Konnevesi - Kalaja - Niinivuori

Koodi FI0600032
Kunta Rautalampi, Konnevesi
Pinta-ala (ha) 15259,3
Aluetyyppi SAC ja SPA
Alue kartalla Suomen ympäristökeskuksen karttapalvelu
(kirjoita hakuun paikan nimi)

Alueen kuvaus

Etelä-Konnevesi on Rautalammin reitin keskusjärvi. Konnevesi on karu ruokojärvi, jonka rannat ovat suurelta osin jyrkkiä ja niukkakasvustoisia.  Myös metsäkasvillisuus on pääosin karua, rehevämpiä alueita on ilmeisesti kallioperässä olevien emäksisten kivilajien suppeiden esiintymien ansiosta, kuten kaksi laajaa lehtoaluetta Mäkisalossa ja Kumpusaaressa, missä mm. on Pohjois-Savon edustavin lehmusmetsikkö. Mäkisalon kasvillisuus on enimmäkseen kuusivaltaista OMaT -lehtoa, paikoitellen lehtomaista ja tuoretta kangasta, ja länsiosassa saniaiskorpea. Alueella on erittäin runsaasti raitoja, joista osa on hyvinkin suuria. Metsälehmuksia on sekä pensasmaisena että runkopuuna. Vaateliasta ja uhanalaista lehtolajistoa on muutenkin runsaasti. Harvinaiset kasvi- ja sienilajit sekä rantojen rakentamattomuus tekee alueesta merkittävän. 

Konneveden itärannalla on huomattavia mäkiä kalliojyrkänteineen ja -paljastumineen. Luonnontilaiset metsät keskittyvät tämän alueen pohjoisosiin Enonniemen Kalajanvuoren tienoolle. Vierekkäin sijaitsevat Kalajanvuori ja Kituvuori ovat kaikki vanhojen metsien suojeluohjelman kohteita. Kalajanvuori on järeää, kuusivaltaista, huomattavan luonnontilaista metsää, jossa on runsaasti ikääntyneitä haapoja sekä eri puulajien maapuustoa. Myös lakialueen kalliomänniköillä on aarniometsäpiirteitä, keloja ja maapuuta. Loukkuvuori ja Kituvuori ovat pääosin mäntyvaltaisia metsiä, joissa on keloja, maapuuta sekä vanhoja kilpikaarnaisia mäntyjä. Notkelmissa on haapaa, koivua ja raitaa. Kaikilla metsäkohteilla on myös maisemallista ja virkistyskäyttöarvoa. 

Konneveden kaakkoiskulmassa sijaitseva Iso Niinivuori on korkea, maisemallisesti, biologisesti ja geologisestikin edustava kalliomäki.  Kallioisuus leimaa kasvillisuutta miltei koko alueella, ja metsät vaihtelevat harvapuustoisista varttuneista männiköistä laajoihin varttuvan metsän alueisiin. Lehtipuita on sekapuuna paikoin runsaasti, ja länsirinteellä kasvaa pylväsmäisiä katajia. Varsinaisia kallioita on lähinnä lakialueella ja jyrkänteillä. 

Jyrkkärinteisellä itärinteellä on myös pystysuoria kallioseinämiä, ja kalliopinnat ovat paikoin ravinteisempia kuin alueen muiden osien karut kalliot. Itäjyrkänteillä kasvaakin mm. uhanalaista pikkutervakkoa sekä tummaraunioista. Paikoin rinteellä on tuoretta lehtoa, ja pohjoisosassa kuusivaltaista lehtomaista kangasta. Keskimääräistä rehevämpää kasvillisuus on myös länsirinteen juurella, missä on valuvesien huuhtomia silokallioita sekä pienialaisia kalliosoistumia. 

Ison Niinivuoren pohjoispuolella sijaitseva Kokkovuori on itärinteeltään kallioista, jopa pystysuoraa ja ylikaltevaa jyrkännettä. Jyrkänteen kasvisto on karuille kallioille luonteenomaista, mutta jyrkänteen juurella on paikoin vaihtelevasti kuivaa ja saniaislehtoa. 

Konnevesi on niukkaravinteinen järvi, jonka vesi on erittäin kirkasta, sillä humusta ja muita orgaanisia aineita on niukasti. Suhteellisen voimakkaan virtauksen vuoksi veden vaihtuvuus on melko nopeaa erityisesti järven pohjois- ja länsiosissa.  

Konneveden vesi- ja rantakasvillisuus on karulle reittivedelle ominaista. Ruokojärviin luetuille reittivesille tunnusomaisesti järviruokoa kasvaa enimmäkseen ja harvana ja kapeana kasvustona alueella melko yleisenä. Ruokotyypin lisäksi niukkakasvustoiset osat edustavat nuottaruohojärviä ja useat tiheän saariston matalavestiset salmet ja suojaiset lahdet ulpukkajärviä. Konneveden erityispiirteenä on suuri näkösyvyys, minkä vuoksi kasveille käyttökelpoinen valo ulottuu keskimääräistä syvemmälle.   

Konnevesi on kalataloudellisesti Rautalammin reitin arvokkain järvi. Konnekoski Konneveden ja Hankaveden välissä on tärkeä siian ja taimenen kutualue. 

Arvokkaita luonnonmetsiä ja lehtoja. Pohjois-Savon huomattavimmat lehmusesiintymät. Edustava selkävesilinnusto ja monipuolinen maalinnusto. Uhanalaisia lajeja. Merkittäviä kalliokasvillisuusyhdyskuntia. Reliktilajeja. 

Erittäin monipuolinen kohde, jolla on arvoa myös tieteellisen tutkimuksen kohteena. 

Uhkina Fosforipäästöt kalanviljelylaitoksista yläjuoksulla, hajakuormitus, metsäojitukset, metsänhakkuut. 

Rantaluonnon pahin uhka on lisääntyvä loma-asutus ja rantarakentaminen. 

Veneily ja virkistyskalastus saattaa häiritä pesimälinnustoa. 

Suojeluperusteet 

Kaikki tietolomakkeen taulukoissa 3.1 ja 3.2 mainitut luontotyypit ja lajit  (lukuun ottamatta edustavuudeltaan luokkaan D luokiteltuja luontotyyppejä ja populaation merkittävyyden osalta luokkaan D luokiteltuja lajeja) kuuluvat alueen suojeluperusteisiin ja kaikkien niiden suojelutavoitteena on vähintäänkin alueen merkityksen säilyminen osana verkostoa.  

Lisäksi alueen suojelussa ja hoidossa painotetaan seuraavia tavoitteita:

  • alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään turvaamalla luonnon omien prosessien mukainen kehitys 
  • alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään alueen käyttöä ohjaamalla 
  • alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään hoitotoimenpiteillä luontotyypin, lajin elinympäristön tai populaation määrää lisätään ennallistamis- ja hoitotoimenpitein luontotyypin tai lajin elinympäristön laatua tai lajin populaation elinvoimaisuutta parannetaan ennallistamis-ja hoitotoimenpitein 

Suojelutilanteen tarkennus ja toteutuskeino 

Perustana ensisijaisesti rantojensuojeluohjelma,  vanhojen metsien suojeluohjelma, seutukaavan varaukset  ja koskiensuojelulaki. 

Toteutuskeinot: luonnonsuojelulaki, vesilaki, maa-aineslaki ja rakennuslaki. 

Suojelun perusteina olevat luontotyypit

(Päätöksellä 2018 lisätyt luontotyypit lihavoituna) 

 

Koodi Luontotyyppi Pinta-ala, ha
3110 Hiekkamaiden niukkamineraaliset niukkaravinteiset vedet 12800
3210 Fennoskandian luonnontilaiset jokireitit 131
7140 Vaihettumissuot ja rantasuot 5,5
7160 Fennoskandian lähteet ja lähdesuot 0,003
8220 Kasvipeitteiset silikaattikalliot 200
8230 Kallioiden pioneerikasvillisuus 200
9010 Boreaaliset luonnonmetsät 550
9020 Fennoskandian hemiboreaaliset luontaiset jalopuumetsät 2
9050 Boreaaliset lehdot 102
91D0 Puustoiset suot 76

 

Päätöksellä poistetut luontotyypit 

Ei ole. 

 

Suojelun perusteina olevat lajit

(Päätöksellä 2018 lisätyt lajit lihavoituna)

 

Koodi Laji
A223 helmipöllö
A104 pyy
A215 huuhkaja
A087 hiirihaukka
A224 kehrääjä
A264 koskikara
A236 palokärki
A099 nuolihaukka
A320 pikkusieppo
A002 kuikka
A217 varpuspöllö
A127 kurki
A338 pikkulepinkäinen
A065 mustalintu
A072 mehiläishaukka
A312 idänuunilintu
A241 pohjantikka
A234 harmaapäätikka
A193 kalatiira
A220 viirupöllö
A107 teeri
A108 metso
A166 liro
1924 mustatattiainen
1355 saukko
1910 liito-orava
1955 myyränporras

 

Alueella on lisäksi yksi uhanalainen laji

 

Päätöksellä 2018 poistetut lajit

 

Koodi Laji
A039 metsähanhi
A379 peltosirkku
A096 tuulihaukka

 

Päätöksellä poistetut lajit 

Ei ole

Julkaistu 8.7.2013 klo 12.35, päivitetty 22.11.2019 klo 11.37