Kullafjärdenin lintuvesi

Koodi

FI0100081

Kunta

Ruotsinpyhtää

Pinta-ala

185 ha

Aluetyyppi

SCI ja SPA

Lataa tiivistelmä virallisen Natura-tietolomakkeen tiedoista (20.8.1998)

FI0100081.pdf

Alueen kuvaus

Kullafjärden, toiselta nimeltään Tessjöfjärden, on Taasianjoen suiston lintuvesialue. Matalassa, rehevässä lahdenpohjukassa on laajat vesikasvillisuusvyöhykkeet, joista järviruoko muodostaa suurimmat. Suiston vesi- ja rantakasvilajisto on monipuolinen. Lahden eteläosassa on keskimäärin kahden metrin syvyinen avovesialue.

Taasianjoessa toteutettiin vuosina 1991–1995 peltomaiden tulvasuojeluhankkeeseen ja virkistyskäyttömahdollisuuksien paran-tamiseen liittyviä vesistöjärjestelyjä. Pääuomaa ruopattiin lähes neljänkymmenen kilometrin matkalta, minkä lisäksi työhön kuului pohjakynnysten rakentamista ja koskien kunnostuksia.

Vesistöjärjestelyjen vuoksi alueella on seurattu tiiviisti linnuston ja kasvillisuuden kehitystä.

Kasvillisuus ja eläimistö

Lahden vesi- ja rantakasvilajisto on monipuolinen, joskin kasvillisuudessa on tapahtunut viime aikoina selviä muutoksia. Rantoja peittävät laajat ruokoluhdat, ja järviruoko hallitsee myös laajoja matalan veden alueita. Kapeaosmankäämi on muodostanut paikoin tiheitä kasvustoja.

Syvemmillä vesialueilla kasvaa lähinnä järvikaislaa, ulpukkaa ja lumpeita, joukossa harvinaista suomenlummetta (Nymphaea tetragona). Toinen huomionarvoinen laji on rannoilla paikoin runsaanakin kasvava isohierakka (Rumex hydrolapathum).

Kullafjärden on valtakunnallisesti arvokkaaksi määritelty lintuvesialue. Pesimälinnuston lajimäärä on ollut 2000-luvulla  vuosittain yli 40 lajia ja pesiviä pareja on ollut vuosittain n. 200-300 (tieto 2007).

Merkittävimpiä pesimälajeja ovat olleet kaulushaikara, ruskosuohaukka, luhtahuitti, pikkutikka ja rastaskerttunen. Muuttoaikoina lahdella levähtää vesilintuja ja kahlaajia, mm. joutsenia ja uiveloita. Lahti on myös tärkeä ruokailualue ympäristön linnuille.

Suojelun toteutuskeinot

Koko Natura-alue kuuluu valtakunnalliseen lintuvesiensuojeluohjelmaan. Natura-alueen toteutuskeinona on vesilaki ja/tai luonnonsuojelulaki. Vesilailla voidaan säädellä hankkeita, joihin tarvitaan vesioikeuden lupa.

Julkaistu 31.7.2013 klo 13.19, päivitetty 31.7.2013 klo 13.19

Julkaisija: