Kelloniemi

Natura 2000 -kohteiden tietoja päivitetään

Natura 2000 -kohteiden tiedot ovat osin muuttuneet. Kaikkien kohteiden tietoja ei ole vielä päivitetty tähän verkkopalveluun. Ajantasaiset tiedot ovat karttapalvelussa:

Koodi FI0404007
Kunta Iitti, Heinola
Pinta-ala (ha) 229
Aluetyyppi SAC
Alue kartalla

Suomen ympäristökeskuksen karttapalvelu (kirjoita hakuun paikan nimi)

Alueen kuvaus

arokello.jpg
 

Kelloniemen-Haukkaselän seutu on topografisesti voimakkaiden kallioperän murrosten rikkomaa. Alueelle tyypillisiä ovat korkeat, jyrkkäpiirteiset kalliomäet ja kapeat laaksot. Useat mäet kohoavat yli 60 m ympäröivän Konniveden yläpuolelle. Topografisen vaihtelun myötä myös metsät vaihtelevat karuista männiköistä kallionaluslehtoihin. Kohteen erikoisuuksia ovat metsälehmuksen yleisyys sekä laajat vanhan metsän alueet. Rannat ovat vielä laajalti rakentamattomia.

Haukkaselän alue

Iso Haukkavuori on alueen massiivisimpia mäkiä komeine veteen suistuvine pystyjyrkänteineen. Lakiosissa kasvaa muutaman hehtaarin alalla karua, kulon jälkeen luonnontilaisesti kehittynyttä edustavaa kalliomännikköä kilpikaarnaisine aihkeineen. Muuten alue on puustoltaan käsiteltyä joitakin pieniä laikkuja lukuunottamatta. Metsätyypit vaihtelevat lakiosien karuista poronjäkäliköistä ja kalliotierasammalikoista (ClT, CT) laajoihin MT-  ja VT-kankaisiin sekä notkelmien pienialaisiin lehtomaisiin metsiin ja kallionaluslehtoihin. Lahopuuta on runsaimmin luonnontilaisella lakialueella, muualla niukasti. Kasvillisuuteen kuuluvat mm. kangasajuruoho, mäkikuisma ja harvinainen mustalinnunherne.

Rautakannanvuori on erinomainen, vaihteleva vanha metsä, johon liittyy pieni kallionaluslehto. Mäkiosissa on pääasiassa hyvin vanhaa mäntymetsää, jossa sekapuuna kasvaa koivua. Männikössä on paljon
erikokoista ja eriasteisesti lahonnutta puuta sekä komeita keloja. Mäkien välinen laakso on koivuvaltaista MeLaT-lehtoa sekä OMT-metsää. Lahopuuta on paikoin melko runsaasti. Alueen kasvistosta löytyy mm. kuivien lehtojen tyyppilajistoa kuten kevätlinnunherne sekä mustalinnunherne.

Ruukittomanniemi on kallioisten mäkien ja pienten laaksojen mosaiikkia useine ylikaltevine kallioseinämineen. Puustorakenne on vaihteleva käsittäen hyvin eri-ikäistä, myös vanhaa, MT-, VT- ja CTkalliomännikköä palokoroineen sekä riukuvaiheen että varttuneempaa OMaT-, OMT- ja MT-koivumäntysekametsää, jossa esiintyy sekapuuna myös haapaa, harmaaleppää ja raitaa. Lahopuuta on noin 10-50 runkoa hehtaarilla ja se koostuu koivun lisäksi lähinnä männystä ja harmaalepästä. Alueen kasvistoon kuuluu mm. lehtoneidonvaippa (Epipactis helleborine).

Kelloniemen alueen metsätyypit vaihtelevat topografian myötä mäkien, lakiosien ja rinteiden osin karuistakin männiköistä laaksojen MT- ja OMT-metsiin, osin kuiviin lehtoihinkin. Laaksoissa on myös pieniä soistumia. Männiköissä on koivua vaihtelevasti sekapuuna, lakiosien painanteissa myös haapaa ja kuusta. Laaksojen metsät ovat enimmäkseen koivuvaltaisia sekametsiä. Keloja esiintyy yksittäin. Hakkuiden jälkiä on vähän.

Metsäalueen lounaisreunassa sijaitseva Kellolampi on täysin metsärantainen pieni järvi. Rannan metsät ovat osin kivennäismaata, osin soistuneita (MK, paikoin hiirenporrasvaltainen). Rannan vallitsevana puulajina on hieskoivu. Humuspitoisen järven kasvillisuuteen kuuluvat mm. ulpukka, lumme, kurjenjalka, luhtasara, suoputki ja suopursu.

Rakokivenlahden-Rakokivenmäen alue (Rakokivenlahden lehto, Rajaniittu): Alueen metsät ovat pääasiassa edustavaa vanhaa metsää vaihdellen lehtipuuvaltaisista lehdoista (OMaT) ikääntyviin kuusi-mäntysekametsiin (MT), kuusivaltaisiin, runsaasti myös lehtipuuta sisältäviin rantametsiin (OMT, MT) ja karuihin kallioiden lakiosien ClT-männiköihin. Valtapuita ovat lehmus, raita, harmaaleppä, koivu, haapa, kuusi ja mänty. Puusto on vaihtelevanikäistä käsittäen runsaasti myös aikaisemman puusukupolven kilpikaarnaisia ja lakkapäisiä mäntyjä, järeitä kuusia ja suuria haapoja ja koivuja. Alueen suuren lahopuumäärän seurauksena kääpälajistoon kuuluu raidankääpä, mustasukkakääpä, vanhan metsän indikaattori ruostekääpä ja hoitometsissä harvinainen männynkääpä. Rinteillä on paikoin suuria pylväskatajia (n. 8 m). Alueen lehtojen kasvilajistoon kuluu mm. valtalajina esiintyvä sinivuokko,
mustakonnanmarja, linnunherne, näsiä ja lehtokuusama. Kalliokasvistoon kuuluvat mm. isomaksaruoho, lituruoho, kissankello, kalliokielo, keto-orvokki, kissankäpälä, ahosuolaheinä, kalliokohokki ja kangasajuruoho. Rajaniitun edustavuus perustuu lähinnä alueen yhtenäisyyteen ja ruohoisten suotyyppien runsauteen, luonnontilaisuuteen sekä kasvillisuuden monipuolisuuteen. Suotyypeistä edustettuina ovat varsinainen suursaraneva VSN, lyhytkorsineva LkN, ruoho- ja saranevat RhSN, ruoho- ja heinäkorvet RhK, KhSK, VSK ja mustikkakorvet MK.

Koko Kaakkois-Suomen mittakaavassa poikkeuksellisen laaja, edustava ja monipuolinen luontokohde, jonka erikoisuuksia ovat mm. metsälehmuksen yleisyys, laajat vanhan metsän alueet sekä rajauksen sisään jäävän Konniveden vielä laajalti rakentamattomat rannat. Alue on myös pinnanmuodoiltaan ja maisemaltaan poikkeuksellisen komea jylhine kalliojyrkänteineen ja kapeine laaksoineen. Alue on biologialtaan hyvin arvokas käsittäen mm. useita harvinaisten mustalinnunherneen ja silokäävän kasvupaikkoja. Haukkavuoren ja Rautakannanvuoren jyrkänteissä on esihistorialliset kalliomaalaukset. Paikoin ojitus uhkaa kuivattaa aluetta. Ydinalueiden ulkopuolisilla alueilla tulisi rannat säilyttää rakentamattomina ja metsän käsittelyssä tulisi ottaa huomioon luonnon ja maisemalliset arvot. Näiden seikkojen toteutuminen voitaisiin turvata kaavoituksen ja luonnonarvot huomioon ottavan metsäsuunnittelun keinoin.

Suojelutavoite

Kaikki tietolomakkeen taulukossa 3.1 mainitut luontotyypit kuuluvat alueen suojeluperusteisiin ja kaikkien niiden suojeluperusteena on vähintäänkin alueen merkittävyyden säilyttäminen osana verkostoa. Lisäksi alueen suojelussa ja hoidossa painotetaan seuraavia tavoitteita: 

  • alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään turvaamalla luonnon omien prosessien mukainen kehitys
  •  alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään hoitotoimenpiteillä
  • luontotyypin ja lajin elinympäristön laatua tai lajin populaation elinvoimaisuutta parannetaan ennallistamis- ja hoitotoimenpitein

Suojelun tilanne ja tavoitteet

Iso Haukkavuori, Rautakannanvuori ja Ruukittomanniemi sekä Kelloniemi on hankittu valtiolle luonnonsuojelualueiksi (124 ha). Rakokivenlahden valtakunnallisesti arvokas lehto on rauhoitettu luonnonsuojelualueeksi.

Rajaniittu on mukana soidensuojeluohjelman täydennyssuunnitelmassa.

Iso Haukkavuoren, Rautakannanvuoren,Ruukittomanniemen, Kelloniemen, Rakokivenlahden ja Rajaniitun alueet on tarkoitus toteuttaa perustamalla luonnonsuojelulain keinoin luonnonsuojelualue. Vesialueet toteutetaan vesilailla.

Luontotyypit ja lajit

Luontodirektiivin luontotyypit (%)

Nimi Pinta-ala hehtaaria

Humuspitoiset lammet ja järvet

5

Vaihettumissuot ja rantasuot

1,2

Kasvipeitteiset silikaattikalliot

20

Boreaaliset luonnonmetsät

115

Boreaaliset lehdot

8

Puustoiset suot

4,4

 

Lintudirektiivin liitteen I linnut:

  • metso
  • palokärki
  • pyy

Muita huomionarvoisia lajeja:

  • idänuunilintu
  • kuhankeittäjä NT
  • lapinuunilintu NT
  • lehtokerttu
  • metsäviklo
  • sirittäjä NT
  • hernekerttu
  • kalliokohokki
  • haisukurjenpolvi
  • mustalinnuherne
  • pesäjuuri
  • metsälehmus
  • mäkikuisma
  • mäkilehtoluste
  • raidankääpä
  • mustasukkakääpä
  • ruostekääpä
  • männynkääpä
Julkaistu 30.8.2013 klo 15.47, päivitetty 8.1.2021 klo 10.10

Julkaisija: