Kuivasjärvi

Natura 2000 -kohteiden tietoja päivitetään

Natura 2000 -kohteiden tiedot ovat osin muuttuneet. Kaikkien kohteiden tietoja ei ole vielä päivitetty tähän verkkopalveluun. Ajantasaiset tiedot ovat karttapalvelussa:

Koodi FI0800060
Kunta Alavus
Pinta-ala 468 ha
Aluetyyppi SAC ja SPA
Alue kartalla Suomen ympäristökeskuksen karttapalvelu

Alueen kuvaus

Valuma-alueeltaan melko pieni Kuivasjärvi sijaitsee Lapuanjoen pienen sivuhaaran varrella. Järvi laskee Lapuanjokeen itäpäästään Kuivasjokea pitkin. Järveen laskee vetensä neljä muuta lampea: Kontolampi, Okslampi, Ouranlampi ja Taikinalampi. Veden pintaa on laskettu 1800-luvulla ja uudelleen 1940-luvulla heinämaiden saamiseksi, mikä onkin tehnyt järvestä matalan, osin umpeen kasvaneen lintuparatiisin. Järven pituus itä-länsi -suunnassa on 3,5 km ja pohjois-etelä -suunnassa 3 km. Alue koostuu kolmesta altaasta: Pikkuselästä, Kuivasjärvestä ja Lanamäenselästä. Rantojen muoto on sokkeloinen ja mutkitteleva. Lahdelmineen ja lukuisine kauniine pikku saarineen järvelle kertyy rantaviivaa runsas 12 km. Avovettä on vain reilut puolet järven pinta-alasta, keskisyvyys on noin 80 cm. Vesi on tummaa ja ravinteikasta, näkösyvyys on noin puoli metriä. Pohja on mutainen ja tasainen, ilman syvänteitä.

Järveä kauttaaltaan ympäröivät kasvillisuusvyöhykkeet ovat satoja metrejä leveitä ja yhtenäisiä. Vain noin 10 % rantaviivasta on kovaa maata vesirajaan asti. Varsinkin Pikkuselällä saraikko- ja järvikortevyöhykkeet peittävät lähes koko altaan. Avovettä on kesällä vain muutamia hehtaareja, jotka nekin kasvavat täyteen uposkasvillisuutta. Muuten rannat koostuvat luhtaisista pallesoista, joita reunustaa paju-paatsama -vyöhyke. Ympäröivät metsät ovat eriasteisesti käsiteltyjä talousmetsiä. Eniten on keski-ikäistä sekametsää. Rannoilta löytyy myös kohtuullisesti kolopuita.

Järven lounaispuolella, Isonmaankannan niemen länsipuolella sijaitsee kaunis, edustava keidassuo. Suotyyppinä keitaalla vallitsee rahkaräme. Keitaan pohjoisreunaa on harvennettu kevyesti ja eteläpäässä aivan reunaosat ovat paikoin kuivahtaneet ojituksen seurauksena, mutta pääosin suo on luonnontilainen. Kuivasjärvi on erittäin monipuolinen lintujärvi. Vuonna 1991 järvellä pesi kaikkiaan 138 paria vesilintuja, mutta muiden ryhmien lintuja tavataan alueella vielä selvästi enemmän. Lajistoon kuuluu harvinaisia pohjoisia lajeja ja alueen muutonaikainen merkitys on huomattava.

Kuivasjärven rannat ovat lähes rakentamattomat ja peltoja on hyvin vähän. Alueella onkin rauhallinen, lähes erämainen tunnelma.

Kuivasjärvi on kansainvälisesti arvokas lintuvesi, jonka pesimälinnusto on hyvin monipuolinen ja muutonaikainen merkitys suuri. Merkitystä myös metsä- ja suoluonnon suojelukohteena. Kohdassa 3.3 "Muut tärkeät lajit" perusteella D ilmoitetut lajit ovat alueellisesti uhanalaisia. Kuivasjärveä uhkaa umpeen kasvaminen ja rehevöityminen. Viimeisen kymmenen vuoden aikana järveltä on kadonnut ainakin neljä vesilintulajia ja yksi kahlaaja. Lisäksi metsästys tulisi kieltää ainakin järven länsipäässä, Pikkuselällä.

Suojelutavoite

Kaikki tietolomakkeen taulukoissa 3.1 ja 3.2 mainitut luontotyypit ja lajit (lukuun ottamatta edustavuudeltaan luokkaan D luokiteltuja luontotyyppejä ja populaation merkittävyydeltä luokkaan D luokiteltuja lajeja) kuuluvat alueen suojeluperusteisiin ja kaikkien niiden suojelutavoitteena on vähintäänkin alueen merkityksen säilyttäminen osana verkostoa.

Lisäksi alueen suojelussa ja hoidossa painotetaan seuraavia tavoitteita:

  • alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään turvaamalla luonnon omien prosessien mukainen kehitys.
  • alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään alueen käyttöä ohjaamalla.
  • luontotyypin tai lajin elinympäristön laatua tai lajin populaation elinvoimaisuutta parannetaan ennallistamis- ja hoitotoimenpitein.

Kansainvälisesti arvokas lintuvesiensuojeluohjelman kohde. Maakuntakaavassa osoitettu luonnonsuojelualueeksi SL-3.

Suojelutilanteen tarkennus ja toteutuskeinot

Yhteinen vesijättöalue on tarkoituksenmukaista rauhoittaa yksityismaan luonnonsuojelualueena. Valtiolle hankitut ja hankittavat ranta-alueet rauhoitetaan asetuksella valtionmaan luonnonsuojelualueena.

Suojelun perusteina olevat luontotyypit

Nimi

Pinta-ala, ha

Humuspitoiset järvet ja lammet 227
Pikkujoet ja purot 0,07
Keidassuot 11,6
Vaihettumissuot ja rantasuot 18,9
Boreaaliset luonnonmetsät 5,17
Fennoskandian metsäluhdat 2,95
Puustoiset suot 19,8

Suojelun perusteina olevat lajit

Laji

Tieteellinen nimi

jouhisorsa Anas acuta
lapasorsa Anas clypeata
heinätavi Anas querquedula
harmaasorsa Anas strepera
metsähanhi Anser fabalis
punasotka Aythya ferina
tukkasotka

Aythya fuligula

pyy Bonasa bonasia
huuhkaja Bubo bubo
ruskosuohaukka Circus aeruginosus
sinisuohaukka Circus cyaneus
laulujoutsen Cygnus cygnus
palokärki Dryocopus martius
ampuhaukka Falco columbarius
nuolihaukka Falco subbuteo
kurki Grus grus
selkälokki Larus fuscus fuscus
pikkulokki Larus minutus
naurulokki Larus ridibundus
mustapyrstökuiri Limosa limosa
jänkäkurppa Lymnocryptes minimus
pilkkasiipi Melanitta fusca
mustalintu Melanitta nigra
uivelo Mergus albellus
keltavästäräkki Motacilla flava
suokukko Philomachus pugnax
mustakurkku-uikku Podiceps auritus
härkälintu Podiceps grisegena
kalatiira Sterna hirundo
lapintiira Sterna paradisaea
mustaviklo Tringa erythropus
liro Tringa glareola
liito-orava Pteromys volans

Päätöksellä poistetut lajit

Laji

Tieteellinen nimi

Luhtahuitti Porzana porzana

 

 

Julkaistu 8.8.2013 klo 13.57, päivitetty 30.8.2019 klo 15.27

Aihealue: