Kuuminaistenniemi

Koodi
Kunta
Pinta-ala
Aluetyyppi

FI0200081
Pori
274 ha
SCI

Alueen kuvaus

Kuuminaistenniemi on edustava näyte Porin seudun maankohoamisrannikosta. Alueeseen kuuluu rantaniittyjä, maankohoamismetsää, umpeen kasvavia lahtia, letto ja perinnebiotooppeja.

Kuuminaistenniemen kärki on laaja merenrantalaidun, jonka kasvillisuus on erittäin edustava ja vaihteleva. Alue käsittää rantaniittyjä ja -ketoja, fladoja ja kluuveja, hakamaasaarekkeita sekä lehtoista metsälaidunta. Kasvistoon kuuluu uhanalainen nelilehtivesikuusi ja monia huomionarvoisia lajeja kuten aholeinikki, suolasolmukki, iso- ja pienirantasappi, nyylähaarikko, nuokkukohokki, mäkilitukka, harmaakynsimö, morsinko, pölkkyruoho, vilukko, lehtotähtimö, juohiluikka, merivihvilä, jouhisara, luotosorsimo, merikaisla ja käärmeenkieli. Sienilajistoon kuuluvat mm. lakkakääpä ja ukonkuukunen. Alue on tärkeä muutonaikainen lintujen levähdysalue. Pesimälajistoon kuuluvat mm. lukuisat hanhet, sorsalinnut ja kyhmyjoutsen. Mereistä pesimälinnustoa edustavat mm. haahka, karikukko, meriharakka ja tylli.

Niemenkärkeen johtavan kärrytien varrella on kuusta ja tervaleppää kasvavaa metsälaidunta, jolla esiintyy mm. tesma, lehtotähtimö, orjanruusu, tyrni, suomyrtti ja lakkakääpä. Laidun vaihtuu eteläosastaan kivikkoiseksi rantaniityksi. Itäosan kookkaitten tervaleppien koloissa pesii liito-orava. Maakarin kohdalla laitumen pohjoisrannalla on rönsyrölli- tai luhtakastikka-suolavihvilävaltaista rantaniittyä, jossa kasvaa myös keltamatara, hina, isorantasappi ja isolaukku.

Niemeen vievän tien eteläpuolella on maatuva lahdelma. Umpeen kasvavienlahdelmien kasvillisuus on luhtakastikka-, jokapaikansara- ja rönsyröllivaltaista. Tervalepät reunustavat avoimia niittykuvioita ja pienet mäet ovat kuusivaltaisia. Lahdelmien kasviston tyyppilajistoon kuuluvat isorölli, punanata, vilukko, ketohanhikki ja mesiangervo. Paikoitellen esiintyy juohiluikka, merisara, pohjanlahdenlauha, hirssisara ja isorantasappi. Etelään suuntautuvan lahdelman suulla, sinikaislavyöhykkeen ulkopuolella on uhanalaisen nelilehtivesikuusen kasvusto ja länsirannalla on kuivaa niittyä, jonka kasvistoon kuuluvat mm. tuoksusimake, karhunputki ja pieninä kasvustoina ketoneilikka, nuokkukohokki ja jäkki. Loukeennokka on kivinen mereinen niemi, jossa kasvaa etupäässä tervaleppää ja pihlajaa.

Kuuminaistenniemen länsirantaa huuhtoo ajoittain voimakas aallokko ja rannat ovat osin alttiita eroosiolle. Rannoille ajautuu vaihtelevan paksuinen levävalli, jolla kasvaa typpeä vaativia merenrantakasveja. Ulkokarin ja Loukeennokan välissä on vaihtelevia, lehtipuuvaltaisia rehevähköjä metsälaidunkuvioita.

Pihlavaluodon laajalla laidunalueella on edustavia maankohoamisrantoja lahtineen ja lampareineen ja puustoisine laitumineen ja lehtoineen. Kallioperän diabaasin ja pitkään jatkuneen laidunkäytön ansiosta alueella esiintyy lukuisia harvinaisia kasvi-, sieni- ja eläinlajeja. Kasvistoon kuuluvat mm. tähtitalvikki, hina, ruokonata, virnasara, merikaisla, herne-, hirssi-, meri- ja somersara, vilukko, iso- ja pikkurantasappi, nyylähaarikko, keltamatara ja isolaukku. Alueen harvinaisia sieniä ovat lakkakääpä ja eteläinen haisusieni. Alueen monipuoliseen linnustoon kuuluvat mm. ruovikoiden lajit ryti- ja ruokokerttunen, luhtakana ja luhtahuitti sekä harmaahaikara, kurki, tylli ja töyhtöhyyppä. Syksyisin alueella lepää suuria parvia mm. laulujoutsenia.

Laajimmat avoimet rantaniityt sijaitsevat Pihlavaluodon pohjoisosassa Uutpakanlahden kaakkois- ja etelärannalla. Lahtea reunustaa sinikaislavyöhyke, jonka yläpuolelle on muodostunut rönsyrölli- ja meriluikkavyöhyke ja ylimpänä on merisara-, suolavihvilä- ja punanatavyöhykkeet. Uutpakanlahdelta työntyy kaakkoon maatunut lahti, jonka perällä on kluuvi. Myös länsipuolella on metsään työntyviä niittyalueita, jotka ovat pääosin ruovikoituneita. Kirpakan entisen lahdelman, nykyisen kluuvin, ympärillä olevat niityt ovat ruovikoituneet. Tilannetta parantaa uudelleen alkanut laidunnus. Kirpakan itärannalla on monilajista rantaniittyä, jonka kasvistoon kuuluvat mm. runsaana esiintyvä käärmeenkieli, suolavihvilä ja suolasänkiö. Pihlavaluodon länsi- ja eteläranta ovat kivikkoisia ja matalia. Edustavaan kasvistoon kuuluu mm meriasteri.

Pihlavaluodon avoimet ja valoisat laidunmetsät sijaitsevat mosaiikkimaisesti rantaniittykaistaleiden välissä. Tervaleppä reunustaa kosteikkoja ja havupuita kasvaa mäkien päällä. Suuri osa alueesta on tervaleppä-mäntylehtoa, jonka aluskasvillisuuteen kuuluvat mm. lehtotähtimö, lehtoarho, isoalvejuuri, puna-ailakki, rantayrtti, tesma ja koiranvehnä.

Kuuminaistenniemen pohjoisrannalla sijaitsee Hevoskarin rantaniitty, joka on pysynyt kohtuullisen avoimena talvisin korkealle nousevan vedenpinnan ja jäiden vaikutuksesta. Järviruoko hallitsee rantaniityn yleiskuvaa, mutta melko harvaksi ja matalaksi jäävä ruovikko ei ole vaikuttanut lajistoon. Lajirunsaalla rantaniityllä on keskimäärin 15 ja parhaimmillaan 25 putkilokasvilajia neliömetrillä. Monipuoliseen lajistoon kuuluvat mm. merisara, iso- ja pikkurantasapet, pikkuluikka, ruokonata, keltamatara, rantanätkelmä, rantayrtti, käärmeenkieli, vilukko, isolaukku ja mesimarja sekä uhanalainen punakämmekkä.

Kuuminaistenniemen tyven eteläosassa oleva Katiskalahti on alava ja suojainen sisälahden maankohoamisranta. Kasvillisuuden erikoisuutena on punakämmekkä, jonka lisäksi tavataan tyypillistä maankohoamisrantojen kuivan vyöhykkeen kasvillisuutta kuten suomyrttiä, hirssisaraa ja ruokonataa.

Kuuminaistenniemen lounaisosassa on edustava maankohoamisranta. Alueella on kauempana rantaviivasta useita umpeen kasvavia, merestä kuroutuneita lahdekkeita. Kasvistossa uloimpana esiintyvät mm. sorsimo, merisuolake, pohjanlahdenlauha ja meriratamo. Seuraavana on suolavihviläniitty, jossa kasvavat mm. vilukko sekä iso- ja pikkurantasappi. Tyrniä on sisempänä runsaasti ja metsänrajassa on hirssisara-hina-ruokonatavyöhyke, jossa kasvaa lisäksi punakämmekkä ja suomyrtti.

Kuuminaistenniemen keskiosassa on ojittamaton, pienialainen letto, jonka kasvillisuus on poikkeuksellisen edustava ja eteläsuomalaisissa olosuhteissa hyvin rikas. Letto on syntynyt diabaasialustasta tihkuvien lähdevesien ravitsemana, mutta on jo ehtinyt ikääntyä ja saada osin keskustavaikutteisiakin piirteitä. Erityisesti lettosammallajisto on runsas, käsittäen useita Satakunnassa harvinaisia sammalia. Kasvistoon kuuluvat mm. punakämmekkä, villapääluikka, liereäsara, rimpivesiherne, suomyrtti, äimäsara, lettolehväsammal, kilpukkasammal, lierosammal, lettoväkäsammal, lettosiipisammal, lettokuirisammal, kampasammal, hetesirppisammal ja hetteenrahkasammal.

Suojelutilanne

Osia alueesta on perustettu luonnonsuojelulain mukaiseksi suojelualueeksi.

Suojelutilanteen tarkennus ja toteutuskeinot

Alue kuuluu lähes kokonaan seutukaavan suojelualueisiin.

Alue suojellaan Kuuminaistenniemen kärjen vesialuetta lukuun ottamatta luonnonsuojelulailla.

Vesialue toteutetaan vesilailla.

Hevoskarin alue toteutetaan kuitenkin sopimuksella maanomistajan kanssa.

Luontodirektiivin luontotyypit

Rannikon laguunit* (1150)

20%

Kivikkorannat (1220)

1%

Merenrantaniityt* (1630)

5%

Runsaslajiset kuivat ja tuoreet niityt* (6270)

1%

Kosteat suurruohoniityt (6430)

1%

Letot (7230)

 <1%

Maankohoamisrannikon primäärisukkessiovaiheiden
luonnontilaiset metsät*(9030)

17%

Hakamaat ja kaskilaitumet (9070)

10%

Metsäluhdat* (9080)

1%

*priorisoitu luontotyyppi

Luontodirektiivin liitteen ll lajit

Lutra lutra
Pteromys volans
Hippuris tetraphylla

saukko
liito-orava
nelilehtivesikuusi

Lintudirektiivin liitteen linnut

Kohde ei ole suojeltu lintudirektiivin perusteella ja siten kyseisen direktiivin liitteen I linnut eivät ole alueen suojeluperuste.

Bonasa bonasia
Tringa glareola
Philomachus pugnax
Sterna hirundo
Sterna paradisaea
Lanius collurio

pyy
liro
suokukko
kalatiira
lapintiira
pikkulepinkäinen

Säännöllisesti esiintyvät muuttolinnut

Kohde ei ole suojeltu lintudirektiivin perusteella ja siten kyseisen direktiivin tarkoittamat säännölliset muuttolinnut eivät ole alueen suojeluperuste.

Aythya marila

lapasotka

Melanitta fusca

pilkkasiipi

Tringa erythropus

mustaviklo

Tringa totanus

punajalkaviklo

Calidris alpina schinzii

etelänsuosirri

Muuta lajistoa

Anthus cervinus
Dactylorhiza incarnata ssp. incarna
Ganoderma lucidum
Calvatia utriformis
Phallus impudicus

lapinkirvinen
punakämmekkä
lakkakääpä
ukonkuukunen
haisusieni

Julkaistu 12.8.2013 klo 13.50, päivitetty 12.8.2013 klo 13.49

Aihealue: