Kesonsuo-Syväysjoki

Alueen koodi: FI0700149
Pinta-ala: 5641 ha
Kunta: Ilomantsi
Aluetyyppi: SPA
Toteutustilanne: toteutus kesken
Toteutustavat: Luonnonsuojelulaki, vesilaki
Alue kartalla: Suomen ympäristökeskuksen karttapalvelu (kirjoita hakukenttään Natura-alueen nimi)

Alueen kuvaus

Alue käsittää kaksi erillistä osaa: Kesonsuon alueen, johon kuuluu osa Koitajokea ja usean keidassuon muodostama kokonaisuus sen varrella, sekä sen pohjoispuolella sijaitsevan Syväysjoen alueen, joka käsittää Koitereeseen laskevan Syväysjoen alajuoksun ja suoalueet sen molemmin puolin. Kesonsuon alueesta itse Kesonsuo ja muut Koitajoen eteläpuoliset suot ovat luonnontilassa. Koitajoen länsi- ja pohjoispuolisista soista osa on ojitettu, mutta ennallistamiskelpoisia. Syväysjoen alueen suot ovat luonnontilassa, mutta Koitereen säännöstelyn vaikutus ulottuu Syväysjoen alueelle.
Kesonsuo on Pohjois-Karjalan merkittävin luonnontilainen keidassuo. Se muodostaa Koitajoen länsi- ja pohjoispuolella sijaitsevien keidassoiden kanssa yhtenäisen, linnustollisesti arvokkaan suokokonaisuuden. Suon lajistoon kuuluvat muun muassa kaakkuri, mustakurkku-uikku, kapustarinta, suokukko ja kurki. Kesonsuo on sisällytetty kansainvälisesti arvokkaisiin kosteikkoihin, eli niin sanottuihin RAMSAR-kohteisiin. Suoalueella ja sitä halkovilla Koita- ja Säkäjoella on runsas pesimälinnusto.
Syväysjoki on valtakunnallisestikin arvokas lintuvesi, jonka lajistossa vallitsevat kahlaajat, kuten kapustarinta ja pikkukuovi. Alue on myös merkittävä muutonaikainen pysähdyspaikka.

Suojelutavoite

Kaikki tietolomakkeen taulukossa 3.2 mainitut lajit (lukuun ottamatta populaation merkittävyyden osalta luokkaan D luokiteltuja lajeja; ks. karttapalvelu sekä alla) kuuluvat alueen suojeluperusteisiin ja kaikkien niiden suojelutavoitteena on vähintäänkin alueen merkityksen säilyttäminen osana verkostoa.
Lisäksi alueen suojelussa ja hoidossa painotetaan seuraavia tavoitteita:
- alueella vallitseva lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään turvaamalla luonnon omien prosessien mukainen kehitys
- lajin elinympäristön laatua tai lajin populaation elinvoimaisuutta parannetaan ennallistamis- ja hoitotoimenpitein.

Suojelun perusteina olevat luontotyypit (ha)

-

Suojelun perusteena olevat lajit

Luontodirektiivin liitteen II, IV lajit: -

Lintudirektiivin liitteen I lajit:

jouhisorsa (Anas acuta)
lapasorsa (Anas clypeata)
metsähanhi (Anser fabalis)
suopöllö (Asio flammeus)
tukkasotka (Aythya fuligula)
pyy (Bonasa bonasia)
hiirihaukka (Buteo buteo)
lapinsirri (Calidris temminckii)
ruskosuohaukka (Circus aeruginosus)
sinisuohaukka (Circus cyaneus)
arosuohaukka (Circus macrourus)
laulujoutsen (Cygnus cygnus)
palokärki (Dryocopus martius)
pohjansirkku (Emberiza rustica)
ampuhaukka (Falco columbarius)
nuolihaukka (Falco subbuteo)
tuulihaukka (Falco tinnunculus)
kuikka (Gavia arctica)
kaakkuri (Gavia stellata)
kurki (Grus grus)
pikkulokki (Larus minutus)
naurulokki (Larus ridibundus)
jänkäsirriäinen (Limicola falcinellus)
mustapyrstökuiri (Limosa limosa)
uivelo (Mergus albellus)
haarahaukka (Milvus migrans)
keltavästäräkki (Motacilla flava)
kivitasku (Oenanthe oenanthe)
vesipääsky (Phalaropus lobatus)
suokukko (Philomachus pugnax)
pohjantikka (Picoides tridactylus)
kapustarinta (Pluvialis apricaria)
mustakurkku-uikku (Podiceps auritus)
kalatiira (Sterna hirundo)
teeri (Tetrao tetrix)
metso (Tetrao urogallus)
mustaviklo (Tringa erythropus)
liro (Tringa glareola)
punajalkaviklo (Tringa totanus)

Alueella on lisäksi 5 uhanalaista lajia

 

Julkaistu 18.11.2019 klo 13.34, päivitetty 18.11.2019 klo 13.34