Köyliönjärvi

Koodi
Kunta
Pinta-ala
Aluetyyppi

FI0200032
Köyliö
303 ha
SCI ja SPA

Alueen kuvaus

Köyliönjärvi on Keski-Satakunnan savikkoalueen laaja, matala ja runsasravinteinen järvi, jota ympäröivät laajat viljelyalueet. Järvi on vähitellen rehevöitynyt ja samalla järvestä on kehittynyt merkittävä vesilintualue. Järven poikki kulkee kaakko-luodesuuntainen harjusaarten jono.

Varsinkin järven pohjoispää on vesikasvillisuudeltaan rehevä. Siellä kasvavatrunsaina mm. järviruoko, ulpukka, uistinvita, vesirutto, leveäosmankäämi, tylppälehti- ja ahvenvita sekä pikkulimaska.

Puhtaiden vesien lajeista ainoastaan isonäkinsammalta on pohjoispäässä laajahko kasvusto. Lisäksi rannoilla kasvaa haarapalpakko, kurjenmiekka ja vesikuusi. Koilliskulmassa on tervaleppävaltainen luhtainen alue. Köyliönjärven alueeseen kuuluu myös järven länsirannalla oleva Köyliönjärven luusuaan syntynyt laajahko ruovikko, pensaikko ja niittyalue.

Kirkkosaaren eteläosan itärannalla on leveähkö ruovikkoalue, joka vähitellen muuttuu osin laidunnuksessa olevan rantaniityn kautta lehtipuuvaltaiseksi hakamaaksi ja lehdoksi. Rantoja reunustaa myös muualla tervaleppävaltainen rantalehtovyöhyke. Kirkkosaaren pohjoisosa on biologisesti merkittävä alue.

Harjanteen lakiosalla kasvaa lukuisia suorarunkoisia tammia, jotka muodostavat tiheän latvuston, joten kenttäkerroksen kasvillisuus on melko vähäistä, joskin valkovuokkoa on runsaasti. Alueella on myös vaahteroita. Niemen molemmilla rannoilla on kosteaa rantalehtoa, joissa puusto on enimmäkseen tervaleppää. Saaren kärjen kaakkoispuolella on tiheäpuustoinen lehto, joka on jatkuvassa laidunnuksessa. Kirkkosaaren eteläosassa Uitamonniemellä on kostea heinävaltainen rantaniitty, joka vaihettuu rehevän veden kasvillisuudeksi. Porraslahden perukassa on tuore-kostea, nurmilauhavaltainen koivuhaka ja rantaniitty, jolla kasvaa runsaasti kapealehtipajua. Alueella on huomattavan suuria hieskoivuja sekä mm. hiirenhäntää.

Pääosa Hiidenpäännokasta on puistomaista metsälaidunta, jolla kasvaa suuria leppiä ja hieskoivuja sekä punaherukkaa. Kenttäkerrosta luonnehtivat nurmilauha, nokkonen ja soreahiirenporras. Niemen itäpuoli on nurmilauha-nurmiröllivaltainen, kapealehtipajun luonnehtima kostea-tuore rantaniitty. Hakamaisen pajukon kovakuoriaislajistoon kuuluu mm. harvinainen tuomenpisarapirkko.

Kaukosaari on pitkä ja kapea, korkeimmillaan n. 5 metriä järven pinnasta kohoava harjusaari. Leimaa-antavaa saaren luonnolle on pitkään jatkunut hevosten laidunnus, mikä näkyy saaren kasvillisuudessa. Puusto on lehtipuuvaltaista. Saaren eteläosassa esiintyy hakamaita ja niittyaukkoja, keskiosassa heinävaltaista tuoretta niittyä sekä itärannalla hakamaisia piirteitä omaava metsälaidun. Laidunnetuille alueille ovat leimaa-antavia pensasmaiset katajat. Lajistoon kuuluvat lisäksi mukulaleinikki ja keltavuokko.

Kirkkokari on pieni ja matala lehtipuuvaltainen saari, jossa valtapuina ovat hieskoivu, pihlaja ja harmaaleppä sekä yksittäin kasvavat kookkaat tervalepät. Saarella on muinaismuistolailla rauhoitettuja jäännöksiä.

Köyliönjärven alueen kasvillisuudessa on myös valtakunnallisesti silmälläpidettävä, alueellisesti uhanalainen laji, ahonoidanlukko ja harvinainen nurmilaukka.

Köyliönjärven alueen linnusto on erittäin monipuolinen ja lajirikas. Vesilintujen kannalta merkittävimmät alueet ovat järven pohjoispää, järven luusua ja Kirkkosaaren ruovikkoiset rannat, joilla myös paritiheydet ovat suurimmat. Alueella on paitsi vaateliasta vesilintulajistoa kuten mustakurkku-uikku, lapasorsa ja heinätavi myös yleisemmät haapana, puna- ja tukkasotka, tavi ja telkkä sekä runsaana esiintyvä silkkiuikku.

Ranta- ja ruovikkolinnustoon kuuluvat mm. kaulushaikara, ruskosuohaukka, luhtahuitti, kurki ja ruokokerttunen. Myös rantalehtojen lajisto on monipuolinen. Alueen vakinaiseen pesimälinnustoon kuuluvat mm. harmaapäätikka, satakieli, luhtakerttunen, lehtokerttu ja mustapääkerttu ja kultarinta. Varsinkin muuttoaikoina alueella tavataan laulujoutsenia ja kahlaajia kuten liro ja suokukko.

Suojelutilanne

Luonnonsuojelulailla toteutettavaksi esitetty osa on pääosin toteutettu perustamalla ympäristökeskuksen päätöksellä kaksi yksityistä luonnonsuojelualuetta, jotka käsittävät lähes kokonaan valtakunnalliseen lintuvesiensuojeluohjelmaan kuuluvan alueen.

Suojelutilanteen tarkennus ja toteutuskeinot

Lähes koko alue kuuluu lintuvesien suojeluohjelmaan tai seutukaavan virkistysalueeseen tai rantakaavan maatalousalueisiin.

Lintuvesien suojeluohjelman alueet ovat Seutukaavan luonnonsuojelu-alueina.

Lintuvesien suojeluohjelman alue ja osa siihen rajautuvista alueista suojellaan luonnonsuojelulailla.

Muut alueet toteutetaan rakennuslailla/kaavalla ja vesilailla.

Luontodirektiivin luontotyypit

Luontaisesti runsasravinteiset järvet (3150)

86%

Runsaslajiset kuivat ja tuoreet niityt* (6270)

1%

Kosteat suurruohoniityt (6430)

1%

Alavat niitetyt niityt (6510)

<1%

Vuoristojen niitetyt niityt (6520)

1%

Lehdot (9050)

6%

Hakamaat ja kaskilaitumet (9070)

5%

*priorisoitu luontotyyppi

Luontodirektiivin liitteen II lajit

Alueelta ei ole tiedossa luontodirektiivin liitteen II lajeja.

Lintudirektiivin liitteen l linnut

Podiceps auritus
Botaurus stellaris
Circus aeruginosus
Cygnus cygnus
Porzana porzana
Grus grus
Philomachus pugnax
Tringa glareola
Sterna hirundo
Bonasa bonasia
Picus canus
Lanius collurio

mustakurkku-uikku
kaulushaikara
ruskosuohaukka
laulujoutsen
luhtahuitti
kurki
suokukko
liro
kalatiira
pyy
harmaapäätikka
pikkulepinkäinen
Alueella esiintyy lisäksi yksi uhanalainen laji, jonka tarkemmat tiedot ovat vain maanomistajien ja muiden asianosaisten saatavissa.

Säännöllisesti esiintyvät muuttolinnut

Podiceps grisegena

härkälintu

Anas querquedula

heinätavi

Tringa totanus

punajalkaviklo

Muuta lajistoa

Podiceps cristatus
Anas
platytyrhynchos
Anas crecca
Anas penelope
Anas clypeata
Aythya fuligula
Aythya ferina
Bucephala clangula
Tringa hypoleucos
Luscinia luscinia

Sylvia atricapilla
Sylvia borin
Acrocephalus schoenobaenus
Phylloscopus trochilus
Emberiza schoeniclus
Botrychium multifidum
Allium oleraceum

silkkiuikku
sinisorsa
tavi
haapana
lapasorsa
tukkasotka
punasotka
telkkä
rantasipi
satakieli

mustapääkerttu
lehtokerttu
ruokokerttunen
pajulintu
pajusirkku
ahonoidanlukko
nurmilaukka

 

Julkaistu 9.8.2013 klo 15.32, päivitetty 31.12.2015 klo 13.39

Aihealue: