Kuusistonlahti

Alueen kuvaus

Kuusistonlahden alueen muodostavat Kuusiston ja Lyhtyholman välinen maankohoamisen seurauksena umpeenkasvanut salmi ja sen molemmissa päissä olevat matalat ja ruovikkoiset merenlahdet sekä pohjoisosan Piikkiönlahti ja erillisenä alueena Kuusistonjärvi. Torpansuntin ja Fiskarinsuntin välisen entisen salmen paikalla on laaja ruovikko- ja rantaniittyalue, joka paikoin on vielä hyvin kosteaa.

Fiskarinsuntti on pääosin avovettä, mutta reunoiltaan se on hyvin ruovikkoinen. Myös lahdella on siellä täällä ruovikkolaikkuja. Torpansuntti on voimakkaammin ruovikoitunut. Huomattava osa alueen rantaniityistä on laidunnuksen piirissä, muu osa niityistä on ruovikoitunut.

Kuusistonlahden kasvillisuustyypit esiintyvät rantakasvillisuudelle tyypillisesti rannansuuntaisina vyöhykkeinä. Laidunalueille ovat luonteenomaisia matalaruohoiset niityt, kun taas laiduntamattomilla osilla ruovikko on vallannut alan. Laidunniittyjen yläosan kuivemmilla osilla kasvillisuutta vallitsevat heinät kuten nurmilauha, punanata, luhtakastikka, luhtarölli ja runsas rönsyrölli. Heinien joukossa kasvaa myös mm. ketohanhikki, niittyleinikki, syysmaitiainen ja valkoapila. Niittyjen kosteamman alaosan lajiston muodostavat pääosin merenrantojen halofyyttikasvit. Valtalajeina ovat suolavihvilä ja meriluikka. Niukempina kasvavat mm. meriratamo, merirannikki, suola- ja isomaltsa, rönsyrölli ja luhtakastikka. Suolasolmukkia tavataan kasvillisuudesta muuten vapailla laikuilla. Laiduntamattomat niityt ovat kuivemmissa osissa nurmilauhavaltaisia ja kosteammissa osissa luhtakastikkavaltaisia.

Fiskarinsuntin luoteisrannalla on laajahko ja tiheä luhtavillakasvusto. Koko Kuusistonlahden ranta-alueesta peittää ylivoimaisesti suurimman osan lähes yksilajinen järviruokokasvusto. Laidunrannoilla katkotun ja harvan ruovikkoreunuksen joukossa kasvaa melko runsaasti sinikaislaa ja vesikuusta. Kuusistonlahdella tavataan monipuolinen vesi- ja ruovikkolinnusto, jota täydentää rantaniittyjen lajisto. Myös muutonaikaisena levähdyspaikkana Kuusistonlahti on merkittävä.

Fiskarinsuntin alueella useimmat vesilinnut pesivät lahden eteläpäässä, kuten myös suuria yhdyskuntia muodostava naurulokki sekä silkkiuikku. Naurulokki on selvästi runsain laji, jota tavataan n. 90 paria. Myös silkkiuikku pesii runsaana, n. 20 paria. Muita suhteellisen runsaana esiintyviä vesilintuja ovat nokikana, sinisorsa, tavi, lapasorsa ja telkkä. Rantojen ruovikot tarjoavat hyvät elinmahdollisuudet ruovikkolinnustolle. Alueella pesii ruokokerttunen (17 paria), rytikerttunen (4) ja pajusirkku (8). Lisäksi lahden lajistoon kuuluvat mm. kirjokerttu, pensassirkkalintu, pikkulepinkäinen, punavarpunen ja pensastasku. Matalakasvuisilla laidunniityillä on sopiva elinympäristö useille kahlaajille. Lajistoon kuuluvat mm. isokuovi, töyhtöhyyppä, punajalkaviklo, suokukko ja taivaanvuohi. Lisäksi niittylajistoon kuuluvat kiuru, niittykirvinen ja keltavästäräkki.

Ruovikkoisen Torpansuntin valtalaji on ruokokerttunen, joita alueella pesii yli 20 paria. Myös rytikerttunen, pajusirkku ja pensastasku ovat yleisiä. Niittyjen ja ruovikoiden lajistoon kuuluvat myös ruisrääkkä jaruskosuohaukka.

Alueeseen kuuluva Kuusistonjärvi on rehevä kosteikkoalue, jonka keskellä on pieni lähes kasviton avovesialue. Avovettä ympäröi leveä ja tiheä ruovikkovyöhyke, joka rajoittuu pohjois- ja luoteispuolella märkiin ja avoimiin saravaltaisiin luhtaniittyihin. Valtalajina on vesisara. Alueen länsireunalla kasvaa nuorta kevättulville altista koivikkoa. Luoteisosassa koivikko on harvempaa ja aluskasvillisuudessa tavataan mm. saroja, suo-ohdake, luhtavuohennokka ja suomuurain. Länsireunalla on myös mäntyvaltaista isovarpuista rämettä. Alueen puustoisen osan linnustoon kuuluvat mm. lehtokerttu, luhta- ja viitakerttunen ja runsaana pajulintu. Kosteikkoalueella esiintyy mm. sinisorsa, tavi, telkkä, taivaanvuohi, keltavästäräkki ja ruokokerttunen.

Piikkiönlahti on suhteellisen laaja ruovikkorantainen ja matalahko merenlahti. Avovesialue on laajempi kuin muualla alueella. Rannoilla on jonkin verran rantaniittyjä. Pesivä linnusto on samanlaista kuin alueella yleensä. Lahti on tärkeä muutonaikainen levähdyspaikka.

Kuusiston saaren koillispäässä sijaitsevat historialliset Kuusiston linnan rauniot. Täällä kasvaa alueellisesti uhanalainen isotakiainen.

Suojelutilanne

Alueelle on perustettu luonnonsuojelualue ja osia alueesta on hankittu valtiolle, mutta suojelualuetta ei ole vielä perustettu.

Suojelutilanteen tarkennus ja toteutuskeinot

Kohde kuuluu osin luonnonsuojelualueeseen.

Fiskarinsuntin-Torpansuntin alue kuuluu lintuvesien suojeluohjelmaan ja seutukaavan luonnonsuojelualueeseen.

Piikiönlahti on seutukaavassa rajattu ohjeellisesti linnustonsuojelualueeksi.

Fiskarinsuntti-Torpansuntti, Piikkiönlahden perukka ja Kuusistonjärvi suojellaan luonnonsuojelulailla. Muu vesialue toteutetaan vesilailla.

Lähes koko muu alue toteutetaan kaavalla.

Pieni osa alueesta toteutetaan maatalouden ympäristötuen tai muun sopimusmenettelyn avulla maanomistajan kanssa.

Luontodirektiivin luontotyypit

Alue on suojeltu vain lintudirektiivin perusteella ja siten alueella esiintyvät luontodirektiivin liitteen I luontotyypit eivät ole alueen suojeluperuste.

Luontodirektiivin liitteen II lajit

Alueelta ei ole tiedossa luontodirektiivin liitteen II lajeja.

Lintudirektiivin liitteen l linnut

Alueella esiintyy lisäksi kaksi uhanalaista lajia, joiden tarkemmat tiedot ovat vain maanomistajien ja muiden asianosaisten saatavissa.

Säännöllisesti esiintyvät muuttolinnut

Muuta lajistoa