Koitajoen alue

Natura 2000 -kohteiden tietoja päivitetään

Natura 2000 -kohteiden tiedot ovat osin muuttuneet. Kaikkien kohteiden tietoja ei ole vielä päivitetty tähän verkkopalveluun. Ajantasaiset tiedot ovat karttapalvelussa:

Alueen koodi: FI0700043
Pinta-ala: 7 561 ha
Kunta: Ilomantsi
Aluetyyppi: SAC/SPA
Toteutustilanne: toteutettu kokonaan
Toteutustavat: luonnonsuojelulaki, vesi- ja ympäristönsuojelulaki, sopimus
Alue kartalla: Suomen ympäristökeskuksen karttapalvelu (kirjoita hakukenttään Natura-alueen nimi).

Koitajoen Natura-alue Ilomantsissa, ilmakuva, kuvaaja Markku Tano.
Kuvat: Markku Tano.

Alueen kuvaus

Koitajoen alue sijaitsee valtakunnan rajan tuntumassa, lähellä maamme ja EU:n itäisintä pistettä (itäisin Natura-alue). Alue on valtakunnallisesti merkittävä luonnontilaisten keidassoiden sekä joki- ja metsäalueiden suojelun ja tutkimisen kannalta. Alue kuuluu Pohjois-Karjalan biosfäärialueeseen.

Alue koostuu laajasta Koitajokea ympäröivästä alueesta (Koivusuo, Ruosmesuo-Hanhisuo ja niiden välinen Koitajoen varsi), pienemmistä vanhan metsän alueista (Lahnavaara, Raiskionaho, Kotavaara, Teppananaho) ja Ristisuosta.
Koivusuo on maamme suurimpia yhtenäisiä keidassuoalueita. Se käsittää useita laajoja sisä-Suomen eksentrisiä keidassoita, joita purot erottavat toisistaan. Suolla esiintyy monin paikoin myös aapasuokasvillisuutta. Suon pohjoisosassa on laajalti minerotrofisia nevoja. Koivusuon suursaranevat kuuluvat maamme eteläpuoliskon edustavimpiin. Ruosmesuo on erittäin laaja eksentrinen keidas, joka viettää Koitajokea kohti. Paikoin suo laskeutuu jyrkästi vanhoihin jokiuomiin. Alueen eteläisin suo, Tapionsuo, edustaa karuja aapasoita. Kaikilla soilla esiintyy jokien ja purojen varsilla edustavia korpipainanteita. Koitajoen alueella kivennäismaiden metsät ovat enimmäkseen mäntyvaltaisia. Pienialaiset vanhan metsän kohteet ovat lahopuustoisia, lähes luonnontilaisia metsiä, joissa on vähän ihmistoiminnan jälkiä.
Koitajoki virtaa mutkitellen tulvahiekkamaiden välisessä uomassa. Lukuisat vanhat joenuomat ovat osittain soistuneet. Matalat kosket ja hiekkatörmärannat ovat joelle luonteenomaisia. Joki ylittää valtakunnan rajan alueen eteläosassa.

Koitajoen alue on linnustollisesti hyvin edustava. Linnustolliset arvot keskittyvät erityisesti laajalle yhtenäiselle Koitajokea ympäröivälle alueelle, sen laajoille luonnontilaisille soille sekä pienemmille vanhojen metsien alueille. Alue on myös maantieteellisesti mielenkiintoinen, sillä Koitajoen alueella esiintyy paitsi pohjoisia ja itäisiä myös eteläisiä lajeja.
Osa Natura-alueen soista on ollut alueita suojeltaessa ojitettuja. Lähes kaikki ojitetut suot on ennallistettu vuosina 2004-2006, osana "Karjalan suot ja ikimetsät" -Life Luonto-hanketta.
Osa alueen metsistä on ollut metsätalouskäytössä ennen alueiden suojelemista. Talouskäytössä olleita metsiä on ennallistettu vuosina 2004-2006 osana em. Life Luonto-hanketta.
Koitajoki kuuluu myös kansalliseen palojatkumoalueverkostoon, joten aiemmin talouskäytössä olleissa metsissä tehdään ennallistamispolttoja kerran 3-10 vuodessa.
Osa Koivusuosta on turvetuotannossa. Natura-alueen ekologisen kokonaisuuden kannalta on perusteltua liittää rajaukseen mukaan Koivusuon luonnontilainen osa.

Koivusuo on luonnonpuisto. Ruosmesuo-Hanhisuon alue, Lahnavaara ja Teppananaho ovat vanhan metsän suojeluohjelman kohteita (Lahnavaarasta ja Teppananahosta perustetaan vanhan metsän suojelualueita). Kotavaara ja Raiskionaho on suojeltu Metsähallituksen omalla päätöksellä. Ristisuo ja Ruosmesuo-Hanhisuo ovat soidensuojelualueita. Ristisuon pohjoisosassa on soidensuojelun perusohjelmaan kuuluva, yksityisomistuksessa oleva alue. Koitajoen alueen länsiosassa on rajauksessa valtion maiden ympäröimä suojeluohjelmien ulkopuolinen suoalue (yksityisomistuksessa yhteensä n. 130 ha).

Natura-rajaukseen sisältyvistä Koitajokivarressa sijaitsevista suojeluohjelmiin kuulumattomista valtion omistamista alueista perustettiin Itä-Suomen luonnonvarasuunnitelman yhteydessä vuonna 2000 Metsähallituksen päätöksellä suojelumetsä. Tulevaisuuden tavoitteena on muodostaa Koitajokivarteen valtion hallinnoimille maille yhtenäinen noin 6 000 hehtaarin luonnonsuojelualue, johon sisältyvät nykyisin jo suojellut Koivusuon luonnonpuisto ja Ruosmesuo-Hanhisuon soidensuojelualue, Koitajokivarren vanhojen metsien suojeluohjelmakohteet sekä suojelumetsäalueet.

Suojelutavoite

Kaikki tietolomakkeen taulukoissa 3.1 ja 3.2 mainitut luontotyypit ja lajit (ks. karttapalvelu sekä alla) kuuluvat alueen suojeluperusteisiin ja kaikkien niiden suojelutavoitteena on vähintäänkin alueen merkityksen säilyttäminen osana verkostoa.
Lisäksi alueen suojelussa ja hoidossa painotetaan seuraavia tavoitteita:
- alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään turvaamalla luonnon omien prosessien mukainen kehitys,
- alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään alueen käyttöä ohjaamalla,
- luontotyyppien laatua parannetaan ennallistamis- ja hoitotoimenpitein.

Suojelun perusteina olevat luontotyypit (ha)

Humuspitoiset järvet ja lammet (172)
Fennoskandian luonnontilaiset jokireitit (70)
Vuorten alapuoliset tasankojoet, joissa on Ranunculion fluitantis ja Callitricho-Batrachium -kasvillisuutta (8,2)
Keidassuot (3200)
Muuttuneet ennallistamiskelpoiset keidassuot (59)
Vaihettumissuot ja rantasuot (80)
Fennoskandian lähteet ja lähdesuot (0,42)
Letot (6)
Aapasuot (900)
Boreaaliset luonnonmetsät (1570)
Boreaaliset lehdot (2,4)
Fennoskandian metsäluhdat (3)
Alnus glutinosa ja Fraxinus excelsior -tulvametsät (Alno-Padion, Alnion incanae, Salicion albae) (3,9)
Puustoiset suot (1390)

Suojelun perusteena olevat lajit

Luontodirektiivin liitteen II, IV lajit: 

lahokapo (Boros schneideri)
korpikolva (Pytho kolwensis)
havuhuppukuoriainen (Stephanopachys linearis)
saukko (Lutra lutra)
liito-orava (Pteromys volans)

Lintudirektiivin liitteen I lajit:

helmipöllö (Aegolius funereus)
jouhisorsa (Anas acuta)
lapasorsa (Anas clypeata)
metsähanhi (Anser fabalis)
suopöllö (Asio flammeus)
pyy (Bonasa bonasia)
hiirihaukka (Buteo buteo)
ruskosuohaukka (Circus aeruginosus)
sinisuohaukka (Circus cyaneus)
laulujoutsen (Cygnus cygnus)
palokärki (Dryocopus martius)
pohjansirkku (Emberiza rustica)
ampuhaukka (Falco columbarius)
nuolihaukka (Falco subbuteo)
tuulihaukka (Falco tinnunculus)
pikkusieppo (Ficedula parva)
kuikka (Gavia arctica)
kaakkuri (Gavia stellata)
kurki (Grus grus)
pikkulepinkäinen (Lanius collurio)
jänkäsirriäinen (Limicola falcinellus)
mustapyrstökuiri (Limosa limosa)
jänkäkurppa (Lymnocryptes minimus)
uivelo (Mergus albellus)
keltavästäräkki (Motacilla flava)
kivitasku (Oenanthe oenanthe)
mehiläishaukka (Pernis apivorus)
suokukko (Philomachus pugnax)
idänuunilintu (Phylloscopus trochiloides)

pohjantikka (Picoides tridactylus)
harmaapäätikka (Picus canus)
kapustarinta (Pluvialis apricaria)
luhtahuitti (Porzana porzana)
kalatiira (Sterna hirundo)
lapinpöllö (Strix nebulosa)
viirupöllö (Strix uralensis)
hiiripöllö (Surnia ulula)
sinipyrstö (Tarsiger cyanurus)
teeri (Tetrao tetrix)
metso (Tetrao urogallus)
mustaviklo (Tringa erythropus)

Alueella on lisäksi 2 uhanalaista lajia.

Muuta lajistoa:

ilves (Lynx lynx)
karhu (Ursus arctos
susi (Canis lupus

aarnilahopuukärpänen (Xylophagus ater
aarnisääski (Pachyneura fasciata
erakkolahopuukärpänen (Xylophagus junki
haapasyöksykäs (Tomoxia bucephala
idänkukkajäärä (Leptura nigripes)
idänlahopoukko (Eucilodes caucasicus
idänräätäli (Monochamus urussovi
isomustakeiju (Malandria dubia)
isopehkiäinen (Peltis grossa)
lahokantokärpänen (Hendelia beckeri)
lymykuoriainen (Globicornis corticalis)
läikkäkarvasieniäinen (Mycetophagus quadripustulatus)
murroskolva (Pytho abieticola)
mustahälvekäs (Cyllodes ater)
nahkuri (Tragosoma depsarium)
pulskahelysieniäinen (Triplax rufipes)
pötkykaarnakuoriainen (Orthotomicus longicolis)
vaapsasääski (Keroplatus tipuloides)
vyöpiiloseppä (Lacon fasciatus)

luhtarahkasammal (Sphagnum auriculatum)
pohjanlehväsammal (Mnium spinosum)
pohjanruttojuuri (Petasites frigidus)

nappirustojäkälä (Ramalina fastigiata)

haavanarinakääpä (Phellinus populicola)
haavanpökkelökääpä (Polyporus pseudobetulinus)
hentohaprakääpä (Postia lateritia)
hopeakääpä (Diplomitoporus lindbladii)
kastanjakääpä (Polyporus badius)
kituhaprakääpä (Postia hibernica)
koivunkynsikääpä (Trichaptum pergamenum)
koralliorakas (Hericium clathroides)
kruunuorakas (Clavicorona pyxidata)
käpäläkääpä (Anomoporia bombycina)
lohikääpä (Hapalopius salmonicolor)
lohkokääpä (Diplomitoporus crustulinus)
lumokääpä (Skeletocutis brevispora)
mesipillikääpä (Antrodia mellita
pajunkääpä (Androdia macra)
poimukääpä (Antrodia pulvinascens)
punakarakääpä (Junghuhnia collabens
pursukääpä (Amylocystis lapponica)
raidantuoksukääpä (Haploporus odorus
riekonkääpä (Androdiaalbo-brunnea
rusokääpä (Pycnoporellus fulgens)
silokääpä (Gelatoporia pannocincta
sirppikääpä (Skeletocutis lenis)
tiplahaprakääpä (Postia guttulata
tuoksuorakas (Hydnellus suaveolens
välkkyludekääpä (Skeletocutis stellae)

Koitajoen Natura-alue Ilomantsissa, puro, kuvaaja Heikki Kokkonen.

Koitajoen Natura-alue Ilomantsissa, ilmakuva, kuvaaja Markku Tano.

Julkaistu 6.8.2013 klo 10.01, päivitetty 22.1.2020 klo 13.47

Aihealue: