkä. Rantojen ruovikot tarjoavat hyvät elinmahdollisuudet ruovikkolinnustolle. Alueella pesii ruokokerttunen (17 paria), rytikerttunen (4) ja pajusirkku (8). Lisäksi lahden lajistoon kuuluvat mm. kirjokerttu, pensassirkkalintu, pikkulepinkäinen, punavarpunen ja pensastasku. Matalakasvuisilla laidunniityillä on sopiva elinympäristö useille kahlaajille. Lajistoon kuuluvat mm. isokuovi, töyhtöhyyppä, punajalkaviklo, suokukko ja taivaanvuohi. Lisäksi niittylajistoon kuuluvat kiuru, niittykirvinen ja keltavästäräkki.
Ruovikkoisen Torpansuntin valtalaji on ruokokerttunen, joita alueella pesii yli 20 paria. Myös rytikerttunen, pajusirkku ja pensastasku ovat yleisiä. Niittyjen ja ruovikoiden lajistoon kuuluvat myös ruisrääkkä jaruskosuohaukka.
Alueeseen kuuluva Kuusistonjärvi on rehevä kosteikkoalue, jonka keskellä on pieni lähes kasviton avovesialue. Avovettä ympäröi leveä ja tiheä ruovikkovyöhyke, joka rajoittuu pohjois- ja luoteispuolella märkiin ja avoimiin saravaltaisiin luhtaniittyihin. Valtalajina on vesisara. Alueen länsireunalla kasvaa nuorta kevättulville altista koivikkoa. Luoteisosassa koivikko on harvempaa ja aluskasvillisuudessa tavataan mm. saroja, suo-ohdake, luhtavuohennokka ja suomuurain. Länsireunalla on myös mäntyvaltaista isovarpuista rämettä. Alueen puustoisen osan linnustoon kuuluvat mm. lehtokerttu, luhta- ja viitakerttunen ja runsaana pajulintu. Kosteikkoalueella esiintyy mm. sinisorsa, tavi, telkkä, taivaanvuohi, keltavästäräkki ja ruokokerttunen.
Piikkiönlahti on suhteellisen laaja ruovikkorantainen ja matalahko merenlahti. Avovesialue on laajempi kuin muualla alueella. Rannoilla on jonkin verran rantaniittyjä. Pesivä linnusto on samanlaista kuin alueella yleensä. Lahti on tärkeä muutonaikainen levähdyspaikka.
Kuusiston saaren koillispäässä sijaitsevat historialliset Kuusiston linnan rauniot. Täällä kasvaa alueellisesti uhanalainen isotakiainen.
Suojelutilanne
Alueelle on perustettu luonnonsuojelualue ja osia alueesta on hankittu valtiolle, mutta suojelualuetta ei ole vielä perustettu.
Suojelutilanteen tarkennus ja toteutuskeinot
Kohde kuuluu osin luonnonsuojelualueeseen.
Fiskarinsuntin-Torpansuntin alue kuuluu lintuvesien suojeluohjelmaan ja seutukaavan luonnonsuojelualueeseen.
Piikiönlahti on seutukaavassa rajattu ohjeellisesti linnustonsuojelualueeksi.
Fiskarinsuntti-Torpansuntti, Piikkiönlahden perukka ja Kuusistonjärvi suojellaan luonnonsuojelulailla. Muu vesialue toteutetaan vesilailla.
Lähes koko muu alue toteutetaan kaavalla.
Pieni osa alueesta toteutetaan maatalouden ympäristötuen tai muun sopimusmenettelyn avulla maanomistajan kanssa.
Luontodirektiivin luontotyypit
Alue on suojeltu vain lintudirektiivin perusteella ja siten alueella esiintyvät luontodirektiivin liitteen I luontotyypit eivät ole alueen suojeluperuste.
Luontodirektiivin liitteen II lajit
Alueelta ei ole tiedossa luontodirektiivin liitteen II lajeja.
Lintudirektiivin liitteen l linnut
Sterna hirundo
Pluvialis apricaria
Sylvia nisoria
Grus grus
Cygnus cygnus
Porzana porzana
Podiceps auritus
Emberiza hortulana
Lanius collurio
Hydroprogne caspia
Crex crex
Circus aeruginosus
Circus
cyaneus
Philomachus pugnax
Mergus albellus
Phalaropus lobatus
|
kalatiira
kapustarinta
kirjokerttu
kurki
laulujoutsen
liro
mustakurkku-uikku
peltosirkku
pikkulepinkäinen
räyskä
ruisrääkkä
ruskosuohaukka
sinisuohaukka
suokukko
uivelo
vesipääsky
|
Alueella esiintyy lisäksi kaksi uhanalaista lajia, joiden tarkemmat tiedot ovat vain maanomistajien ja muiden asianosaisten saatavissa.
Säännöllisesti esiintyvät muuttolinnut
Ardea cinerea
|
harmaahaikara
|
Anas querquedula
|
heinätavi
|
Anas strepera
|
harmaasorsa
|
Anas acuta
|
jouhisorsa
|
Aythya marila
|
lapasotka
|
Melanitta nigra
|
mustalintu
|
Falco tinnunculus
|
tuulihaukka
|
Tringa erythropus
|
mustaviklo
|
Tringa totanus
|
punajalkaviklo
|
Lymnocryptes minimus
|
jänkäkurppa
|
Larus minutus
|
pikkulokki
|
Columba oenas
|
uuttukyyhky
|
Muuta lajistoa
Anas penelope
Numenius arquata
Lanius excubitor
Branta canadensis
Motacilla flava
Cygnus olor
Anas clypeata
Anthus cervinus
Acrocephalus palustris
Anthus pratensis
Fulica atra
Sylvia communis
Locustella naevia
Carpodacus erythrinus
Acrocephalus schoenobaenus
Acrocephalus scirpaceus
Larus fuscus
Podiceps cristatus
Anas platyrhynchos
Gallinago gallinago
Parus major
Anas crecca
Bucephala clangula
Carduelis carduelis
Vanellus vanellus
Aythya fuligula
Motacilla alba
Acrocephalus dumetorum
Dinotheranus pubesccus
Arctium lappa
Caloplaca decipiens
Melampyrum cristatum
Gyroweisia tenuis
|
haapana
isokuovi
isolepinkäinen
kanadanhanhi
keltavästäräkki
kyhmyjoutsen
lapasorsa
lapinkirvinen
luhtakerttunen
niittykirvinen
nokikana
pensaskerttu
pensassirkkalintu
punavarpunen
ruokokerttunen
rytikerttunen
selkälokki
silkkiuikku
sinisorsa
taivaanvuohi
talitiainen
tavi
telkkä
tikli
töyhtöhyyppä
tukkasotka
västäräkki
viitakerttunen
pörrölyhytsiipi
isotakiainen
linnankultajäkälä
tähkämaitikka
nallikkasammal
|