Kristiinankaupungin saaristo

Koodi FI0800134
Kunta Kaskinen, Kristiinankaupunki, Närpiö
Pinta-ala 8059 ha
Aluetyyppi

SAC ja SPA

Alue kartalla

Suomen ympäristökeskuksen karttapalvelu

 Alueen kuvaus

Kohde käsittää edustavan näytteen Kaskisten ja Merikarvian välisestä kapeasta saaristovyöhykkeestä. Alueen kallioperä on migmatiittia. Liuskeisuus on suunnilleen pohjois-etelä -suuntaista. Kallioperässä on samansuuntaisia murroslaaksoja. Kun vielä mannerjäätikön kulkusuunta oli täällä pohjoisesta etelään saaristo on vahvasti rannikon mukaan suuntautunut. Avokalliot ovat yleisiä. Rannat vaihtelevat kallio- ja lohkarerannoista pienialaisiin sora- ja hiekkarantoihin.

Saaristo koostuu lukuisista, enimmäkseen pienistä puuttomista luodoista ja saarista tai harvapuustoisista kallioisista saarista. Suuria metsäpeitteisiä saaria on vain muutama. Niilläkin metsä on enimmäkseen mäntyvaltaista havusekametsää. Lehtipuuvaltaisista saarista suurin on Haahkaluoto sisäsaaristossa. Monella saarella on edustavia rantaniittyjä, joilla on rikas kasvillisuus ja runsas pesimälinnusto. Ulkomeren äärellä olevien saarten länsirannalla on paikoin suuria rakkolevävalleja.

Alueen pesimälinnustoon kuuluvat mm. lapasotka, selkälokki, räyskä, merikihu, merihanhi, haahka, mustakurkku-uikku, pilkkasiipi, harmaasorsa, ristisorsa, tylli, palokärki ja riekko. Lokki- ja tiirayhdyskuntia on useita.

Myös saarten kasvilajsto on rikas ja siihen kuuluu useita uhanalaisia tai harvinaisia lajeja, kuten harmaakynsimö, suolaleinikki, käärmeenkieli, rantanätkelmä, lituruoho, morsinko, ruoholaukka, itämerenlemmikki, särmäkuisma, lännenmaarianheinä, rantanenätti, pölkkyruoho, merivihvilä, pikkusuolamaltsa, sammakonvihvilä, suolasolmukki, meriputki, somersara, kivikkoalvejuuri ja ahopellava.

Södra Yttergrundilla on majakka ja siihen liittyviä rakennuksia, samoin Gåsgrundilla pieni majakka. Muutamaa vanhaa kalamajaa ja loma-asuntoa lukuunottamatta alue on rakentamaton.

Näyte lähes rakentamattomana ja luonnontilaisena säilyneen Selkämeren rannikon kapean, kallioisen saariston luontotyypeistä. Tärkeä linnuston pesimäalueena; osalla alueesta merkitystä myös muutonaikaisena levähdyspaikkana. Edustavia ja kasvistoltaan rikkaita rantaniittyjä. Näyttäviä rakkolevävalleja. Vanhoja mäntyvaltaisia havumetsiä. Osa alueesta tärkeä myös virkistyskäytön kannalta.

Kohdassa 3.3. "Muut tärkeät lajit" perusteella D ilmoitetut kasvi- ja lintulajit ovat alueellisesti uhanalaisia ja siksi huomionarvoisia.

Rannikon suuntaiset virtaukset tuovat pintavesiä etelästä, minkä vuoksi Porin edustan rautakuormitus ilmenee tällä alueella lievänä rautapitoisuuksien nousuna.
Kalankasvatuksen lisääntyminen voi heikentää veden laatua alueella. Muutoin veden laatu on hyvä eikä merkittäviä uhkatekijöitä ole tiedossa.

Arimmilla lintujen pesimäalueilla on syytä rajoittaa liikkumista pesimäkauden aikana.

Suojelutavoite

Kaikki tietolomakkeen taulukoissa 3.1 ja 3.2 mainitut luontotyypit ja lajit (lukuun ottamatta edustavuudeltaan luokkaan D luokiteltuja luontotyyppejä ja populaation merkittävyyden osalta luokkaan D luokiteltuja lajeja) kuuluvat alueen suojeluperusteisiin ja kaikkien niiden suojelutavoitteena on vähintäänkin alueen merkityksen säilyttäminen osana verkostoa. Lisäksi alueen suojelussa ja hoidossa painotetaan seuraavia tavoitteita:

  • alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään turvaamalla luonnon omien prosessien mukainen kehitys,
  • alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään alueen käyttöä ohjaamalla

Rantojensuojeluohjelma: Domarkobban

Alue on rantayleiskaavoissa osoitettu lähes kokonaan luonnonsuojelualueeksi SL-1

Suuri osa alueesta on rauhoitettu yksityismaan luonnonsuojelualueina.

Suojelutilanteen tarkennus ja toteutuskeinot

Suojeluarvojen turvaamiseksi pääosa karttaan LsL-merkinnällä osoitetusta maa-alueesta on tarkoitus muodostaa luonnonsuojelulain mukaiseksi luonnonsuojelualueeksi. Tavoitteena on säilyttää nämä alueet mahdollisimman luonnonmukaisesti kehittyvänä näytteenä saariston luontotyypeistä. Suojelutavoitteiden saavuttamista voidaan tukea rakennuslain ja vesilain keinoin. Käytännössä tämä merkitsee sitä, että luonnon monimuotoisuuden suojelutavoitteet sisällytetään tekeillä olevaan rantayleiskaavaan ja että uudet rakennuspaikat osoitetaan mahdollisuuksien mukaan Natura-alueen ulkopuolelle. Vesialueilla suojeluarvot voidaan turvata pitkälti vesilain keinoin. Luonnonsuojelulakia sovelletaan alueen omistajien sitä halutessa.

Rantakaava-alueilla suojelutoimet perustuvat vahvistetun kaavan maankäyttöratkaisuihin. Muuten alueella on vain harvassa yksittäisiä loma-asuntoja. Niiden käyttö voi suojelutavoitteiden estämättä jatkua entiseen tapaan. Suojelutavoitteet eivät rajoita myöskään olemassaolevien väylien käyttöä ja kunnossapitoa.

Suojelun perusteina olevat luontotyypit

Nimi

Pinta-ala,ha

Vedenalaiset hiekkasärkät 0,1
Fladat, kluuvijärvet ja laguuninomaiset lahdet 17
Karit ja kalliorantojen levävyöhykkeelliset vedenalaiset osat 100
Rantavallien yksivuotinen kasvillisuus 0,1
Kivikkoisten rantojen monivuotinen kasvillisuus 5
Atlantin ja Itämeren rannikoiden kasvipeitteiset rantakalliot 160
Itämeren ulkosaariston ja merivyöhykkeen saarien ja luotojen ryhmät 320
Itämeren boreaaliset rantaniityt 6
Itämeren boreaaliset hiekkarannat, joilla on monivuotista ruohovartista kasvillisuutta 0,1
Liikkuvat alkiovaiheen dyynit 0,1
Kiinteät, kalkittomat Empetrum nigrum -variksenmarjadyynit 0,1
Dyynien kosteat soistuneet painanteet 0,1
Eurooppalaiset kuivat nummet 4
Fennoskandian runsaslajiset kuivat ja tuoreet niityt 0,01
Kostea suurruohokasvillisuus 0,1
Maankohoamisrannikon primäärisukkessiovaiheiden luonnontilaiset metsät 45


Suojelun perusteina olevat lajit

Laji

Tieteellinen nimi

ruokki Alca torda
jouhisorsa Anas acuta
lapasorsa Anas clypeata
heinätavi Anas querquedula
harmaasorsa Anas strepera
metsähanhi Anser fabalis
lapinkirvinen Anthus cervinus
harmaahaikara Ardea cinerea
karikukko Arenaria interpres
suopöllö Asio flammeus
punasotka Aythya ferina
tukkasotka Aythya fuligula
lapasotka Aythya marila
valkoposkihanhi Branta leucopsis
huuhkaja Bubo bubo
pulmussirri Calidris alba
isosirri Calidris canutus
kuovisirri Calidris ferruginea
merisirri Calidris maritima
pikkusirri Calidris minuta
lapinsirri Calidris temminckii
vuorihemppo Carduelis flavirostris
riskilä Cepphus grylle
ruskosuohaukka Circus aeruginosus
sinisuohaukka Circus cyaneus
laulujoutsen Cygnus cygnus
palokärki Dryocopus martius
tunturikiuru Eremophila alpestris
muuttohaukka Falco peregrinus
nuolihaukka Falco subbuteo
kuikka Gavia arctica
kaakkuri Gavia stellata
kurki Grus grus
merikotka Haliaeetus albicilla
pikkulepinkäinen Lanius collurio
selkälokki Larus fuscus fuscus
pikkulokki Larus minutus
naurulokki Larus ridibundus
jänkäsirriäinen Limicola falcinellus
punakuiri Limosa lapponica
sinirinta Luscinia svecica
jänkäkurppa Lymnocryptes minimus
pilkkasiipi Melanitta fusca
mustalintu Melanitta nigra
uivelo Mergus albellus
keltavästäräkki Motacilla flava
kivitasku Oenanthe oenanthe
sääksi Pandion haliaetus
vesipääsky Phalaropus lobatus
suokukko Philomachus pugnax
kapustarinta Pluvialis apricaria
tundrakurmitsa Pluvialis squatarola
mustakurkku-uikku Podiceps auritus
härkälintu Podiceps grisegena
luhtahuitti Porzana porzana
haahka Somateria mollissima
räyskä Sterna caspia
kalatiira Sterna hirundo
lapintiira Sterna paradisaea
ristisorsa Tadorna tadorna
teeri Tetrao tetrix
mustaviklo Tringa erythropus
liro Tringa glareola
punajalkaviklo Tringa totanus
sepelrastas Turdus torquatus
etelänkiisla Uria aalge
harmaahylje Halichoerus grypus
itämerennorppa Pusa hispida botnica

 

Julkaistu 11.9.2019 klo 10.44, päivitetty 11.9.2019 klo 10.46

Aihealue: