Kuivasjärvi

Koodi

FI0800060

Kunta

Alavus

Pinta-ala

468 ha

Aluetyyppi   

SCI ja SPA

Alueen kuvaus:

Valuma-alueeltaan melko pieni Kuivasjärvi sijaitsee Lapuanjoen pienen sivuhaaran varrella. Järvi laskee Lapuanjokeen itäpäästään Kuivasjokea pitkin. Järveen laskee vetensä neljä muuta lampea: Kontolampi, Okslampi, Ouranlampi ja Taikinalampi. Veden pintaa on laskettu 1800-luvulla ja uudelleen 1940-luvulla heinämaiden saamiseksi, mikä onkin tehnyt järvestä matalan, osin umpeen kasvaneen lintuparatiisin. Kuivasjärven rannat ovat lähes rakentamattomat ja peltoja on hyvin vähän. Alueella onkin rauhallinen, lähes erämainen tunnelma.

Järven pituus itä-länsi -suunnassa on 3,5 km ja pohjois-etelä -suunnassa 3 km. Alue koostuu kolmesta altaasta: Pikkuselästä, Kuivasjärvestä ja Lanamäenselästä. Rantojen muoto on sokkeloinen ja mutkitteleva. Lahdelmineen ja lukuisine kauniine pikku saarineen järvelle kertyy rantaviivaa runsas 12 km. Avovettä on vain reilut puolet järven pinta-alasta, keskisyvyys on noin 80 cm. Vesi on tummaa ja ravinteikasta, näkösyvyys on noin puoli metriä. Pohja on mutainen ja tasainen, ilman syvänteitä.

Järveä kauttaaltaan ympäröivät kasvillisuusvyöhykkeet ovat satoja metrejä leveitä ja yhtenäisiä. Vain noin 10 % rantaviivasta on kovaa maata vesirajaan asti. Varsinkin Pikkuselällä saraikko- ja järvikortevyöhykkeet peittävät lähes koko altaan. Avovettä on kesällä vain muutamia hehtaareja, jotka nekin kasvavat täyteen uposkasvillisuutta. Muuten rannat koostuvat luhtaisista pallesoista, joita reunustaa paju-paatsama -vyöhyke. Ympäröivät metsät ovat eriasteisesti käsiteltyjä talousmetsiä. Eniten on keski-ikäistä sekametsää. Rannoilta löytyy myös kohtuullisesti kolopuita.

Järven lounaispuolella, Isonmaankannan niemen länsipuolella sijaitsee kaunis, edustava keidassuo. Suotyyppinä keitaalla vallitsee rahkaräme. Keitaan pohjoisreunaa on harvennettu kevyesti ja eteläpäässä aivan reunaosat ovat paikoin kuivahtaneet ojituksen seurauksena, mutta pääosin suo on luonnontilainen.

Kuivasjärvi on erittäin monipuolinen lintujärvi. Vuonna 1991 järvellä pesi kaikkiaan 138 paria vesilintuja, mutta muiden ryhmien lintuja tavataan alueella vielä selvästi enemmän. Lajistoon kuuluu harvinaisia pohjoisia lajeja ja alueen muutonaikainen merkitys on huomattava.

Kuivasjärvi on kansainvälisesti arvokas lintuvesi, jonka pesimälinnusto on hyvin monipuolinen ja muutonaikainen merkitys suuri. Merkitystä myös metsä- ja suoluonnon suojelukohteena.

Suojelutilanne:

Ei suojeltu   100 % 

Suojelutilanteen tarkennus ja toteutuskeinot:

Kansainvälisesti arvokas lintuvesiensuojeluohjelman kohde. Seutukaavassa osoitettu SU-1 -alueeksi. Esitetään liitettäväksi kansainvälisten merkittävien kosteikkojen luetteloon (Ramsar-kohteet). Tällä hetkellä kohde on kokonaan suojelun ulkopuolella. Yhteinen vesijättöalue on tarkoituksenmukaista rauhoittaa yksityismaan luonnonsuojelualueena. Valtiolle hankitut ja hankittavat ranta-alueet rauhoitetaan asetuksella valtionmaan luonnonsuojelualueena.

Luontodirektiivin liitteen I luontotyypit:

Humuspitoiset lammet ja järvet   

59 %

*Keidassuot

3 %

Vaihettumissuot ja rantasuot

25 %

* = priorisoitu luontotyyppi

Lintudirektiivin liitteen I lintulajit:

Bubo bubo
Circus aeruginosus
Circus cyaneus

Cygnus cygnus
Dryocopus martius
Falco columbarius

Grus grus
Hydrocoloeus minutus (Larus minutus)

Mergus albellus
Philomachus pugnax    
Podiceps auritus

Porzana porzana
Sterna hirundo
Sterna paradisae
Tetrastes bonasia (Bonasa bonasia)
Tringa glareola

huuhkaja  
ruskosuohaukka
sinisuohaukka
laulujoutsen
palokärki
ampuhaukka
kurki
pikkulokki
uivelo
suokukko
mustakurkku-uikku
luhtahuitti
kalatiira
lapintiira
pyy
liro

Lintudirektiivin liitteessä I mainitsemattomat säännöllisesti esiintyvät muuttolinnut:

Anas acuta
Anas clypeata
Anas querquedula
Anas strepera
Anser fabalis
Falco subbuteo
Larus fuscus
Larus ridibundus
Limosa limosa
Lymnocryptes minimus
Melanitta fusca
Melanitta nigra
Podiceps grisegena
Tringa erythropus

jouhisorsa
lapasorsa
heinätavi
harmaasorsa
metsähanhi
nuolihaukka
selkälokki
naurulokki
mustapyrstökuiri
jänkäkurppa
pilkkasiipi
mustalintu
härkälintu
mustaviklo

Julkaistu 8.8.2013 klo 13.57, päivitetty 8.8.2013 klo 13.57

Aihealue: