Kolovesi - Vaaluvirta - Pyttyselkä

Natura 2000 -kohteiden tietoja päivitetään

Natura 2000 -kohteiden tiedot ovat osin muuttuneet. Kaikkien kohteiden tietoja ei ole vielä päivitetty tähän verkkopalveluun. Ajantasaiset tiedot ovat karttapalvelussa:

Alueen koodi: FI0500001
Pinta-ala: 7986 ha
Kunta: Enonkoski, Heinävesi, Savonlinna
Aluetyyppi: SAC
Alue kartalla:  Suomen ympäristökeskuksen karttapalvelu

Kolovesi - Vaaluvirta - Pyttyselkä Natura-alueen kartta (pdf, 472 Kb)

Alueen kuvaus

Kolovesi on Saimaan päävirtaamasta erillään oleva latvavesi, jota luonnehtivat jyrkkärantaiset suuret saaret ja luode-kaakko -suuntaiset pitkät, kapeat selät ja salmet. Kolovesi on saimaannorpan tärkeä elinalue ja merkittävä metsänsuojelukohde.

Alueen kallioperä on pääosin tasarakeista graniittia. Kallioperä on kauttaaltaan murrosten ja murroslaaksojen rikkoma. Louhikot ovat yleisiä. Vesi on karua ja sen laatu on erinomainen. Rannat ovat lähes kauttaaltaan kalliorantoja. Rantametsät ovat hyvin karuja kalliometsiä, mutta välittömästi rantavyöhykkeen takana on rehevämpiä notkoja. Metsien keski-ikä on suhteellisen korkea ja ne ovat ympäröiviä talousmetsiä huomattavasti luonnontilaisempia. Saimaannorpan lisäksi alueelle on tyypillistä vanhan luonnontilaisen metsän eliölajisto.

Koloveden suhteelliset korkeuserot ovat suuria ja koko alue on maisemallisesti arvokas. Koloveden alue on säilynyt poikkeuksellisen erämaisena eteläiseen sijaintiinsa nähden.

Alue on tärkeä saimaannorpan elinalueena, mutta sillä on merkitystä myös melko luonnontilaisen ja karun järviluonnon säilymiselle. Alueella on erityistä merkitystä metsien suojelualueena. Alueella on arvioitu olevan noin 15 norppaa eli noin 5 % kannasta. Koloveden saimaannorppakannan tiheys suhteessa vesipinta-alaan on Saimaan suurin ja se vastannee norpan luontaista tiheyttä. Kanta on tällä hetkellä tasainen ja vakaa.

Kuukkeli (Perisoreus infaustus) on Suomen erityisvastuulaji ja alueellisesti uhanalainen. Alueella ei ole merkittäviä uhkia, sillä pääosa alueesta on kansallispuistoa. Saimaannorppakannan suurimmat uhat ovat pesimäaikainen häiriö, kalastus sekä pieni ja pirstoutunut populaatiokoko. Valuma-lueen metsänkäsittely voi vaikuttaa veden laatuun. Iso osa alueen soista on aikanaan ojitettu.

Suojelutavoite

Kaikki tietolomakkeen (ks. karttapalvelu) taulukoissa 3.1 ja 3.2 mainitut luontotyypit ja lajit kuuluvat alueen suojeluperusteisiin ja kaikkien niiden suojelutavoitteena on vähintäänkin alueen merkityksen säilyttäminen osana verkostoa. Lisäksi alueen suojelussa ja hoidossa painotetaan seuraavia tavoitteita:

  • Alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään turvaamalla luonnon omien prosessien mukainen kehitys,
  • Alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään alueen käyttöä ohjaamalla,
  • Alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään hoitotoimenpiteillä,
  • Luontotyypin tai lajin elinympäristön laatua tai lajin populaation elinvoimaisuutta parannetaan ennallistamis- ja hoitotoimenpitein.

Suojelutilanteen tarkennus ja toteutuskeinot

Valtaosa on kansallispuistoa. Osa kansallispuiston ulkopuolisesta, rajaukseen sisältyvästä alueesta kuuluu rantojensuojeluohjelmaan. Uutta aluetta on norpan pesimäalue Pienellä Kolovedellä sekä siihen liittyvä Vaaluvirran - Pyttyselän vesialue.

Pääasialliset toteutuskeinot ydinalueilla:

  • Maa-alueet: luonnonsuojelulaki, rakennuslaki
  • Vesialueet: sopimus, maastoliikennelaki, vesiliikennelaki, kalastuslaki

Toteutustilanne: valtaosin kansallispuistoa (66%), pääosa maa-alueista valtion, vesialueilla on vesiliikennelain mukainen moottoriveneilyrajoitus.

Pääasialliset toteutuskeinot muilla alueilla:

  • Maa-alueet: rakennuslaki, metsälaki
  • Vesialueet: kalastuslaki, osalla aluetta maastoliikennelaki, sopimus, vesiliikennelaki

Koko alueella on tehty vapaaehtoisia kalastuksenrajoitussopimuksia. Kalastusta on ajoitettu valtioneuvoston asetuksella.

Luontodirektiivin luontotyypit (ha)

  • Hiekkamaiden niukkamineraaliset niukkaravinteiset vedet (Littorelletalia uniflorae) (3266)
  • Humuspitoiset järvet ja lammet (3,5)
  • Vuorten alapuoliset tasankojoet, joissa on Ranunculion fluitantis ja Callitricho-Batrachium -kasvillisuutta (0,8)
  • Fennoskandian runsaslajiset kuivat ja tuoreet niityt (0,75)
  • Kostea suurruohokasvillisuus (0,1)
  • Vaihettumissuot ja rantasuot (9)
  • Fennoskandian lähteet ja lähdesuot (0,16)
  • Kasvipeitteiset silikaattikalliot (90)
  • Kallioiden pioneerikasvillisuus (Sedo-Scleranthion tai Sedo albi-Vernicion dillenii) (90)
  • Boreaaliset luonnonmetsät (1100)
  • Boreaaliset lehdot (12)
  • Fennoskandian metsäluhdat (2,4)
  • Puustoiset suot (150)

Lajit

  • kirjoverkkoperhonen
  • saukko
  • liito-orava
  • saimaannorppa
Julkaistu 8.7.2013 klo 9.39, päivitetty 8.1.2021 klo 9.43