Kuorsumaanjärvi

Koodi
Kunta
Pinta-ala
Aluetyyppi
FI0318002
Sastamala
226 ha
SPA

kuorsumaanjarvi_sastamala.jpg

Alueen kuvaus

Kuorsumaanjärvi on matala, eutrofinen länsi- ja koillispuolelta kyläasutuksen ympäröimä järvi. Järven etelä- ja pohjoispää ovat kasvaneet umpeen ja sen keskisyvyys on alle metrin. Syvimmät kohdat ovat noin kolme metriä. Suurinta osaa vesitilasta peittää pohjassa tuuhea sammalmatto, jossa valtalajeina ovat lampisirppisammal ja järvikuirisammal. Tämä mahdollistaa sen, että pohjassa elää suuri joukko selkärangattomia eläimiä, joita vesilinnunpoikaset käyttävät ravinnokseen. Paikoin pohja on pehmeä ja hiekkainen sekä äimäruohon ja kaitapalpakon valtaama. Avovettä reunustavat rannoilla järvikorte-, ratamosarpio- ja ulpukkayhdyskunnat, mutta paikoin kasvaa järvikaislaa. Rannat ovat reheviä ja kasvillisuudeltaan pääosin ruoko- ja kaislaluhtaa sekä korteluhtaa.

Aartoniemen vieressä kasvaa runsaasti kapealehtiosmankäämiä. Alueella tavataan myös nuokkurusokki, uistinvita, pystykeiholehti, terttualpi, myrkkykeiso, sorsansammal, hetesirppisammal, upposirppisammal ja isovesitähti. Alueeseen kuuluu myös pohjoisosassa oleva jossain määrin ojitettu mm. lakkaa kasvava isovarpuräme sekä kaksi länsirannan metsikköä. Metsiköt ovat reheviä ja kuusivaltaisia, mutta suurten kuusien seassa kasvaa myös lehmuksia ym. lehtipuita. Aluskasvillisuus on lehtomaista ja kasvistoon kuuluu mm. mustakonnanmarja, sinivuokko, metsävirna, sudenmarja ja saniaisia. Linnuston kannalta parhaimmat pesimäalueet ovat järven pohjois- ja eteläpää. Pesimälajistoon kuuluvat mm. laulujoutsen, silkkiuikku, sinisorsa, tavi, heinätavi, lapasorsa, punasotka, tukkasotka, telkkä ja nokikana, mustakurkku-uikku, kurki, luhtahuitti ja ruskosuohaukka. Alue on myös tärkeä muutonaikainen levähdyspaikka mm. laulujoutsenelle.

Suojelutilanne

Ei suojeltu  100

Suojelutilanteen tarkennus ja toteutuskeinot

Alue kuuluu seutukaavan SL-alueeseen. Alueen suojelu toteutetaan luonnonsuojelulailla ja vesilailla.

Luontodirektiivin luontotyypit

Alue on suojeltu vain lintudirektiivin perusteella ja siten alueella esiintyvät luontodirektiivin liitteen I luontotyypit eivät ole alueen suojeluperuste.

Luontodirektiivin liitteen II lajit 

Alueelta ei ole tiedossa luontodirektiivin liitteen II lajeja.

Lintudirektiivin liitteen I linnut 

  • kalatiira Sterna hirundo
  • kaulushaikara Botaurus stellaris
  • kurki Grus grus
  • laulujoutsen Cygnus cygnus
  • liro Tringa glareola
  • luhtahuitti Porzana porzana
  • mehiläishaukka Pernis apivorus
  • mustakurkku-uikku Podiceps auritus
  • pikkulokki Larus minutus
  • ruskosuohaukka Circus aeruginosus
  • räyskä Sterna caspia
  • suokukko Philomachus pugnax
  • uivelo Mergus albellus
  • vesipääsky Phalaropus lobatus

Alueella esiintyy lisäksi kolme uhanalaista lajia, joiden tarkemmat tiedot ovat vain maanomistajien ja muiden asianosaisten saatavissa.

Lintudirektiivin liitteessä I mainitsemattomat säännöllisesti esiintyvät muuttolinnut 

  • harmaahaikara Ardea cinerea
  • heinätavi Anas querquedula
  • härkälintu Podiceps grisegena
  • jouhisorsa Anas acuta
  • lapasorsa Anas clypeata
  • mustalintu Melanitta nigra
  • mustaviklo Tringa erythropus
  • naurulokki Larus ridibundus
  • nuolihaukka Falco subbuteo
  • punajalkaviklo Tringa totanus
  • selkälokki Larus fuscus

Muuta lajistoa 

  • haapana Anas penelope
  • kalalokki Larus canus
  • luhtakana Rallus aquaticus
  • metsäviklo Tringa ochropus
  • nokikana Fulica atra
  • punasotka Aythya ferina
  • rytikerttunen Acrocephalus scirpaceus
  • satakieli Luscinia luscinia
  • silkkiuikku Podiceps cristatus
  • taivaanvuohi Gallinago gallinago
  • tukkasotka Aythya fuligula
  • valkoviklo Tringa nebularia
Julkaistu 23.8.2013 klo 9.10, päivitetty 23.8.2013 klo 13.01

Julkaisija: