Hyppää sisältöön

Koistilan metsä

Natura 2000 -kohteiden tietoja päivitetään

Natura 2000 -kohteiden tiedot ovat osin muuttuneet. Kaikkien kohteiden tietoja ei ole vielä päivitetty tähän verkkopalveluun. Ajantasaiset tiedot ovat karttapalvelussa:

Koodi FI0600101
Kunta Tuusniemi
Pinta-ala (ha) 84
Aluetyyppi SAC
Alue kartalla Suomen ympäristökeskuksen karttapalvelu
(kirjoita hakuun paikan nimi)

Alueen kuvaus

Koistilan metsä sijaitsee Tuusniemen kunnassa noin kuusi kilometriä Tuusniemen taajamasta lounaaseen. Se on pinta-alaltaan merkittävä,  boreaalisten luonnonmetsien ja lehtojen sekä rehevien puustoisten soiden muodostama kokonaisuus. Osa järeäpuustoisista metsistä on ollut kauan metsätaloustoimien ulkopuolella. Koistilan metsän suojeluarvoa lisäävät alueen halki pohjoiseteläsuunnassa virtaava mutkitteleva luonnontilainen puro, lukuisat suopainanteet ja muuta metsää avoimemmat rehevät lehtolaikut. Pinta-alasta on suojelullisesti vähäarvoisia hoidettuja nuorehkoja talousmetsiä noin kolmannes ja peltoa vajaat 10 %. 

Alueen  metsät ovat pääosin reheväpohjaisia käenkaali-mustikkatyypin lehtomaisia kangasmetsiä, joissa on paikoin korpipainanteita ja -juotteja. Myös mustikkatyypin tuoretta kangasmetsää esiintyy pienialaisena. Boreaaliset lehdot ovat kosteita ja tuoreita lehtoja. Luoteiskulmassa on käenkaali-oravanmarjatyypin tuore lehtolaikku, joka jatkuu luoteisrinteessä hiirenporrasvaltaisena, tihkupintaisena saniaislehtona. Länsiosassa, koillisrinteessä, on hyvin rehevä kotkansiipi-valtainen saniaislehto. Puustoiset suot ovat ravinnetasoltaan reheviä korpia. Eteläosassa on laajahko yhtenäinen metsäkortekorpi. Puronvarren rehevät korvet ovat lähinnä luhtaista ruoho- ja heinäkorpea. Lisäksi tavataan ainakin saniaiskorpea ja ruohokangaskorpea. Kohteen ainoa räme on ojitettu. 

Suojelullisesti arvokkaimpia ovat etelä- ja länsiosan järeäpuustoisimmat metsät, rehevät saniaislehdot sekä rehevät korvet. Vanhimmat metsät ovat pääosin kuusivaltaisia, joissa kasvaa myös koivua, haapaa  ja hieman  mäntyä. Myös kuusi-koivu -sekametsiä esiintyy. Valtapuuston ikä on 80-90 vuotta, kuusten keskimääräinen rinnanympärysmitta on 85-110 cm (suurimmat 170 cm). Luonnontilaisen kaltaisilla alueilla elävän puuston koko vaihtelee ja metsä uudistuu luontaisesti aukoissa. Lahopuuta on melko paljon ja eri lahoasteita esiintyy. Pystylahot ovat kuusta, koivua ja haapaa, maapuustossa on lisäksi harmaaleppää.  

Rehevässä kenttäkerroksessa kasvavat mustikka, käenkaali, oravanmarja, metsämansikka, metsäorvokki, sormisara ja metsäkastikka. Tiheissä kuusikoissa maan peittää neulaskarike. 

Saniaislehdot sijaitsevat kivikkoisessa rinteessä. Lehtipuuvaltaisen puuston muodostavat harmaa-leppä, rauduskoivu, tuomi, kuusi ja pihlaja. Hiirenporrasvaltaisen lehdon valtalajit ovat soreahiiren-porras, metsäalvejuuri, metsäimarre, mesiangervo, metsäkurjenpolvi, käenkaali, rönsyleinikki ja ojakellukka. Kotkansiipivaltaisessa lehdossa vallitsevana kasvaa kotkansiipi.  

Rehevät korpimetsät ovat pienialaisia ja kapeita. Puronvarren luhtainen ruoho- ja heinäkorpi sijaitsee rinnemetsien välissä. Luontaisesti mutkitteleva puro on hiekkapohjainen. Puron rannat  vaihtelevat hetteisistä koviin  kivennäismaihin. Purovarren puusto on luonnontilaista, paikoin ryteikköistä, kuusen, harmaalepän ja koivun muodostamaa sekametsää. Lahopuuta (koivu, harmaaleppä) on runsaasti myös puron yli kaatuneena. Tyypillistä lajistoa ovat mesiangervo, korpikastikka, kurjenjalka, raate, rentukka ja kiiltolehväsammal. Eteläosan metsäkortekorpi on viileä, tihku- ja mätäspintainen, yhtenäisen rahkasammalpeitteen vallitsema kivikkoinen korpi. Puuston muodostavat järeät kuuset sekä yksittäiset koivut. Lahopuusto on lähinnä ohutta kuusimaapuuta.       

Koistilan metsä on maisemaltaan vaihteleva kokonaisuus. Ihmisen vaikutus on havaittavissa lähes kaikkialla, mutta myös luonnontilaisen kaltaisia alueita esiintyy. Vanhoissa metsissä lahopuun määrä lisääntyy huomattavasti lyhyen ajan kuluessa, joten metsillä on mahdollisuus kehittyä puustorakenteeltaan ja lajisuhteiltaan luonnontilaisiksi vanhoiksi metsiksi. 

Pinta-alaltaan laaja, rehevä vanhan metsän alue. Lehtolaikkuja, reheviä korpia ja luonnontilainen puro. 

Suojeluperusteet 

Kaikki tietolomakkeen taulukossa 3.1 mainitut luontotyypit kuuluvat alueen suojeluperusteisiin ja kaikkien niiden suojelutavoitteena on vähintäänkin alueen merkityksen säilyminen osana verkostoa.  

Lisäksi alueen suojelussa ja hoidossa painotetaan seuraavia tavoitteita: alueella vallitseva luontotyyppien tila säilytetään turvaamalla luonnon omien prosessien mukainen kehitys alueen luontotyypin laatua parannetaan ennallistamis- ja hoitotoimenpitein. 

Suojelutilanteen tarkennus ja toteutuskeino 

Suojelu toteutetaan luonnonsuojelulain nojalla. 

Suojelun perusteina olevat luontotyypit

(Päätöksellä 2018 lisätyt luontotyypit lihavoituna)

 

Koodi Luontotyyppi Pinta-ala, ha
3260 Vuorten alapuoliset tasankojoet 0,17
7140 Vaihettumissuot ja rantasuot 1
9010 Boreaaliset luonnonmetsät 31
9050 Boreaaliset lehdot 15
91D0 Puustoiset suot 3

 

Päätöksellä 2018 poistetut luontotyypit 

Ei ole 

 

Suojelun perusteina olevat lajit  

Ei ole

 

Päätöksellä 2018 poistetut lajit

Ei ole

 

Julkaistu 19.6.2013 klo 13.08, päivitetty 20.2.2020 klo 14.38